HEIKKI SOPANEN
Etelä-Karjalan kuntien asiakastyötä tekevistä sosiaalityöntekijöistä
kolmannes on epäpäteviä. Etelä-Suomen lääninhallituksen viime marraskuisen
kyselyn mukaan Etelä-Karjalan neljässätoista kunnassa oli yhteensä 71,5
sosiaalityöntekijän virkaa. Lukuun sisältyivät myös asiakastyötä tekevät,
johtavat viranhaltijat. Kahtakymmentäviittä virkaa hoiti henkilö, jolla ei
ollut asetuksen vaatimaa pätevyyttä.
Täyttämättä olleita virkoja oli vain muutama. Suurin osa
sosiaalityöntekijöistä työskentelee Imatralla ja Lappeenrannassa, ja
maakunnan kaupungeissa oli myös valtaosa epäpätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimen johtaja Kari Korhonen kertoo, että
tällä hetkellä noin puolet sosiaalityöntekijöiden viroista on täytetty
väliaikaisesti epäpätevillä. Imatralla tilanne on hieman parempi. Sosiaali-
ja terveysjohtaja Jouko Elomaan mukaan epäpäteviä on noin kolmannes
sosiaalityöntekijöistä.
Virkoihin on vaikea saada muodollisesti päteviä henkilöitä, koska alan
palkkaus on alhainen ja työ on muuttunut hyvin raskaaksi. Etenkin
toimeentulotukiasiakkaiden ja lastensuojeluun liittyvien tapausten määrä on
kasvanut viime vuosina.
Sosiaalityöntekijöiden uupumus ja pako kuntien sosiaalitoimistoista muihin
tehtäviin onkin lisääntynyt, ja monissa kunnissa sosiaalitoimen on vaikea
selviytyä ydintehtävistään.
Imatralla ja Lappeenrannassa tilanne ei vielä ole hälyttävä eikä sitä aiota
sellaiseksi päästääkään. Molemmissa kaupungeissa on tehty tai suunnitellaan
uudistuksia, joilla nykyiset sosiaalityöntekijät saadaan pysymään
viroissaan ja uusia houkuteltua alalle.
Imatralla sosiaalityön tilaa suhteessa muuhun valtakuntaan on selvittänyt
sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus Stakes.
-·Stakesin selvityksen mukaan asiat ovat meillä kohtuullisella tasolla, ja
joitakin kehittämishankkeita viedään vielä läpi tilanteen parantamiseksi,
sosiaali- ja terveysjohtaja Elomaa sanoo.
Lisää palkkaa ja
muuta hyvää
Jouko Elomaan mielestä sosiaalialan palkkausta pitäisi korottaa reilusti
valtakunnan tasolla alan arvostuksen nostamiseksi. Imatran
sosiaalipalvelujohtaja Karri Poutanen sanoo, että palkkaus ei ole ainoa
keino houkutella väkeä alalle.
-·Kyllä muu työn kehittäminen on yhtä tärkeää. Imatralla kehitetään
parhaillaan johtamiskulttuuria ja työn organisointia. Uudistukset ovat
nostaneet selvästi ilmapiiriä toiveikkaammaksi. Pakoa alalta eri juurikaan
enää tapahdu.
Lappeenrannassa nostettiin jokin aika sitten sosiaalityöntekijöiden
palkkoja kautta linjan. Kari Korhonen uskoo, että sen pitäisi houkutella
päteviä hakijoita virkoihin. Hän onkin sitä mieltä, että alan palkkojen
nosto valtakunnallisella tasolla ei ole hyvä ratkaisu.
-·Jos kaikki nostavat palkkoja, kunnat menettävät yhden kilpailuedun
työntekijöiden houkuttelemiseksi. Sosiaalityöntekijöiden kannalta reilu
yleiskorotus olisi toki hyvä asia.
Lappeenrannan sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen sanoo, että ongelma
on sosiaalityön perustehtävissä. Niihin on vaikea löytää päteviä ihmisiä.
-·Tilanne on siedettävä niin kauan kuin vakinaista väkeä on enemmän kuin
sijaisia. Vaihtuvuus tuo aina levottomuutta.
