LEENA SALLINEN
Etelä-Karjalan liiton kokoama Suur-Saimaa-työryhmä piti ensimmäisen
kokouksensa keskiviikkona. Työryhmän tehtävän on selvittää Suur-Saimaan
suojelu ja virkistyskäyttö mukaan lukien mahdolliset edellytykset
kansallispuiston perustamiselle.
Suur-Saimaan kansallispuistosta on haaveiltu pitkään ja kansanedustaja
Pentti Tiusanen (vas.) teki siitä 13 muun kansanedustajan kanssa viime
vuonna eduskunta-aloitteen. Siinä esitetään kansallispuistoa noin 300
neliökilometrin alueelle Suur-Saimaan saaristoon Taipalsaaren, Joutsenon,
Ruokolahden ja Puumalan aluevesille.
Osin samaa vesistöaluetta tutkii myös Suur-Saimaa-työryhmä ja se tutustui
keskiviikkona ensitöikseen Tiusasen aloitteeseen.
-·Se käytiin läpi keskustelun pohjaksi, mutta työryhmän työssä me emme
kulje Tiusasen viitoittamaa tietä, korostaa Etelä-Karjalan liiton vt.
suunnittelujohtaja ja ympäristöasiamies Arto Hämäläinen.
Hän toimii Suur-Saimaa-työryhmän sihteerinä.
Hämäläisen mukaan Tiusasen aloitteeseen on kirjattu kansallispuiston
perusteet, mutta myös asioita, jotka varmasti tuovat hankkeelle
vastustusta. Niitä ovat etenkin ehdotukset alueen 120 kesämökin
lunastamisesta ajan kanssa valtiolle ja arviot, joiden mukaan
metsäyhtiöiden maista olisi nopeasti saatavissa kansallispuiston perusosa.
Valtion rahapula
realiteettina
Työryhmä ei lähde rakentamaan kansallispuistoa tällaisten oletusten varaan.
Hämäläisen mukaan kansallispuisto syntyy, jos on ylipäänsä syntyäkseen,
Suur-Saimaalle pikkuhiljaa.
Toistaiseksi sen pesämuna on pieni. Puumalansalmen eteläpuolisella
Saimaalla ja Lietvedellä, joihin työryhmä rajasi toimintakenttänsä, on vain
runsaat 200 hehtaaria valtion maata.
Lisäksi alueella on perustettu rauhoituskorvauksilla luonnonsuojelualueita
yksityismaille, mutta niistä ei ole sellaisenaan apua. Kansallispuistoon
tarvitaan vähintään tuhat hehtaaria valtion maata.
-·Kun tiedetään, että valtion luonnonsuojelurahat jo jo sidottu vuoteen
2007 saakka, ei kannata kuvitella kansallispuiston saamista tälle alueelle,
ainakaan kovin nopealla aikataululla, Hämäläinen sanoo.
Sovittu maankäyttö
lähtökohtana
Suur-Saimaa-työryhmä päätti selvittää tarkkaan alueen nykyiset
maankäyttösuunnitelmat. -·Koko alueella on kuntien rantaosayleiskaavat
vahvistettuna tai valmisteilla ja ne myötäilevät valtion
rantojensuojeluohjelmaa ja Naturaa. Katsomme, mitkä alueet jäävät
rakentamisen ulkopuolelle ja mikä on suojelualuevarausten
toteuttamistilanne, Hämäläinen kertoo.
Muita alueita työryhmä ei ota käsittelyyn.
-·Tarkastelemme vain kertaalleen riideltyjä ja sovittuja alueita, joten
mökkiläiset ja maanomistajat saavat nukkua yönsä työryhmän puolesta
rauhassa, Hämäläinen sanoo.
Hänen mukaansa työryhmä jäljittää alueita, joihin olisi keskittynyt
suojelualuevarauksia ja virkistyskäytön tukikohtia.
-·Tavoitteena olisi keskittää jatkotoimet näihin kohteisiin ja kehittää
niistä suurempia kokonaisuuksia. Ehkä pikkuhiljaa saataisiin verkosto
näistä kokonaisuuksista ja kurottaisiin sitä pikkuhiljaa yhteen. Joskus 15
vuoden päästä, jos valtiolla on rahaa, voitaisiin ryhtyä sitten puhumaan,
että ehkä aluetta voitaisiin hallinnoida kansallispuistonakin.
Uusimuotoinen
puisto tavoitteena
Hämäläisen mukaan Suur-Saimaan luonto ei välttämättä kaipaa
kansallispuistoa. Sen suojelu voidaan hänen mukaansa hoitaa muunkin
statuksen luonnonsuojelualueilla. Virkistysalueet voisivat olla niiden
lomassa kun kansallispuistossa luonnonsuojelu ja virkistys on samassa
paketissa.
Työryhmä antoi tavoitteelleen työnimen kansallispuistomainen kansalaisten
retkeilypuisto.
-·Sellaista ei toistaiseksi ole missään Suomessa, mutta kun työnimeä
hyvällä tahdolla tulkitsee, ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Tavoitteena
on alue, missä olisi retkeily ja luonnonsuojelu ympättynä yhteen, ja mukaan
mahtuisi matkailubisnestäkin, Hämäläinen toteaa.
Rajoituksiakin alueella tarvittaisiin. Kriittiseen syyniin on jo nyt
joutunut muun muassa moottorikelkkailu norppa-alueilla.
Hämäläisen mukaan millekään ehdottomien kieltojen ja rajoitusten linjalle
ei kuitenkaan haluta lähteä.
-·Jos saataisiin pehmein keinoin yhteistyöllä asiat hoitumaan, Hämäläinen
toivoo.
Esitys vuoden 2004
loppuun mennessä
Suur-Saimaa-työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa Rantasalmella,
missä se tutustuu Linnansaaren kansallispuiston perustamisen ja
laajentamisen kokemuksiin. Paikalla on myös norpansuojelun asiantuntijoita.
Työryhmän työssä ovat mukana myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja
Etelä-Savon puolella toimiva Saimaan virkistysalueyhdistys, jotka omistamat
tai hallinnoivat jo lukuisia Saimaan virkistysrantoja.
Suur-Saimaa-työryhmän on määrä jättää esityksensä ensi vuoden loppuun mennessä.
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Eduskunta-aloite. Suur-Saimaan kansallispuisto sijoittuisi
eduskunta-aloitteen mukaan Kyläniemen ympärille saaristoon, joka on pääosin
rantojensuojeluohjelmassa ja Naturassa. Suur-Saimaa-työryhmä tutustui
aloitteeseen, mutta haluaa pitää oman työnsä siitä täysin erillään.
Suur-Saimaata. Kuvassa on Suur-Saimaan saaristoa Kyläniemen eteläpuolelta.
Suur-Saimaa työryhmä
¤·Tuure Westinen, Etelä-Karjalan liitto, työryhmän puheenjohtaja
¤·Toivo Uosukainen, Etelä-Karjalan liitto
¤·Hannu Äikäs, Etelä-Karjalan liitto
¤·Arto Hämäläinen, Etelä-Karjalan liitto, työryhmän sihteeri
¤·Tuula Kurikka, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut
¤·Jukka-Pekka Flander, ympäristöministeriö
¤·Tuula Tanska, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
¤·Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto
¤·Ilpo Kohonen, MTK-Etelä-Karjala
¤·Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri
¤·Martti Laine, Puumalan kunta
¤·Kimmo Tiilikainen, Ruokolahden kunta
¤·Rauno Tarhonen, Taipalsaaren kunta