Imatra Big Bandin kapellimestari Hannu Sopanen ei voi näinä päivinä liikkua
Big Band -kadulla montakaan metriä ilman, että joku vähintään huikkaa
tervehdyksen tai lätkäisee kouransa Sopasen kouraan.
Ilman Sopasta Imatralle tuskin valuisi tämän viikonlopun ja tulevan viikon
aikana tuhansia suomalaisia nauttimaan Big Band -teltan musiikki-illoista,
vaikka hän päästikin tapahtuman ohjat käsistään jo viime vuosikymmenen
puolivälissä. Sitä ennen hän ehti olla festivaalin toiminnanjohtajana 17
vuoden ajan.
21 vuotta sitten alkaneet Big Band -festivaalit alkoivat hiukan
toisenlaisissa merkeissä kuin tänä vuonna. Silloin esiintyjät olivat
lähinnä suomalaisia big band -kokoonpanoja, joukossa joku ruotsalainenkin
orkesteri. Telttakin oli huomattavasti nykyistä karumpi viritys,
Lainapeitteeltä hankittu. Ja menu·-·ei tietoakaan pihveistä, alkupaloista
puhumattakaan.
-·Kutsuimme maaherran avaamaan tapahtuman. Tarjoilu taisi olla hernerokkaa,
Sopanen muistelee.
Pelkät big bandit
eivät riittäisi
Aluksi festivaalin järjestelyistä vastasi Imatran muusikot ry eli
käytännössä Imatran Big Band, mutta kun organisointi tuntui vaativan
enemmän rahkeita kuin orkesterilla oli, tapahtuman pyörittämiseen
perustettiin Imatra Big Band Festival ry. Festivaali oli tuolloin, ja on
Sopasen tietojen mukaan yhä, ainoa big band -festivaali maailmassa.
Hannu Sopanen myöntää, että festivaalille on tullut big band -musiikin
joukkoon melkoisesti muunlaista tarjontaa. Tapahtuman linjasta pidetään
kuitenkin kiinni siinä, että joka päivä esiintyjälistalla on vähintään yksi
big band.
-·Ei pelkkä big band -musiikki vetäisi ihmisiä. Olen itse suuri tämän
musiikinlajin ystävä, enkä silti jaksaisi kuunnella kolmea big band -settiä
illassa, Sopanen sanoo.
Pieni suuri
festivaali
Eilen alkanut Imatra Big Band -festivaali järjestetään tänä vuonna 21.
kerran. Festivaalille on myyty ennakkoon lippuja yli viidennes enemmän kuin
koskaan aikaisemmin, ja peräti viisi viikon konserteista tullaan
todennäköisesti myymään loppuun.
Sopanen kuvaa festivaalia ”pieneksi suureksi musiikkitapahtumaksi”, joka on
pitänyt pintansa imatralaisten talkoohengen ansiosta. Jos tapahtumaan
tuotaisiin ulkopuolelta muutakin kuin teltta, henki voisi alkaa latistua.
Sopanen uskoo, että kaupunkilaisten into ottaa Big Band -festivaalit
omakseen liittyi perinteikkäiden Imatran ajojen lopettamiseen. Tapahtuman
jäljiltä jäi paljon käyttämätöntä talkoohenkeä, jolle tarvittiin uusi
purkautumiskanava.
Nyt Big Band -festivaali on monelle imatralaiselle yhdistykselle merkittävä
tulonlähde. Sitä se on myös imatralaiselle liike-elämälle. Nuorkauppakamari
laski 1990-luvun alussa tapahtuman paikkakunnalle tuomat rahavirrat, ja
turisteilta muun muassa majoitus- ja ravitsemusliikkeisiin jäänyt rahamäärä
pyöri miljoonissa.
Rahaa jää
kaupunkiin
Edes kansainväliset esiintyjät eivät käy Imatralla pelkästään rahastamassa
pienen festivaalin järjestäjiä, vakuuttaa Sopanen. Hän toteaa tyytyväisenä,
että muuan festivaaleilla aikanaan vieraillut kanadalaisyhtye viihtyi
paikkakunnalla kokonaisen viikon, koska lentoja Torontoon lähti Suomesta
vain kerran viikossa.
-·Taisivat jättää Imatralle kaikki ne rahat, mitä heille maksoin, hän
virnistää.
Sopasen mielestä tapahtuman pitäisi pysyäkin kohtuullisen kokoisena. Hän
näkisi mielellään toiminnanjohtaja Hannu Hokkasen apuna jonkun vastaamassa
tapahtuman tiedotuksesta.
-·Ei ole hyvä, että tapahtuman kokonaisvastuu on yhdellä ihmisellä. Siinä
väsyy, sen voin sanoa kokemuksesta, Sopanen toteaa.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Mr. Big Band. Hannu Sopasen mielestä suomalainen musiikkikoulutus keskittyy
liikaa klassiseen musiikkiin. Esimerkiksi musiikkiopistoissa nuoria ei
ohjata tarpeeksi harrastemusiikin pariin, hän sanoo.