Äidin lipizzanhevonen kohtaa tyttären lempinallen

Taipalsaarella esittäytyvät nikkiläiset ovat moninaisia taiteentekijöitä.

Capriole, courbette, passage. Laura Karhuvaaran grafiikantöihin ovat

päässet lipizzanhevosten askellukset. Aihe on noussut arjesta: nuorena

ratsastanut Karhuvaara innostui itsekin hyppäämään satulaan viedessään

lapsenlapsiaan ratsastamaan. Wienissä käydessä piti nähdä lipizzanhevoset,

jotka palasivat Suomeen idean muodossa. Ne päätyivät lopulta Taipalsaaren

kunnantalon seinille astelemaan siroja askelmiaan siroille

grafiikanlehdillä.

Laura Karhuvaaraa kiehtoo grafiikka, koska se on prosessi, jossa päässä

pitkään pyörinyt ajatus päätyy monen työvaiheen kautta paperille. -·Ehkä

hammaslääkäriä viehättää pitkäjänteinen tekeminen, Karhuvaara naurahtaa.

Hän käyttää kyllä muitakin työtapoja, ja aiheet vaihtelevat abstrakteista

töistä maisemiin.

-·Olen aika moninainen tekijä, Laura Karhuvaara summaa.

Moninaisia taiteilijoita ovat myös hänen sisarensa Irma ja Airi Voipio,

tyttärensä Katriina Karhuvaara ja tyttären mies Jarmo Oja. Heidän

yhteisnäyttelynsä Nikkiläiset on auki Taipalsaaren kunnantalolla 25.

heinäkuuta asti. Näyttely on kotonaan Taipalsaarella, sillä sieltä, Nikin

talosta, kolme sisarusta ovat kotoisin. Jo viidennen kerran juurillepaluu

tapahtuu taidenäyttelyn muodossa. Tällä kerralla mukana on muun muassa

grafiikkaa, öljymaalauksia ja akvarelleja.

Lempinallen

seikkailut

Innostus taiteeseen valuu myös sukupolvesta toiseen. Lauran

tytär Katriina Karhuvaara edustaa uutta sukupolvea kuvantekijöitä.

-·Totta kai jos perheessä on maalattu ja katsottu kuvia, siihen kasvaa

sisälle, Katriina Karhuvaara sanoo.

Entisen päiväkodintyöntekijän pienet akvarellit ovat saanet innoituksensa

leluista. Mukaan on päässyt muun muassa taiteilijan oma lapsuuden nalle,

jonka kanssa on seikkailtu ja nukuttu. Kuvat vetoavat yksinkertaisuudessaan

hellyttävällä tavalla, kuten mallinsakin. -Tauluissa on omia kätkettyjä

kokemuksia, joita ulkopuolinen ei ehkä näe samalla tavalla. Nimet vihjaavat

niihin, Katriina toteaa. Yhteisnäyttely on hänen mukaansa

mielenkiintoinen: kun tekijöitä on viisi, on myös viisi eri tapaa tehdä

taidetta.

Elon ihanuuteen

kuuluu jännitys

Airi Voipio on tuonut näyttelyyn öljymaalaussarjan Maaveden maisemia.

Voimakkaat taulut peilaavat järvimaiseman eri ilmeitä eri ajankohtina.

Airin mukaan värit heijastuvat Maavedestä eri tavalla kuin esimerkiksi

merestä tai Suur-Saimaasta järven mataluuden ja makeuden vuoksi. -·Valo

taittuu aivan toisella tavalla, sanoo Airi, jolle Maaveden valo on

erityisen tuttu.

Irma Voipiolta on muun muassa upea värileikki kuuden taulun sarjassa Elon

ihanuus. -·Tämä on stoori ihmisen vapaa-ajan menoista, Irma Voipio tiivistää.

Sarjan lähtökohtana on ollut kertoa tunnelmat väreillä. Esimerkiksi

punaisessa hehkuu Lauantai-illan huuma, syvän sinisessä jännittävä hetki,

Tarinatuokio. -·Elämässä on aina jännitystäkin, Irma Voipio muistuttaa.

Irman muissa töissä näkyy valon pilkahduksia, muistoja maailmalta

Uudesta-Seelannista aina Saimaalle asti. Moninaisen miehen Jarmo Ojan

töistä mukana on muun muassa öljymaalauksia ja lyijykynätöitä.

HANNA TOIVONEN

Kuvatekstit

Värillä väliä. Irma Voipion sarja Elon ihanuus kertoo värien kautta

ihmiselon ihanista ja jännittävistä tunnelmista.

Hevostyttö. Laura Karhuvaaran viehätys hevosiin syntyi jo nuorena ratsastaessa.

Kirjoittaja:
Hanna Toivonen