Työryhmä etsii keinoja sovittaa suojelu ja virkistys Suur-Saimaalle

Ensimmäisessä kokouksessa tavoitteelle annettiin työnimeksi kansallispuistomainen kansalaisten retkeilypuisto.

LEENA SALLINEN

Etelä-Karjalan liiton kokoama Suur-Saimaa-työryhmä piti ensimmäisen

kokouksensa keskiviikkona. Työryhmän tehtävän on selvittää Suur-Saimaan

suojelu ja virkistyskäyttö mukaan lukien mahdolliset edellytykset

kansallispuiston perustamiselle.

Suur-Saimaan kansallispuistosta on haaveiltu pitkään ja kansanedustaja

Pentti Tiusanen (vas.) teki siitä 13 muun kansanedustajan kanssa viime

vuonna eduskunta-aloitteen. Siinä esitetään kansallispuistoa noin 300

neliökilometrin alueelle Suur-Saimaan saaristoon Taipalsaaren, Joutsenon,

Ruokolahden ja Puumalan aluevesille.

Osin samaa vesistöaluetta tutkii myös Suur-Saimaa-työryhmä ja se tutustui

keskiviikkona ensitöikseen Tiusasen aloitteeseen.

-·Se käytiin läpi keskustelun pohjaksi, mutta työryhmän työssä me emme

kulje Tiusasen viitoittamaa tietä, korostaa Etelä-Karjalan liiton vt.

suunnittelujohtaja ja ympäristöasiamies Arto Hämäläinen.

Hän toimii Suur-Saimaa-työryhmän sihteerinä.

Hämäläisen mukaan Tiusasen aloitteeseen on kirjattu kansallispuiston

perusteet, mutta myös asioita, jotka varmasti tuovat hankkeelle

vastustusta. Niitä ovat etenkin ehdotukset alueen 120 kesämökin

lunastamisesta ajan kanssa valtiolle ja arviot, joiden mukaan

metsäyhtiöiden maista olisi nopeasti saatavissa kansallispuiston perusosa.

Valtion rahapula

realiteettina

Työryhmä ei lähde rakentamaan kansallispuistoa tällaisten oletusten varaan.

Hämäläisen mukaan kansallispuisto syntyy, jos on ylipäänsä syntyäkseen,

Suur-Saimaalle pikkuhiljaa.

Toistaiseksi sen pesämuna on pieni. Puumalansalmen eteläpuolisella

Saimaalla ja Lietvedellä, joihin työryhmä rajasi toimintakenttänsä, on vain

runsaat 200 hehtaaria valtion maata.

Lisäksi alueella on perustettu rauhoituskorvauksilla luonnonsuojelualueita

yksityismaille, mutta niistä ei ole sellaisenaan apua. Kansallispuistoon

tarvitaan vähintään tuhat hehtaaria valtion maata.

-·Kun tiedetään, että valtion luonnonsuojelurahat jo jo sidottu vuoteen

2007 saakka, ei kannata kuvitella kansallispuiston saamista tälle alueelle,

ainakaan kovin nopealla aikataululla, Hämäläinen sanoo.

Sovittu maankäyttö

lähtökohtana

Suur-Saimaa-työryhmä päätti selvittää tarkkaan alueen nykyiset

maankäyttösuunnitelmat. -·Koko alueella on kuntien rantaosayleiskaavat

vahvistettuna tai valmisteilla ja ne myötäilevät valtion

rantojensuojeluohjelmaa ja Naturaa. Katsomme, mitkä alueet jäävät

rakentamisen ulkopuolelle ja mikä on suojelualuevarausten

toteuttamistilanne, Hämäläinen kertoo.

Muita alueita työryhmä ei ota käsittelyyn.

-·Tarkastelemme vain kertaalleen riideltyjä ja sovittuja alueita, joten

mökkiläiset ja maanomistajat saavat nukkua yönsä työryhmän puolesta

rauhassa, Hämäläinen sanoo.

