OUTI SALOVAARA
Etelä-Karjalalle on valmistunut koko valtakunnan mitassakin etunenässä
koulutus- ja tutkimusstrategia. Vastaavaa strategiaa ei tiettävästi ole
vielä millään muulla maakunnalla. Perimmäisenä tavoitteena on maakunnan
elinvoimaisuuden lisääminen yritystoimintaa ja työpaikkoja lisäämällä
koulutuksen avulla.
Uudet strategiat esiteltiin tiistaina Lappeenrannassa pidetyssä
Etelä-Karjalan kasvukeskusfoorumi 2003-tilaisuudessa.
Maakunnan painopistealueiksi on nostettu tekniikka ja talous, joiden osuus
on noin 80 prosenttia maakunnan koulutuspaikoista.
-·Nyt kaikkien koulutusorganisaatioiden nenä näyttää samaan suuntaan.
Meillä on yhteiset tavoitteet, joihin kaikki ovat sitoutuneet, sanoo
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä tyytyväisenä.
Esimerkiksi ammattikorkeakoululla ja Lappeenrannan teknillisellä
yliopistolla on selkeästi määritelty työnjako, mitä Pirttilä pitää
erinomaisena asiana.
Hänen mukaansa koulutusta voi luonnehtia merkittäväksi toimialaksi maakunnassa.
-·Valtion perusrahoitus yliopistolle ja koulutuskuntayhtymän
oppilaitoksille sekä opiskelijoiden opintotuki ovat yhteenlaskettuna 78,3
miljoonaa euroa, Pirttilä muistuttaa.
Kaikkien tärkeimpänä koulutusstrategian tavoitteena on vastata maakunnan
työvoima- ja osaamistarpeisiin. Se tarkoittaa työvoiman saatavuuden
varmistamista etenkin metsä- ja metalliteollisuudessa sekä ICT-alalla.
Aikuiskoulutusta
ja yrittäjyyttä
Uunituoreen koulutusstrategian painopisteitä ovat aikuiskoulutus ja
yrittäjyys. Aikuiskoulutukselle on Etelä-Karjalassa tarvetta, sillä 30
prosenttia työssäkäyvistä aikuisista on maakunnassa vailla ammatillista
peruskoulutusta. 25-30-vuotiaista 17 prosenttia tekee töitä pelkän
peruskoulutuksen varassa.
Maakunnan yrittäjien ikäjakauma ja sen aiheuttama kiihtyvä
eläkkeellejäämistahti asettaa koulutukselle isoja haasteita.
Etelä-Karjalassa on nuoria, 15-34-vuotiaita yrittäjiä kuudenneksi vähiten
kaikista maakunnista.
-·Eläkkeelle jäämisen myötä joko isot ketjut ottavat yritystoiminnan
hoitaakseen paljon työllistävien pienten yritysten sijasta tai toiminta
lakkaa kokonaan, ennakoi Pirttilä.
Haasteeseen on vastattava esimerkiksi edistämällä yrittäjien
sukupolvenvaihdoksia vaikkapa niin sanotulla yrityskypsyttämö-toiminnalla.
Myös opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia on lisättävä esimerkiksi
korvaamalla venäjällä ruotsin kielen opinnot ammatillisessa koulutuksessa.
Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille strategia ehdottaa erillisiä hankkeita.
Nuoria huolestuttavan vähän kiinnostavien alojen kuten rakentamisen tai
kone- ja metallialan houkuttelevuutta pitäisi strategian mukaan lisätä.
Tutkimusta vähän
yritysmaailmassa
Maakunnan tutkimusstrategia on laadittu klusterilähtöisesti eli jokaiselle
toimialalle erikseen. Etelä-Karjalalle tärkeimpiä klustereita ovat metsä-,
metalli- sekä tieto- ja viestintäklusteri, mutta LTY:n apulaisrehtori Jarmo
Partanen muistuttaa että strategia on laadittu kaikille toimialoille.
Tutkimus on kaikkein vahvinta metsäklusterissa, eikä Stora-Enson ja
UPM-Kymmenen ohella merkittävää tutkimustoimintaa eteläkarjalaisessa
yritysmaailmassa juuri olekaan.
-·Tutkimuksen kokonaiskehitys on myönteistä viime vuosina, mutta kaikilla
mittareilla mitattuna se on Etelä-Karjalassa alle valtakunnan keskitason,
Partanen toteaa.
-·Pääpaino on tekniikassa ja taloudessa, muuten tutkimus on niukkaa tai
erittäin niukkaa.
Tutkimusstrategia listaa joukon toimenpiteitä, jotka on toteutettava
strategian saamiseksi käytäntöön. Tavoitteena on esimerkiksi luoda
jokaiselle klusterille oma vastuutaho, joka vastaa oman alueensa
toimintasuunnitelmasta. Tutkimusstrategian kokonaistoteutuksen
vastuutahoksi kaavaillaan LTY:tä.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Yhteinen näkemys. Anneli Pirttilä on tyytyväinen, että kaikki maakunnan
koulutusorganisaatiot ovat yhtä mieltä koulutuksen tavoitteista.