Categories
Artikkelit

Metsänhoitoyhdistys 70-vuotias Luumäellä

Metsiä omistavan joukon rakennemuutos jatkuu.

MATTI RIIHELÄ

Metsät tuottavat Luumäelle ja luumäkeläisille hyvinvointia miljoonien

eurojen arvosta joka vuosi. Puukaupan arvo lähentelee tänäkin vuonna

todennäköisesti noin 12 miljoonaa euroa.

Perjantaina 70 vuotta täyttävä Luumäen Metsänhoitoyhdistys voi laskea

kauppojen arvosta ansioikseen aikamoisen siivun. Ilman metsien hyvää hoitoa

niiden tuotto jäisi luonnollisesti paljon pienemmäksi. Luumäen

Metsänhoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Taavetin punaisessa

kunnantuvassa toukokuun 30. päivänä 1933. Mukana oli 22 metsänomistajaa.

-·Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä metsänhoitoa,

metsähyödykkeiden hyväksikäyttöä ja myyntiä, kirjoitettiin sääntöjen

toiseen pykälään.

Nykyiset, uuden metsänhoitoyhdistyslain mukaiset säännöt ovat helmikuulta 2000.

Yhdistyksessä on tänä päivänä runsaat 1 500 jäsentä.

-·Jäsenmäärä on ollut hiljakseen kasvussa, kertoo yhdistyksen

toiminnanjohtajana yhdeksän vuotta toiminut Jarmo Haimila.

Suurin osa jäsenistä asuu tietysti Luumäellä, mutta iso osa muuallakin.

-·Yli 20 prosenttia jäsenistä asuu postinumeron mukaan Kouvolan suunnalla,

Lappeenrannassa jäsenistä asuu kymmenkunta prosenttia ja

pääkaupunkiseudulla noin kahdeksan prosenttia, Haimila selittää.

Toimihenkilöitä yhdistyksellä on viisi: toiminnanjohtajan lisäksi

toimistopäällikkö ja kolme alue-esimiestä. Metsureita on töissä

toistakymmentä. Henkilötyövuosia kertyy vuosittain noin 12. Yhdistys onkin

paikkakunnallaan metsäalan suurin työllistäjä.

Toimitilat yhdistyksellä on Taavettiin 1990 valmistuneessa Metsätalossa.

Yhdistyksen keskeinen päättävä elin on postiäänestyksellä valittu

19-jäseninen valtuusto. Sen toimikausi alkoi vuonna 2001 ja päättyy 2004.

Puheenjohtajia yhdistyksellä on vuosikymmenten varrella ollut

vuosikymmenten määrä eli seitsemän kappaletta.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli Anton Hermunen. Vuonna 1937 puheenjohtajaksi

valittiin Oiva Lensu ja 1941 Matti Kontula. Kontula jatkoi tehtävässä

vuoden 1961 loppuun. Seuraavan vuoden alussa puheenjohtajana aloitti Matti

Hirvikallio. Vuonna 1989 tehtävään tarttui Veikko Nurmilaukas ja vuonna

1996 Martti Nurmiainen. Toissa vuodesta lähtien puheenjohtajuutta on

hoitanut Jarkko Hirvikallio.

Vuosikymmeniä on takana, tulevaisuus näyttää valoisalta.

-·Uuden metsänhoitoyhdistyslain mukainen hallintomalli on osoittanut

toimivuutensa myös perinteisessä yhden pitäjän yhdistyksessä.

Palvelukysyntä

lisääntyy vuosi vuodelta

-·Hallinto- ja toimihenkilöt sekä muut työntekijät ovat hyvin sitoutuneita

yhdistyksen toimintaan. Pitkäaikaiset työsuhteet ovat tuoneet varmuutta ja

vakautta toimintaan, Jarmo Haimila kiittelee.

-·Talous on vakaalla pohjalla ja kehityksen vaatimat tietotekniikka- ynnä

muut investoinnit on pystytty hoitamaan maan metsänhoitoyhdistysten

eturintamassa.

Haimila uskoo, että metsäverotuksen siirtymäkauden päättyminen pitää puun

tarjonnan korkealla vielä pari seuraavaa vuotta.

-·Hakkuut painottuvat päätehakkuisiin, ja sen vuoksi metsien

uudistamistöitä tullaan tekemään lähivuodet ennätystahtiin.

Metsänomistajakunnan rakenteen muutos jatkuu.

-·Kaupungistuminen ja naismetsänomistajien määrän kasvu sekä koko

omistajakunnan ikääntyminen lisäävät palvelukysyntää vuosi vuodelta.

Lähiaikoina yhdistyksen palvelutarjontaan on tulossa lisäys, kun se

osakkuusyritysten kautta aloittaa metsäkiinteistöjen välityksen.

Juhlapäiväänsä yhdistys viettää perjantaina järjestämällä toimistossaan

Avointen ovien päivän kello 9-15.

Kirjoittaja:
Matti Riihelä