Hänen mukaansa työryhmä jäljittää alueita, joihin olisi keskittynyt

suojelualuevarauksia ja virkistyskäytön tukikohtia.

-·Tavoitteena olisi keskittää jatkotoimet näihin kohteisiin ja kehittää

niistä suurempia kokonaisuuksia. Ehkä pikkuhiljaa saataisiin verkosto

näistä kokonaisuuksista ja kurottaisiin sitä pikkuhiljaa yhteen. Joskus 15

vuoden päästä, jos valtiolla on rahaa, voitaisiin ryhtyä sitten puhumaan,

että ehkä aluetta voitaisiin hallinnoida kansallispuistonakin.

Uusimuotoinen

puisto tavoitteena

Hämäläisen mukaan Suur-Saimaan luonto ei välttämättä kaipaa

kansallispuistoa. Sen suojelu voidaan hänen mukaansa hoitaa muunkin

statuksen luonnonsuojelualueilla. Virkistysalueet voisivat olla niiden

lomassa kun kansallispuistossa luonnonsuojelu ja virkistys on samassa

paketissa.

Työryhmä antoi tavoitteelleen työnimen kansallispuistomainen kansalaisten

retkeilypuisto.

-·Sellaista ei toistaiseksi ole missään Suomessa, mutta kun työnimeä

hyvällä tahdolla tulkitsee, ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Tavoitteena

on alue, missä olisi retkeily ja luonnonsuojelu ympättynä yhteen, ja mukaan

mahtuisi matkailubisnestäkin, Hämäläinen toteaa.

Rajoituksiakin alueella tarvittaisiin. Kriittiseen syyniin on jo nyt

joutunut muun muassa moottorikelkkailu norppa-alueilla.

Hämäläisen mukaan millekään ehdottomien kieltojen ja rajoitusten linjalle

ei kuitenkaan haluta lähteä.

-·Jos saataisiin pehmein keinoin yhteistyöllä asiat hoitumaan, Hämäläinen

toivoo.

Esitys vuoden 2004

loppuun mennessä

Suur-Saimaa-työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa Rantasalmella,

missä se tutustuu Linnansaaren kansallispuiston perustamisen ja

laajentamisen kokemuksiin. Paikalla on myös norpansuojelun asiantuntijoita.

Työryhmän työssä ovat mukana myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja

Etelä-Savon puolella toimiva Saimaan virkistysalueyhdistys, jotka omistamat

tai hallinnoivat jo lukuisia Saimaan virkistysrantoja.

Suur-Saimaa-työryhmän on määrä jättää esityksensä ensi vuoden loppuun mennessä.

ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN

Kuvatekstit

Eduskunta-aloite. Suur-Saimaan kansallispuisto sijoittuisi

eduskunta-aloitteen mukaan Kyläniemen ympärille saaristoon, joka on pääosin

rantojensuojeluohjelmassa ja Naturassa. Suur-Saimaa-työryhmä tutustui

aloitteeseen, mutta haluaa pitää oman työnsä siitä täysin erillään.

Suur-Saimaata. Kuvassa on Suur-Saimaan saaristoa Kyläniemen eteläpuolelta.

Suur-Saimaa työryhmä

¤·Tuure Westinen, Etelä-Karjalan liitto, työryhmän puheenjohtaja

¤·Toivo Uosukainen, Etelä-Karjalan liitto

¤·Hannu Äikäs, Etelä-Karjalan liitto

¤·Arto Hämäläinen, Etelä-Karjalan liitto, työryhmän sihteeri

¤·Tuula Kurikka, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut

¤·Jukka-Pekka Flander, ympäristöministeriö

¤·Tuula Tanska, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

¤·Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto

¤·Ilpo Kohonen, MTK-Etelä-Karjala

¤·Pertti Siilahti, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri

¤·Martti Laine, Puumalan kunta

¤·Kimmo Tiilikainen, Ruokolahden kunta

¤·Rauno Tarhonen, Taipalsaaren kunta

Kirjoittaja:
Leena Sallinen