TIINA PASANEN
Nuorten ikäluokkien kutistuminen ja väestön pakkaantuminen kasvukeskuksiin
uhkaa pieniä lukioita. Suurin muutos osuu ensi vuosikymmenen alkuun, kun
nykyiset esikoululaiset saavuttavat lukioiän.
-·Haaste on kova, sillä yhdeksän vuoden kuluttua pudotus on todella raju,
sanoo Savitaipaleen lukion rehtori Markku Tani.
Peruskoululaisten ikäluokat pysyttelevät Savitaipaleella vielä 60 oppilaan
tuntumassa, mutta esikouluikäisiä kunnassa on vain 35. Pohdittavaa riittää,
sillä ikäluokasta yleensä hieman yli puolet jatkaa lukioon.
-·Tiedostamme tilanteen, mutta tässä vaiheessa on vaikea tehdä mitään
konkreettista.
Alle 15-vuotiaiden ikäluokka pienenee ennusteiden mukaan koko maassa lähes
sadallatuhannella vuoteen 2020 mennessä. Pienten lukioiden selviäminen
huolestuttaa myös Opetushallitusta.
-·Kuntien erot ovat suuret, mutta on selvää, että joissain lukioissa
oppilasmäärät suorastaan romahtavat. Haavoittuvaisimpia ovat maaseudun
pienet lukiot, toteaa opetusneuvos Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Kunnat vastaavat
lukio-opetuksesta
Kauppinen muistuttaa, että kunnat päättävät lukio-opetuksen järjestämisestä.
-·Vaihtoehdot ovat silti vähissä, jos nuorten ikäluokat painuvat kunnassa
jonnekin kolmenkymmenen pintaan. Kuinka houkutella silloin hyviä oppilaita
ja päteviä opettajia?
Suomessa on 450 lukiota, joista noin joka viides on pieni eli alle 110
oppilaan koulu. Useimmat pienet lukiot sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa
sekä länsirannikon saaristokunnissa.
-·On selvää, että alueellisen yhteistyön merkitys korostuu. Uskomme
vahvasti myös virtuaaliopetuksen mahdollisuuksiin. Tuskin millään muulla
keinoin voidaan turvata, että lukio-opetus säilyy korkeatasoisena eri
puolilla maata.
Ensi askeleita
verkostoitumiseen
Rautjärven 70 oppilaan ja Parikkalan 85 oppilaan lukiot ovat jo viritelleen
yhteistyötä Imatran Vuoksenniskan lukion kanssa.
-·Olemme neuvotelleet yhteisen virtuaaliopetuksen aloittamisesta, mutta
valitettavasti se ei toteudu vielä ensi syksynä, kertoo Rautjärven lukion
rehtori Marja-Liisa Koskinen.
Liikkeelle olisi lähdetty ranskan tunneilla. Ranskanopettaja Rautjärvellä
olisi ollut omasta takaa, mutta ensi syksylle koulu ei saanut koottua
aloittavaa ranskan ryhmää.
-·Homma kaatui nyt tähän. Yhteistyötä haluamme silti ehdottomasti, sillä se
on pienten lukioiden elinehto.
Koskisen mukaan Imatra on luontevin yhteistyökumppani, koska siellä on jo
kokemusta virtuaaliopetuksesta. Lisäksi välimatka on sen verran lyhyt, että
opettaja voi kohdata oppilaat myös kasvotusten.
Virtuaaliopetukseen tarvittavat tekniset vempaimet lukioon hankittaisiin
aluksi vuokraamalla. Tarvetta on myös opettajien lisäkoulutukseen.
Rautjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 24 ylioppilasta. Ensi syksynä
lukion aloittaa 20 oppilasta.
-·Lukion oppilasmäärä oli pitkään 80:n tienoilla, mutta humahti pari vuotta
sitten 70:een. Aivan lähivuosina tilanne ei suuresti muutu, kertoo
koulutoimenjohtaja Eila Toppinen.
Kunnan imagolle
tärkeä asia
Toppinen ja Koskinen tähdentävät, että oma lukio on kunnalle merkittävä
asia paitsi koulutuksen myös kunnan imagon vuoksi.
-·Jos meiltä puuttuisi lukio, niin se vaikeuttaisi muiden virkojen, kuten
lääkärin paikkojen, täyttämistä. Entistä hankalampaa olisi myös saada
päteviä opettajia peruskouluun.
Parikkalassa valkolakin painoi lauantaina päähänsä poikkeuksellisen pieni
joukko: 17 ylioppilasta.
-·Kyse on yhden ikäluokan notkahduksesta. Ensi syksynä lukion aloittaa
jälleen 31 oppilasta. Hankalampi tilanne meillä on kymmenen vuoden
kuluttua, sivistystoimenjohtaja Irja Tuunanen arvioi.
Parikkala tarjoaa uusille lukiolaisille ensimmäisen lukuvuoden oppikirjat
ilmaiseksi. Kunnan kädenojennuksen rahallinen arvo lähentelee 10 000:ta euroa.
Rehtori Mirja-Liisa Heinosen mukaan ajatus virtuaaliopetuksesta
Vuoksenniskan lukion kanssa on herättänyt keskustelua opettajien keskuudessa.
-·Se muuttaisi aika tavalla opettajien työn luonnetta. Aluksi on tietenkin
myös selvitettävä kunnallinen byrokratia ja sovittava palkkauksesta.
Tärkeintä on kuitenkin löytää mielekkäät yhteistyökuviot, sillä
virtuaaliopetus ei saa olla pelkkä tyhjä mantra.
Lakkiaisten jälkeen eläkkeelle siirtynyt rehtori kehottaa kouluväkeä
miettimään myös rohkeita ratkaisuja.
-·Miksei meillä voisi olla vaikka yhteinen kaksoislukio Rautjärven kanssa.
Silloin olisi yksi yhteinen kurssitarjotin, johon kumpikin koulu toisi omat
vahvuutensa. Välimatka ei olisi esteenä.
Luumäellä
pyyhkii hyvin
Luumäen sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala katsoo tulevaisuuteen
luottavaisin mielin. Taavetin lukion oppilasmäärä pysyttelee näillä näkymin
noin 70 oppilaassa myös tulevina vuosina.
-·Aktiivinen elinkeino- ja asumispolitiikka on tuonut tulosta, joten olemme
muuttovoittokunta. Virtuaaliopetusta tai muita yhteistyöhankkeita emme ole
toistaiseksi pohtineet, mutta hyödynnämme toki kaikin tavoin
tietomaakuntahanketta. Tärkeintä on turvata hyvä perusopetus lukiossa.
Kuntien erot ovat suuret, mutta on selvää, että joissain lukioissa
oppilasmäärät suorastaan romahtavat.