Lappeenrannassa harkitaankin joidenkin sosiaalialan vakanssien
pätevyysvaatimusten muuttamista, jolloin ammattikorkeakoulun sosionomin
tutkinnon suorittaneita voitaisiin valita vakinaisiin virkoihin.
-·Kunta voi itse halutessaan muuttaa pätevyysvaatimuksia tiettyjen
vakanssien osalta. Idea on vähän sama kuin pyrkimys muuttaa joitakin
lääkärin tehtäviä sairaanhoitajille, Kari Korhonen kertoo.
Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyönä on
myös alkamassa maisterikoulutusohjelma, jossa epäpäteviä
sosiaalityöntekijöitä täydennyskoulutetaan virkoihin päteviksi.
Maisterikoulutuksen varjopuoli on, että valmistuvat maisterit eivät
välttämättä jää töihin Etelä-Karjalaan, jos muualta tulee parempia
työtarjouksia.
Suomenniemi
kilpailuttaa
Reilun 800 asukkaan Suomenniemi on joutunut kilpailuttamaan
sosiaalipalvelujen järjestämisen, koska sosiaalisihteeri lähti pari vuotta
sitten muualle. Kunta neuvottelee parhaillaan yksityisen palvelutuottajan
kanssa sosiaalipalvelujen järjestämisestä, kun Mäntyharjun kunta ei enää
myy palvelujaan eikä Savitaipaleenkaan kanssa päästy sopimukseen.
Suomenniemen tilanne ei kuitenkaan ole kuntalaisten kannalta huono.
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertoo, että kunnassa ei tarvita
kokonaista sosiaalityöntekijän virkaa.
-·Pienenä kuntana meidän pitää käyttää resursseja järkevästi, ja
sosiaalipalvelutyön ostaminen sopii meille hyvin. Kunnasta moitteita ei ole
kuulunut, mutta lääninhallitus on huomauttanut, ettei lain kirjain aina ole
täyttynyt.
Kitkiöjoki sanoo, että jos he eivät kilpailuttaisi sosiaalipalveluja,
heidän pitäisi panna sosiaalityöntekijän virka hakuun. Jos virkaan löytyisi
pätevä työntekijä, kunnan pitäisi sen jälkeen myydä palvelujaan myös muualle.
-·Ymmärtäisin läänin moitteen, jos palvelut olisi hoidettu huonosti. Mutta
meillä ne on hoidettu hyvin, joskin juuri nyt on hetken aikaa avoin tilanne.
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom virittelee parhaillaan
hanketta, jonka pitäisi tuoda apua pienten kuntien sosiaalipalvelujen
järjestämiseen. Hankkeen tarkoitus on, että kuntien yhteistyönä
järjestetään entistä enemmän sosiaalipuolen erityispalveluja.
-·Lopputuleman pitäisi olla, että meillä on aikanaan seutukunnittaiset
sopimukset palvelujen järjestämisestä, Socomin toimitusjohtaja Tarja
Myllärinen kertoo.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Tekemistä riittää. Sosiaalityöntekijä Pertti Rantala hoitaa
lappeenrantalaisten toimeentulotukiasioita. Työtä leimaa kiire, eikä
palkkakaan ole niitä suurimpia.
Tahdotko sosiaalityöhön?
¤·Kelpoisuusehtona sosiaalityöntekijän tehtävään on tehtävään soveltuva
ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu
riittävä sosiaalityön koulutus, taikka sosiaalihuoltajan tutkinto.
Sosiaalihuoltajan tutkintoon rinnastetaan vastaava Svenska social- och
kommunalhögskolanissa suoritettu tutkinto.
¤·Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa
hallinnollisiin johtamistehtäviin on kelpoinen myös henkilö, jolla on
tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
¤·Sosiaalityöntekijän minimipalkka on 1 616 euroa kuukaudessa.
¤·Lappeenrannassa sosiaalityöntekijän peruspalkka on työn vaativuudesta
riippuen 1867-2043 euroa kuukaudessa.
¤·Kokemuslisän maksimi on Lappeenrannassa 15 prosenttia.
¤·Epäpätevän viranhoitajan palkkaa voidaan alentaa maksimissaan 15
prosenttia, mutta palkka voidaan harkinnanvaraisesti jättää alentamatta.