Alueellinen yhteistyö pienten lukioiden elinehto

Nuorten ikäluokat pienenevät rajusti ensi vuosikymmenellä.

TIINA PASANEN

Nuorten ikäluokkien kutistuminen ja väestön pakkaantuminen kasvukeskuksiin

uhkaa pieniä lukioita. Suurin muutos osuu ensi vuosikymmenen alkuun, kun

nykyiset esikoululaiset saavuttavat lukioiän.

-·Haaste on kova, sillä yhdeksän vuoden kuluttua pudotus on todella raju,

sanoo Savitaipaleen lukion rehtori Markku Tani.

Peruskoululaisten ikäluokat pysyttelevät Savitaipaleella vielä 60 oppilaan

tuntumassa, mutta esikouluikäisiä kunnassa on vain 35. Pohdittavaa riittää,

sillä ikäluokasta yleensä hieman yli puolet jatkaa lukioon.

-·Tiedostamme tilanteen, mutta tässä vaiheessa on vaikea tehdä mitään

konkreettista.

Alle 15-vuotiaiden ikäluokka pienenee ennusteiden mukaan koko maassa lähes

sadallatuhannella vuoteen 2020 mennessä. Pienten lukioiden selviäminen

huolestuttaa myös Opetushallitusta.

-·Kuntien erot ovat suuret, mutta on selvää, että joissain lukioissa

oppilasmäärät suorastaan romahtavat. Haavoittuvaisimpia ovat maaseudun

pienet lukiot, toteaa opetusneuvos Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.

Kunnat vastaavat

lukio-opetuksesta

Kauppinen muistuttaa, että kunnat päättävät lukio-opetuksen järjestämisestä.

-·Vaihtoehdot ovat silti vähissä, jos nuorten ikäluokat painuvat kunnassa

jonnekin kolmenkymmenen pintaan. Kuinka houkutella silloin hyviä oppilaita

ja päteviä opettajia?

Suomessa on 450 lukiota, joista noin joka viides on pieni eli alle 110

oppilaan koulu. Useimmat pienet lukiot sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa

sekä länsirannikon saaristokunnissa.

-·On selvää, että alueellisen yhteistyön merkitys korostuu. Uskomme

vahvasti myös virtuaaliopetuksen mahdollisuuksiin. Tuskin millään muulla

keinoin voidaan turvata, että lukio-opetus säilyy korkeatasoisena eri

puolilla maata.

Ensi askeleita

verkostoitumiseen

Rautjärven 70 oppilaan ja Parikkalan 85 oppilaan lukiot ovat jo viritelleen

yhteistyötä Imatran Vuoksenniskan lukion kanssa.

-·Olemme neuvotelleet yhteisen virtuaaliopetuksen aloittamisesta, mutta

valitettavasti se ei toteudu vielä ensi syksynä, kertoo Rautjärven lukion

rehtori Marja-Liisa Koskinen.

Liikkeelle olisi lähdetty ranskan tunneilla. Ranskanopettaja Rautjärvellä

olisi ollut omasta takaa, mutta ensi syksylle koulu ei saanut koottua

aloittavaa ranskan ryhmää.

-·Homma kaatui nyt tähän. Yhteistyötä haluamme silti ehdottomasti, sillä se

on pienten lukioiden elinehto.

Koskisen mukaan Imatra on luontevin yhteistyökumppani, koska siellä on jo

kokemusta virtuaaliopetuksesta. Lisäksi välimatka on sen verran lyhyt, että

opettaja voi kohdata oppilaat myös kasvotusten.

Virtuaaliopetukseen tarvittavat tekniset vempaimet lukioon hankittaisiin

aluksi vuokraamalla. Tarvetta on myös opettajien lisäkoulutukseen.

Rautjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 24 ylioppilasta. Ensi syksynä

lukion aloittaa 20 oppilasta.

-·Lukion oppilasmäärä oli pitkään 80:n tienoilla, mutta humahti pari vuotta

sitten 70:een. Aivan lähivuosina tilanne ei suuresti muutu, kertoo

koulutoimenjohtaja Eila Toppinen.

Kunnan imagolle

tärkeä asia

Toppinen ja Koskinen tähdentävät, että oma lukio on kunnalle merkittävä

asia paitsi koulutuksen myös kunnan imagon vuoksi.

-·Jos meiltä puuttuisi lukio, niin se vaikeuttaisi muiden virkojen, kuten

lääkärin paikkojen, täyttämistä. Entistä hankalampaa olisi myös saada

päteviä opettajia peruskouluun.

Parikkalassa valkolakin painoi lauantaina päähänsä poikkeuksellisen pieni

joukko: 17 ylioppilasta.

-·Kyse on yhden ikäluokan notkahduksesta. Ensi syksynä lukion aloittaa

jälleen 31 oppilasta. Hankalampi tilanne meillä on kymmenen vuoden

kuluttua, sivistystoimenjohtaja Irja Tuunanen arvioi.

Parikkala tarjoaa uusille lukiolaisille ensimmäisen lukuvuoden oppikirjat

ilmaiseksi. Kunnan kädenojennuksen rahallinen arvo lähentelee 10 000:ta euroa.

Rehtori Mirja-Liisa Heinosen mukaan ajatus virtuaaliopetuksesta

Vuoksenniskan lukion kanssa on herättänyt keskustelua opettajien keskuudessa.

-·Se muuttaisi aika tavalla opettajien työn luonnetta. Aluksi on tietenkin

myös selvitettävä kunnallinen byrokratia ja sovittava palkkauksesta.

Tärkeintä on kuitenkin löytää mielekkäät yhteistyökuviot, sillä

virtuaaliopetus ei saa olla pelkkä tyhjä mantra.

Lakkiaisten jälkeen eläkkeelle siirtynyt rehtori kehottaa kouluväkeä

miettimään myös rohkeita ratkaisuja.

-·Miksei meillä voisi olla vaikka yhteinen kaksoislukio Rautjärven kanssa.

Silloin olisi yksi yhteinen kurssitarjotin, johon kumpikin koulu toisi omat

vahvuutensa. Välimatka ei olisi esteenä.

Luumäellä

pyyhkii hyvin

Luumäen sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala katsoo tulevaisuuteen

luottavaisin mielin. Taavetin lukion oppilasmäärä pysyttelee näillä näkymin

noin 70 oppilaassa myös tulevina vuosina.

-·Aktiivinen elinkeino- ja asumispolitiikka on tuonut tulosta, joten olemme

muuttovoittokunta. Virtuaaliopetusta tai muita yhteistyöhankkeita emme ole

toistaiseksi pohtineet, mutta hyödynnämme toki kaikin tavoin

tietomaakuntahanketta. Tärkeintä on turvata hyvä perusopetus lukiossa.

Kuntien erot ovat suuret, mutta on selvää, että joissain lukioissa

oppilasmäärät suorastaan romahtavat.

Kirjoittaja:
Tiina Pasanen