HELINÄ LEMINEN
Parikkalan Siikalahden kalakanta on kärsinyt luonnonsuojelualueella. Lahden
eteläosan vedennostoa varten rakennettiin 1980-luvun lopulla pengerryksiä
ja ojia. Lahden halki kulkevan patotien ei ollut tarkoitus estää kaloja
uimasta avovesille Simpelejärveen, mutta toimivaa kalatietä ei saatu
aikaiseksi. Lahden pohjoisosa kasvoi tureikoksi eivätkä kalat päässeet
liikkumaan avovesistöön. Nyt kalastajille on oikeuden päätöksellä luvassa
hyvät korvaukset.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto määräsi vedennostoluvan haltijan,
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, maksamaan Järvenpään ja Kaukolan
entisille kalastuskunnille, nykyisille osakaskunnille, kalankulun
estymisestä yhteensä 23 500 euroa. Tästä lähtien ympäristökeskus
velvoitetaan maksamaan vuotuista 1 680 euron kalatalousmaksua työvoima- ja
elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle käytettäväksi Siikalahden
kalakantojen hoitotoimiin.
Kalastajien ja rantapeltojen viljelijöiden edusmies Viljo Heinonen kertoo
paikkakuntalaisten olevan tyytyväisiä tuoreeseen korvauspäätökseen.
Heinosesta on mielenkiintoista, että korvaukset määrättiin maksettaviksi
korkoineen vuodesta 1990 lähtien. Kalojen kulku on ollut poikki patotien
kohdalla vuodesta 1988 lähtien. Osakaskunnat pitivät korvausvaatimuksessaan
lähtökohtana vuotta 1990.
Ympäristölupavirasto moittii vedennostoa varten rakennettujen
suojapenkereiden, ojastojen ja pumppaamoiden heikkoa toimivuutta.
Peltoviljely ja metsänkasvatus ovat vaikeutuneet eteläpuolisen lahden
rantamailla tulvien takia. Ympäristökeskuksen pitää korjata nykyiset
rakenteet ja laitteet ja huolehtia niiden kunnossa pysymisestä. Kalatietä
ei velvoiteta rakentamaan.
Ympäristökeskusta päätös ei ole häkellyttänyt. Huoltotehtävistä toimiva
tarkastaja Jouko Hytti pitää hyvänä, että tuli selvät määräykset. Hän kävi
tiistaina katselemassa pumppaamoita ja totesi niissä olevan korjattavaa.
Lieju tukkii alimenoputkien päitä, joten ojia pitää ruopata.
Yli-insinööri Visa Niittyniemi piti myös määräyksiä pääsääntöisesti oikeaan
osuvina ja odotettuina.
-·Suurin osa kunnossapitomääräyksistä olisi jo pitänyt tehdä. Olemme
varanneet niihin alustavasti kuluvalle vuodelle noin 40 000 euroa ja ensi
vuodelle saman summan. Kalakorvauksesta voimme olla ehkä eri mieltä.
Niittyniemi arvelee, että tuskin ympäristökeskus lähtee valittamaan.
Ratkaisua ei vielä ole tehty, vaan ympäristökeskus seurailee toisten
reaktioita.
Vesi tuli kellariin,
nyt korvauksen korot
Veden nostamisen ja pettäneiden rakennelmien takia joutui Pirkko Rautiaisen
talon kellari veden valtaan viime vuosikymmenellä. Vesivahingosta hän sai
pienen korvauksen vuosi sitten ja nyt yllätyksekseen korot korvauksen
viivästymisestä useita vuosia. -·En edes hakenut korvauksia, mutta Heinonen
hoiteli näitä asioita kaikkien asianosaisten puolesta.
Tänä keväänä ei tulva yltänyt Rautiaisen talolle asti muutaman sadan metrin
päästä pato-ojasta, mutta ojan viereisiä peltoja tulva koetteli.
Pengerryksistä vastaa nykyinen luonnonsuojelualueen omistaja,
Metsähallitus, jonka toimet ihmetyttävät Rautiaista. Viime talvena
rantapellon korotukseksi tuotiin ruoppausmaata. Metsähallituksen määrärahat
loppuivat kuitenkin kesken, ja osa lisämaakasasta jäi viljelijän
levitettäväksi.
HELINÄ LEMINEN
Kuvatekstit
Aikaisemmin vesi tuli kellariin. Pirkko Rautiainen haravoi pihaansa siitä
kohtaa, johon taustalla näkyvän ojan vesi pahimmillaan ulottui.
Ryteikköä. Siikalahti tänään.
Siikalahden vaiheita:
¤·1986 Ympäristöviranomaiset laativat suunnitelman Siikalahden veden pinnan
nostamiseksi.
¤·Vesioikeus antoi määräykset, miten suunnitelma pitää toteuttaa.
¤·1987 Korkein hallinto-oikeus vahvisti määräykset.
¤·1996 kalastuskunnat vaativat tarkistusta, onko tehtävä suoritettu.
¤· Vesioikeus muuttui ympäristölupavirastoksi, joka suoritti loppukatselmuksen.
¤·2003 ympäristölupakeskuksen päätös.