Varsinaisia riemuhuutoja ei Etelä-Karjalan pelloilta kuulunut päivä EU:n
suuren maatalousuudistuksen jälkeen. Ratkaisu, josta hyviä asioista on
etsitty ja jokunen löydettykin, vetää monen maataloustuottajan mietteliääksi.
Millaisiksi maatalouden tulonmenetykset loppujen lopuksi muodostuvat,
selviää vasta kotimaan budjettineuvotteluissa. EU:n maatalousuudistuksessa
on nyt annettu kuitenkin useita vaihtoehtoja kansallisten tukien
maksamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä, ellei valtion budjettiin löydy
tarpeeksi varoja maatalouden tulonmenetyksiä korvaamaan.
Maakunnan maatalouden tasavertaiselle asemalle merkitykselliset niin
sanotut 141-neuvottelut Brysselissä on tarkoitus nykyisten tietojen mukaan
saada päätökseen heinäkuun aikana. Suomen tavoite koko maan ulottamiseksi
tämän 141-pykälän alaiseksi ei liene realistinen tavoite, mutta
eteläkarjalaisittain olisi tärkeää saada B-alueeseen kuuluvat maakunnan
eteläiset kunnat Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Luumäki, Lemi ja Ylämaa
samaan asemaan maakunnan muiden C 1 -alueeseen kuuluvien kuntien kanssa.
-·Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska 141-alueella tuet ovat olleet vielä
alenevia ja tuloerot ovat vain kasvaneet. Ei tunnu mitenkään järkevältä,
että esimerkiksi Ruokolahden ja Imatran välillä maidon hinnanero nousisi
nykyisestä kahdesta sentistä seitsemään senttiin, ellei mitään muutoksia
tehdä, sanoo Etelä-Karjalan MTK:n toiminnanjohtaja Tuomo Hintsanen.
Hintsanen etsii mielellään syntyneestä ratkaisusta ensin myönteisiä
seikkoja. Sellaisia ovat muun muassa se, ettei tukia irrotettu kokonaan
tuotannosta ja se että alkuperäisessä esityksessä olleet menetykset
pienenivät merkittävästi.
Etelä-Karjala on vahvaa maidontuotantoaluetta. Sitä menetykset tulevat
koskemaan suhteessa suuret. Maidon hintaleikkaus voin ja maitojauheen
kanssa puree täällä kuten koko Suomessakin raskaasti.
Etelä-Karjalassa on tehty alustavia laskelmia keskimääräisen parinkymmenen
lehmän karjatilan menetyksistä. Ne ovat siinä 3000 – 3500 euron luokkaa.
Noin 100 hehtaarin viljatilan miinustili karttuisi vain kolmisen sataa
euroa ja 75 sonnin nautatilan osalta menetystä tulisi tuhatkunta euroa.
Investoinnit
pysähtyvät
-·Aikanaan Suomen maatalouspolitiikkaa sanottiin lyhytjänteiseksi ja sitä
arvosteltiin siitä ankarasti. Nyt kun tätä EU-aikaa on ollut kahdeksan
vuotta, tämä muutos maataloudessa oli jo kolmas, muistuttaa Hintsanen.
Viljelijät ovat joutuneet oppimaan aina uudet järjestelmät ja juuri kun
entiset on opittu tuleekin taas uudet. Niin nytkin.
-·Tähän mennessä oli aina viisi vuotta tiedossa mitä tulee tapahtumaan,
mutta nyt on tullut uusi vaihe, viiden vuoden tietämättömyys. kärjistää
Lappeen tuottajine puheenjohtaja Erkki Meuronen tilannetta. Hän arvelee
investointisuunnitelmien pysähtyvän tässä vaiheessa, ennenkuin selviää mitä
ja miten kansallisia tukia maksetaan. On paljon epävarmoja asioita miten
edetään ja vähenevätkö karjat millaisella vauhdilla.
Meurosella tehtiin navettaremontti parisen vuotta sitten ja lehmiä
lisättiin 24:stä 40:een. Sen jälkeen on koitettu nostaa maidontuotantoa ja
lisätty kannattavuutta näin.
Meuronen arvioi, että se tie on kuljettu jo loppuun eikä osaa sanoa millä
lailla tulevaisuuden tiukkenemiseen vastattaisiin.
-Tilatasolla ei tässä ole vielä päässyt tilannetta hahmottamaan, mutta
tappioitahan sieltä on tulossa, toteaa Etelä-Karjalan MTK:n puheenjohtaja
Juha Saikko. Hänellä on lihakarjatila, joita menetykset eivät kuitenkaan
koske niin paljon kuin maitotiloja. Kansalliset vaihtoehdothan tulevat
ratkaisemaan kehityksen suunnan. Saikko korostaa myös, että näissä
ratkaisuissa politiikkojen lisäksi kuluttajan osuus maatalouden
tulevaisuuden turvaajana senkun kasvaa. -Minusta tässä korostuu vielä
arvostuskysymys, tahdotaanko kotimaista ruokaa, tuumii Saikko.
MARI MÄNNISTÖ
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Epävarmuutta. Epävarmuus maatiloilla jatkuu vaikka EU:n
maatalousuudistuksesta on sovittu. Lappeenrannan Hanhijärvellä Erkki
Meurosen tilallakin odotetaan lypsykarjan kanssa mitä kansallisen tuen
ratkaisut ja Brysselin 141-neuvottelut vielä tuovat tullessaan.
Tuotantoa nostettu. Meurosen tilalla Hanhijärvellä on tehty kaikki
mahdollinen tuotannon eteen. 40-päisen karjamäärän lisääminen ei enää
houkuttele. Pirjo Meuronen aloittaa lypsytyöt epävarmoissa tulevaisuuden
tunnelmissa.