MATTI RIIHELÄ
Metsät tuottavat Luumäelle ja luumäkeläisille hyvinvointia miljoonien
eurojen arvosta joka vuosi. Puukaupan arvo lähentelee tänäkin vuonna
todennäköisesti noin 12 miljoonaa euroa.
Perjantaina 70 vuotta täyttävä Luumäen Metsänhoitoyhdistys voi laskea
kauppojen arvosta ansioikseen aikamoisen siivun. Ilman metsien hyvää hoitoa
niiden tuotto jäisi luonnollisesti paljon pienemmäksi. Luumäen
Metsänhoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Taavetin punaisessa
kunnantuvassa toukokuun 30. päivänä 1933. Mukana oli 22 metsänomistajaa.
-·Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä metsänhoitoa,
metsähyödykkeiden hyväksikäyttöä ja myyntiä, kirjoitettiin sääntöjen
toiseen pykälään.
Nykyiset, uuden metsänhoitoyhdistyslain mukaiset säännöt ovat helmikuulta 2000.
Yhdistyksessä on tänä päivänä runsaat 1 500 jäsentä.
-·Jäsenmäärä on ollut hiljakseen kasvussa, kertoo yhdistyksen
toiminnanjohtajana yhdeksän vuotta toiminut Jarmo Haimila.
Suurin osa jäsenistä asuu tietysti Luumäellä, mutta iso osa muuallakin.
-·Yli 20 prosenttia jäsenistä asuu postinumeron mukaan Kouvolan suunnalla,
Lappeenrannassa jäsenistä asuu kymmenkunta prosenttia ja
pääkaupunkiseudulla noin kahdeksan prosenttia, Haimila selittää.
Toimihenkilöitä yhdistyksellä on viisi: toiminnanjohtajan lisäksi
toimistopäällikkö ja kolme alue-esimiestä. Metsureita on töissä
toistakymmentä. Henkilötyövuosia kertyy vuosittain noin 12. Yhdistys onkin
paikkakunnallaan metsäalan suurin työllistäjä.
Toimitilat yhdistyksellä on Taavettiin 1990 valmistuneessa Metsätalossa.
Yhdistyksen keskeinen päättävä elin on postiäänestyksellä valittu
19-jäseninen valtuusto. Sen toimikausi alkoi vuonna 2001 ja päättyy 2004.
Puheenjohtajia yhdistyksellä on vuosikymmenten varrella ollut
vuosikymmenten määrä eli seitsemän kappaletta.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Anton Hermunen. Vuonna 1937 puheenjohtajaksi
valittiin Oiva Lensu ja 1941 Matti Kontula. Kontula jatkoi tehtävässä
vuoden 1961 loppuun. Seuraavan vuoden alussa puheenjohtajana aloitti Matti
Hirvikallio. Vuonna 1989 tehtävään tarttui Veikko Nurmilaukas ja vuonna
1996 Martti Nurmiainen. Toissa vuodesta lähtien puheenjohtajuutta on
hoitanut Jarkko Hirvikallio.
Vuosikymmeniä on takana, tulevaisuus näyttää valoisalta.
-·Uuden metsänhoitoyhdistyslain mukainen hallintomalli on osoittanut
toimivuutensa myös perinteisessä yhden pitäjän yhdistyksessä.
Palvelukysyntä
lisääntyy vuosi vuodelta
-·Hallinto- ja toimihenkilöt sekä muut työntekijät ovat hyvin sitoutuneita
yhdistyksen toimintaan. Pitkäaikaiset työsuhteet ovat tuoneet varmuutta ja
vakautta toimintaan, Jarmo Haimila kiittelee.
-·Talous on vakaalla pohjalla ja kehityksen vaatimat tietotekniikka- ynnä
muut investoinnit on pystytty hoitamaan maan metsänhoitoyhdistysten
eturintamassa.
Haimila uskoo, että metsäverotuksen siirtymäkauden päättyminen pitää puun
tarjonnan korkealla vielä pari seuraavaa vuotta.
-·Hakkuut painottuvat päätehakkuisiin, ja sen vuoksi metsien
uudistamistöitä tullaan tekemään lähivuodet ennätystahtiin.
Metsänomistajakunnan rakenteen muutos jatkuu.
-·Kaupungistuminen ja naismetsänomistajien määrän kasvu sekä koko
omistajakunnan ikääntyminen lisäävät palvelukysyntää vuosi vuodelta.
Lähiaikoina yhdistyksen palvelutarjontaan on tulossa lisäys, kun se
osakkuusyritysten kautta aloittaa metsäkiinteistöjen välityksen.
Juhlapäiväänsä yhdistys viettää perjantaina järjestämällä toimistossaan
Avointen ovien päivän kello 9-15.