URPO LAANINEN
Viime vuoden toimintakertomus ja puoli vuotta myöhässä valmistunut
maakuntasuunnitelma nostattivat lähes kahden tunnin keskustelun
Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston kevätkokouksessa Taavetissa.
Tarkastuslautakunnan ja myös maakuntavaltuuston jäsenet olivat sitä mieltä,
että Etelä-Karjalan liitto on ajanut maakunnan etua, mutta kuntalain
kirjain ja henki eivät täysin toteudu, koska asetettujen tavoitteiden
toteutumista on vaikeata mitata jälkikäteen.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antti Jarva (kd.) Imatralta ja
varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.) Lappeenrannasta peräsivät
selkeämpiä mittareita toiminnalle. Toimintasuunnitelmat ja talousarviot
ovat olleet turhan ympäripyöreitä.
Maakuntajohtaja Timo Puttosen mielestä kysymys on aiheellinen, ja siitä on
keskusteltu maakuntahallituksessa. Kuntalain pykälät ovat kuitenkin
hankalat maakuntaliitolle, koska sen toiminnan tulokset syntyvät muiden
kuin liiton omilla rahoilla, lähinnä EU-ohjelmien kautta.
-·Vaikka Etelä-Karjalan liitto johtaa niiden toteuttamista, yksittäiset
päätökset tekevät muut viranomaiset. Otamme kuitenkin opiksi ja pyrimme
parantamaan tilannetta, Puttonen totesi.
Hän huomautti, että Etelä-Karjalan liiton oma budjetti on vain kaksi
prosenttia koko summasta, joka käytetään vuosittain maakunnan tavoitteiden
toteuttamiseen.
Maakuntavaltuusto oli sinänsä tyytyväinen Etelä-Karjalan liiton toimintaan.
Talous jäi 65 000 euroa ylijäämäiseksi, ja entisiä ylijäämiä on 400 000 euroa.
Valtuutettu Erkki Paakkunainen (sd.) Parikkalasta saikin aiheen kysyä,
mihin ne on tarkoitus käyttää, ovathan ne jäsenkuntien rahaa.
Maakuntajohtaja Puttonen selvitti, että säästöjä on ajateltu käytettäviksi
uusiin toimitiloihin, koska nykyiset ovat huonossa kunnossa.
Maakuntaliitolla ei sinänsä ole tarvetta kerätä rahaa.
Maakuntavaltuuston lappeenrantalainen puheenjohtaja Ilkka Massala (kok.)
näytti vaihteeksi kalvoja, joiden mukaan Etelä-Karjala pärjää mukavasti.
Tilastokeskus oli tutkinut maan 35 aluekeskusta, ja Etelä-Karjala oli
seitsemäs. Edellä olivat vain Tampere, Itä-Uusimaa, Turku, Oulu, Vaasa ja
Jyväskylä.
-·Miksi emme ole ylempänä, johtuu siitä, että Etelä-Karjalan työttömyysaste
on korkea, ja saimme siitä huonot pisteet. Asumisesta saimme parhaat
arvosanat. Etelä-Karjala on pärjännyt todella hyvin vertailussa, vaikka
gallupit kertovat joskus muuta, Massala totesi.
Maakuntavaltuutetut olivat lukeneet toimintakertomuksesta tarkasti
maakuntajohtaja Puttosen katsauksen, jossa hän totesi erilaisten
barometrikyselyjen povaavan Etelä-Karjalalle synkkiä näkymiä. Niissä
vastaajina ovat olleet maakunnan omat ihmiset.
-·Mielestäni Etelä-Karjalassa ei ole mitään erityistä syytä pessimismiin
tulevaisuuden suhteen. Jos taas pessimismi on karjalaiseen
kansanluonteeseen liittyvä ominaisuus, niin olkoon sitten niin, Puttonen
totesi.
Maakuntasuunnitelma
oli myöhässä
Maakuntajohtaja ja maakuntahallitus pahoittelivat, että Etelä-Karjalan
maakuntasuunnitelma myöhästyi puoli vuotta, ja loppumetreillä tuli
melkoinen kiire. Maakuntavaltuusto oli käsitellyt sitä kolmessa
seminaarissa, ja kunnat antoivat omat lausuntonsa.
Maakuntavaltuusto hyväksyi suunnitelman hallituksen esittämin pienin
korjauksin. Timo Puttonen myönsi, että maalaiskunnista käytetty
”reuna-alueet” oli huono sananvalinta, ja se korvattiin sanalla
”maaseutualueet”.
Yhtä asiaa maakuntahallitus ei kuitenkaan muuttanut lausunnoista
huolimatta, eli mainintaa siitä, että kuntien lukumäärä pienenee
Etelä-Karjalassa. Jotkut kunnat olivat sitä mieltä, että lukumäärä ei muutu.
Maakuntasuunnitelmassa asiasta todetaan, että yhdistäminen tapahtuu
vapaaehtoisesti ja perustuu tiivistyneeseen yhteistyöhön seutukuntien
sisällä ja niiden kesken.
-·Sanonta on lievä, mutta Etelä-Karjalassa ei ole vuonna 2030 14 kuntaa,
Puttonen totesi.
Maakuntasuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2030 ja sitä on tarkoitus
tarkistaa nelivuotiskausittain. Jo ensi syksyksi maakuntavaltuusto saa
käsiteltäväkseen lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelman, joka on paljon
konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi paperi.
Kolmen kunnan
edustajat poissa
Maakuntavaltuusto valitsi vuosille 2003-2004 maakuntahallitukseen samat
poliitikot, jotka ovat istuneet ensimmäiset kaksi vuotta. Myös
maakuntavaltuuston puheenjohtajisto on entinen.
Isäntäkunnan, Luumäen valtuuston puheenjohtaja Antti Rämä (kesk.) halusi
julkiseen keskusteluun kuutostien parantamisen Imatralta aina Taavettiin
saakka, ei vain Lappeenrantaan.
-·Valtaosa raskaasta liikenteestä jatkaa Taavetista Kotkan ja Haminan
satamiin, Rämä muistutti.
Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston 37 jäsenestä oli paikalla vain 30
varsinaista tai varaedustajaa. Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Uukuniemen
edustajat olivat kokonaan poissa kevätkokouksesta.
Maakuntahallitus
vuosina 2003-2004
¤·Puheenjohtaja, yliopistolehtori Tuure Westinen (kesk.), Taipalsaari
¤·1. vpj, EU-asiamies Hannu Äikäs (sd.), Lappeenranta
¤·2. vpj, everstiluutnantti evp. Toivo Uosukainen (kok.), Imatra
¤·Kiinteistövälittäjä Tuula Hovi (kesk.), Lappeenranta
¤·Agrologi Reino Huotilainen (kesk.), Parikkala
¤·Osastonhoitaja Paula Kotilainen (kok.),Lappeenranta
¤·Terveydenhoitaja Marita Pirkka (sd.), Imatra
¤·Osastonhoitaja Titta Karppinen (sd.), Joutseno
¤·Lehtori Erkki Räsänen (myö), Lappeenranta
¤·Valtuuston puheenjohtajisto vuonna 2003: toimistopäällikkö Ilkka Massala
(kok.), Lappeenranta, myyjä Aila Repo (sd.), Rautjärvi ja kansanedustaja
Kimmo Tiilikainen (kesk.), Ruokolahti.