LEENA SALLINEN
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on parasta aikaa näyttely nimeltä
Insinöörin rakkaus. Koko kesän kestävä suurnäyttely esittelee
diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1883-1969) keräämää taidetta. Esillä on
lähes 500 työtä.
Ne kuuluivat Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelmaan, joka jaettiin
vuonna 2001 lahjoituksena Ateneumiin, Imatralle ja Jyväskylään.
Imatra pääsi lahjoituksesta osalliseksi, koska Sihtola asui Tainionkoskella
vuosina 1916-49. Näinä vuosina hän myös hankki pääosan taidekokoelmastaan.
Imatralle tuli vuoden 2001 jaossa 221 taideteosta, jotka täydensivät
kaupungilla jo vanhastaan ollutta Sihtolan lahjoituskokoelmaa. Imatran
taidemuseo esitteli Sihtolan kokoelman töitä alkuvuoden näyttelyssä.
Kansainvälistä
ja kotimaista
Helsingin näyttely laajentaa kuvaa Sihtolan elämäntyöstä taiteen parissa.
Valtion taidemuseoon kuuluva Ateneum sai säätiön lahjoituksesta pääpotin,
506 työtä. Niiden joukossa on Suomen merkittävien taiteilijoiden teoksia ja
myös ranskalaista, italialaista ja venäläistä taidetta. Pääpaino on
1900-luvun alkupuolen taiteessa.
Ateneumin näyttelyn kotimaisia taiteilijoita ovat muun muassa Magnus
Enckell, Alwar Cawén, Hugo Simberg, Helene Schjefbeck, Otto Mäkilä, Ester
Helenius, Per Stenius, Anitra Lucander ja Tuomas von Boehm.
Ulkomaisen taiteen huippua edustavat James Ensor, Marc Chagall, Massimo
Campigli, Marino Marini, Maurice Brianchon, Fernand Léger, Edgard Pillet ja
Ilja Repin. Myös Picasso ja Matisse ovat näyttelyissä edustettuina.
Näyttelyssä on maalauksia, grafiikkaa ja piirroksia, mutta myös muita kuvia
sekä kirjeitä ja jopa elokuvaa. Taideteosten ohella Ateneum esittelee näet
Jalo Sihtolan elämää ja henkilöä ja erityisesti hänen taideharrastustaan.
Taiteen kerääjä
ja mesenaatti
Jalo Sihtola oli kotoisin Hämeen läänin Koskelta. Hän valmistui
diplomi-insinööriksi, matkusteli paljon ja tuli vuonna 1916 Tornator Oy:n
myyntipäälliköksi Tainionkoskelle, joka silloin sijaitsi Ruokolahden kunnassa.
Sittemmin Sihtola toimi Enso Gutzeit Oy:n paikallisjohtajana ja asui
Harakanhovissa vuoteen 1949 saakka.
Jalo Sihtola aloitti taidehankinnat 25-vuotiaana Pariisissa ja keräsi
vuosikymmenien myötä yhden Suomen suurimmista yksityisistä taidekokoelmista.
Hän oli paitsi taiteen keräilijä, myös mesenaatti. Monet taiteilijat
viettivät kesiä hänen kotonaan Tainionkosken Harakan hovissa, jonka
kesäelämästä kellastunut filmi tarjoaa Ateneumissa välähdyksiä.
Sihtola oli myös paikallinen taidevaikuttaja. Hän edisti monella tavalla
Imatran taide-elämää.
Taide ja arkistot
taiteen lahjoituksina
Eläkkeelle jäätyään Sihtola muutti Helsinkiin. Perheen taidekokoelma
säätiöitiin vuonna 1958 ja sen töitä esiteltiin eri paikkakunnilla.
Vuonna 1998 säätiö sijoitti kokoelmansa Jyväskylän taidemuseoon, missä se
oli vuoden 2001 jakoon asti. Jaossa Jyväskylään jäi 265 teosta.
Jalo Sihtolan elämäntyöstä taiteen tukijana ja rakastajana saadaan
tulevaisuudessa lisää tutkimustietoa. Siihen tarjoaa materiaalia Sihtolan
taidesäätiön ja suvun tämänvuotinen lahjoitus Kuvataiteen keskusarkistolle.
Lahjoitus käsittää Ester ja Jalo Sihtolaan ja taidekokoelmaan liittyviä
valokuvia ja asiakirjoja, muun muassa kirjeenvaihtoa. Sen katsotaan
valaisevan hyvin 1930-40 -luvun taide-elämää ja sen toimijoita.
Asiakirjoista paljastuu varmasti paljon Imatrankin taide-elämän
lähihistoriaa, jahka tutkijat ehtivät niitä penkoa.
III
Insinöörin rakkaus -taidenäyttely on Ateneumin taidemuseossa 28. syyskuuta
saakka.
ATENEUM
Kuvatekstit
Sam Vanni: Jalo Sihtolan muotokuva
Tuomas von Boehm: Espanjalainen asetelma
Per Stenius: Gangofri Himalaja