Categories
Artikkelit

Insinööri rakasti taidetta

Imatralla vaikuttanut Jalo Sihtola ja hänen taidekokoelmansa esitellään Ateneumin kesänäyttelyssä.

LEENA SALLINEN

Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on parasta aikaa näyttely nimeltä

Insinöörin rakkaus. Koko kesän kestävä suurnäyttely esittelee

diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1883-1969) keräämää taidetta. Esillä on

lähes 500 työtä.

Ne kuuluivat Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelmaan, joka jaettiin

vuonna 2001 lahjoituksena Ateneumiin, Imatralle ja Jyväskylään.

Imatra pääsi lahjoituksesta osalliseksi, koska Sihtola asui Tainionkoskella

vuosina 1916-49. Näinä vuosina hän myös hankki pääosan taidekokoelmastaan.

Imatralle tuli vuoden 2001 jaossa 221 taideteosta, jotka täydensivät

kaupungilla jo vanhastaan ollutta Sihtolan lahjoituskokoelmaa. Imatran

taidemuseo esitteli Sihtolan kokoelman töitä alkuvuoden näyttelyssä.

Kansainvälistä

ja kotimaista

Helsingin näyttely laajentaa kuvaa Sihtolan elämäntyöstä taiteen parissa.

Valtion taidemuseoon kuuluva Ateneum sai säätiön lahjoituksesta pääpotin,

506 työtä. Niiden joukossa on Suomen merkittävien taiteilijoiden teoksia ja

myös ranskalaista, italialaista ja venäläistä taidetta. Pääpaino on

1900-luvun alkupuolen taiteessa.

Ateneumin näyttelyn kotimaisia taiteilijoita ovat muun muassa Magnus

Enckell, Alwar Cawén, Hugo Simberg, Helene Schjefbeck, Otto Mäkilä, Ester

Helenius, Per Stenius, Anitra Lucander ja Tuomas von Boehm.

Ulkomaisen taiteen huippua edustavat James Ensor, Marc Chagall, Massimo

Campigli, Marino Marini, Maurice Brianchon, Fernand Léger, Edgard Pillet ja

Ilja Repin. Myös Picasso ja Matisse ovat näyttelyissä edustettuina.

Näyttelyssä on maalauksia, grafiikkaa ja piirroksia, mutta myös muita kuvia

sekä kirjeitä ja jopa elokuvaa. Taideteosten ohella Ateneum esittelee näet

Jalo Sihtolan elämää ja henkilöä ja erityisesti hänen taideharrastustaan.

Taiteen kerääjä

ja mesenaatti

Jalo Sihtola oli kotoisin Hämeen läänin Koskelta. Hän valmistui

diplomi-insinööriksi, matkusteli paljon ja tuli vuonna 1916 Tornator Oy:n

myyntipäälliköksi Tainionkoskelle, joka silloin sijaitsi Ruokolahden kunnassa.

Sittemmin Sihtola toimi Enso Gutzeit Oy:n paikallisjohtajana ja asui

Harakanhovissa vuoteen 1949 saakka.

Jalo Sihtola aloitti taidehankinnat 25-vuotiaana Pariisissa ja keräsi

vuosikymmenien myötä yhden Suomen suurimmista yksityisistä taidekokoelmista.

Hän oli paitsi taiteen keräilijä, myös mesenaatti. Monet taiteilijat

viettivät kesiä hänen kotonaan Tainionkosken Harakan hovissa, jonka

kesäelämästä kellastunut filmi tarjoaa Ateneumissa välähdyksiä.

Sihtola oli myös paikallinen taidevaikuttaja. Hän edisti monella tavalla

Imatran taide-elämää.

Taide ja arkistot

taiteen lahjoituksina

Eläkkeelle jäätyään Sihtola muutti Helsinkiin. Perheen taidekokoelma

säätiöitiin vuonna 1958 ja sen töitä esiteltiin eri paikkakunnilla.

Vuonna 1998 säätiö sijoitti kokoelmansa Jyväskylän taidemuseoon, missä se

oli vuoden 2001 jakoon asti. Jaossa Jyväskylään jäi 265 teosta.

Jalo Sihtolan elämäntyöstä taiteen tukijana ja rakastajana saadaan

tulevaisuudessa lisää tutkimustietoa. Siihen tarjoaa materiaalia Sihtolan

taidesäätiön ja suvun tämänvuotinen lahjoitus Kuvataiteen keskusarkistolle.

Lahjoitus käsittää Ester ja Jalo Sihtolaan ja taidekokoelmaan liittyviä

valokuvia ja asiakirjoja, muun muassa kirjeenvaihtoa. Sen katsotaan

valaisevan hyvin 1930-40 -luvun taide-elämää ja sen toimijoita.

Asiakirjoista paljastuu varmasti paljon Imatrankin taide-elämän

lähihistoriaa, jahka tutkijat ehtivät niitä penkoa.

III

Insinöörin rakkaus -taidenäyttely on Ateneumin taidemuseossa 28. syyskuuta

saakka.

ATENEUM

Kuvatekstit

Sam Vanni: Jalo Sihtolan muotokuva

Tuomas von Boehm: Espanjalainen asetelma

Per Stenius: Gangofri Himalaja

Kirjoittaja:
Leena Sallinen