MATTI RIIHELÄ
Haja-asutusalueiden vesihuoltoa avitetaan kuntoon yksityisellä ja
yhteiskunnan rahalla. Ympäristökeskuksen ja TE-keskuksen sekä kuntien
avustuksella on ollut kova kysyntä.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa Ossi Kajoniemi on nähnyt
avustushakemusten pinon kasvavan. Samoin Maija Vilkki TE-keskuksessa.
-·Hakemuksia on jo enemmän kuin on rahaa, Kajoniemi kertoo.
Ympäristökeskuksessa rahaa avustuksiin oli tälle vuodelle 460 000 euroa.
Pää alkaa olla vetävän kädessä:
-·Uusille hankkeille ei ole enää rahoitusmahdollisuuksia, eikä edes
kaikille näille, joilla on hakemukset sisällä.
Ympäristökeskuksesta avustusta ovat voineet hakea sekä yksittäiset
kiinteistöt että osuuskunnat. Kaivojen kuivuminen on vauhdittanut
vesiosuuskuntien perustamista ja niitä on hakijoiden joukossa eri puolilta
Etelä-Karjalaa.
Ympäristökeskus myöntää, sikäli kuin avustuseurot riittävät, osuuskunnille
hyväksyttäviin kuluihin parinkymmenen prosentin avustuksen. Yksittäisille
kiinteistöille avustusprosentti on kymmenen.
Kovin monia osuuskuntia ei tämän vuoden rahoilla auteta.
-·Edessäni on yhden osuuskunnan hakemus, kustannusarvio on 260 000 euroa.
Avustusta hakeneiden joukossa on pienempiä, mutta jokunen
kustannusarvioltaan suurempikin hanke, Kajoniemi selittää.
Kappalemääräisesti eniten on tietysti yksittäisiä kiinteistöjä koskevia
avustushakemuksia.
Lemillä kymmenkunta
kaivohanketta
Myös tämän vuoden EU-rahat on vesihuollon kehittämiseen käytetty.
Kaakkois-Suomen alueelle niitä tuli ainoastaan 87 000 euroa.
-·Ensi vuodeksi pitäisi saada vähän enemmän, Kajoniemi toivoo.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen Lappeenrannan toimistossa Maija Vilkki on
jakanut hakemuslomakkeita ja ottanut niitä täytettyinä vastaan. Kysyntä on
ollut vilkasta myös Snellmaninkadulla.
TE-keskus myöntää tukea maatilojen vesihuoltoon. Koko maassa tukea
myönnetään 200-300 tilalle yhteensä 200 000-300 000 euroa. Tukimäärä on 25
prosenttia, vähimmäisavustus 500 euroa. Tukea ei makseta kaivojen
kunnostuksiin ja peruskorjauksiin, vain suurempiin vähintään 2 000 euron
hankkeisiin.
Eräät kunnatkin lähtivät tukemaan haja-asutusalueen vesihuollon
kehittämistä, kun kaivot kuivan kesän ja syksyn jäljiltä hujahtivat monin
paikoin tyhjiksi.
Lemin kunnanvaltuusto varasi 10 000 euroa haja-asutusalueidensa
vesihuoltohankkeisiin. Määrärahalla oli tarkoitus hoitaa uusien kaivojen
suunnittelu.
Kunnanjohtaja Simo Luukkasen mukaan rahalla on saatu liikkeelle kymmenkunta
kaivohanketta.
Koko suunnitteluun varattu summa ei hupene kaivohankkeisiin. Loput aiotaan
käyttää pohjavesialueiden laajempaan tutkimukseen Kytölän, Urolan ja
Kaamaniemen alueella. Tämä tutkimus tehtäneen alkukesän aikana,
juhannukseen mennessä.
Osuuskunnalle noin
puolet avustusta
Yksittäisten kaivojen ohella myös Lemillä on puuhattu osuuskuntia.
Pisimmällä osuuskuntasuunnitelmat ovat Kirkonkylän luoteispuolella
Toukkalan alueella.
-·Osuuskunnista meillä on ennakkotapauksena Sorvarila-Keskisenpään
osuuskunta. Sille myönsimme hyväksyttyihin kustannuksiin 25 prosentin
avustuksen, ympäristökeskus antoi toisen mokoman. Puolet oli siis julkista
rahaa ja puolet osuuskunnan omaa. Sama on tavoitteena nyt myös Toukkalan
kohdalla, Luukkanen selittää yhteiskunnan tukea.
Lemillä uusia kaivojen sijoituspaikkoja on etsinyt Geo-Hydron Lauri Pönkkä.
Sama yhtiö tehnee myös laajemman pohjavesialueiden kartoituksen.
Pönkän avulla uuden kaivon paikka löytyi muun muassa Uimintien varressa
asuvan Hannu Hakosen tilalle. Tilalla on lypsykarjaa, joten hyvälaatuista
vettä tarvitaan runsaasti.
Hakonen yritti ”tekohengittää” vanhaa kaivoa syksyllä ajamalla järvestä
vettä kaivon viereiselle pellolle. Siitä huolimatta kaivo valahti tyhjäksi,
ja Hakonen joutui tilaamaan talven mittaan kerran viikossa vettä palokunnalta.
Uusi kaivo tehtiin kevättalvella notkelmaan. Vesi nousi sinne heti.
Kaivoveden pinta on järviveden pintaa korkeammalla. Viimeiset putkityöt
ovat tekemättä, eikä uusi kaivo ole ihan vielä käytössä. Hakonen toivoo,
että siinä riittää vettä vastaisinakin kuivina vuosina.
ES-ARKISTO/PEKKA NIEMI
Kuvateksti
Osuus vedestä. Vesiosuuskunnat kiinnostavat kovasti haja-asutusalueilla.
Huhtikuussa vedettiin putkiverkostoa jaalalaiselle osuuskunnalle
Kymenlaaksossa.