Categories
Artikkelit

EU:n maatalousuudistus rokottaa maitotilavaltaista Etelä-Karjalaa

Kuudessa maakunnan eteläisimmässä kunnassa odotetaan nyt suotuisia tuloksia 141-neuvotteluista.

Varsinaisia riemuhuutoja ei Etelä-Karjalan pelloilta kuulunut päivä EU:n

suuren maatalousuudistuksen jälkeen. Ratkaisu, josta hyviä asioista on

etsitty ja jokunen löydettykin, vetää monen maataloustuottajan mietteliääksi.

Millaisiksi maatalouden tulonmenetykset loppujen lopuksi muodostuvat,

selviää vasta kotimaan budjettineuvotteluissa. EU:n maatalousuudistuksessa

on nyt annettu kuitenkin useita vaihtoehtoja kansallisten tukien

maksamiseksi, mutta niistä ei ole hyötyä, ellei valtion budjettiin löydy

tarpeeksi varoja maatalouden tulonmenetyksiä korvaamaan.

Maakunnan maatalouden tasavertaiselle asemalle merkitykselliset niin

sanotut 141-neuvottelut Brysselissä on tarkoitus nykyisten tietojen mukaan

saada päätökseen heinäkuun aikana. Suomen tavoite koko maan ulottamiseksi

tämän 141-pykälän alaiseksi ei liene realistinen tavoite, mutta

eteläkarjalaisittain olisi tärkeää saada B-alueeseen kuuluvat maakunnan

eteläiset kunnat Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Luumäki, Lemi ja Ylämaa

samaan asemaan maakunnan muiden C 1 -alueeseen kuuluvien kuntien kanssa.

-·Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska 141-alueella tuet ovat olleet vielä

alenevia ja tuloerot ovat vain kasvaneet. Ei tunnu mitenkään järkevältä,

että esimerkiksi Ruokolahden ja Imatran välillä maidon hinnanero nousisi

nykyisestä kahdesta sentistä seitsemään senttiin, ellei mitään muutoksia

tehdä, sanoo Etelä-Karjalan MTK:n toiminnanjohtaja Tuomo Hintsanen.

Hintsanen etsii mielellään syntyneestä ratkaisusta ensin myönteisiä

seikkoja. Sellaisia ovat muun muassa se, ettei tukia irrotettu kokonaan

tuotannosta ja se että alkuperäisessä esityksessä olleet menetykset

pienenivät merkittävästi.

Etelä-Karjala on vahvaa maidontuotantoaluetta. Sitä menetykset tulevat

koskemaan suhteessa suuret. Maidon hintaleikkaus voin ja maitojauheen

kanssa puree täällä kuten koko Suomessakin raskaasti.

Etelä-Karjalassa on tehty alustavia laskelmia keskimääräisen parinkymmenen

lehmän karjatilan menetyksistä. Ne ovat siinä 3000 – 3500 euron luokkaa.

Noin 100 hehtaarin viljatilan miinustili karttuisi vain kolmisen sataa

euroa ja 75 sonnin nautatilan osalta menetystä tulisi tuhatkunta euroa.

Investoinnit

pysähtyvät

-·Aikanaan Suomen maatalouspolitiikkaa sanottiin lyhytjänteiseksi ja sitä

arvosteltiin siitä ankarasti. Nyt kun tätä EU-aikaa on ollut kahdeksan

vuotta, tämä muutos maataloudessa oli jo kolmas, muistuttaa Hintsanen.

Viljelijät ovat joutuneet oppimaan aina uudet järjestelmät ja juuri kun

entiset on opittu tuleekin taas uudet. Niin nytkin.

-·Tähän mennessä oli aina viisi vuotta tiedossa mitä tulee tapahtumaan,

mutta nyt on tullut uusi vaihe, viiden vuoden tietämättömyys. kärjistää

Lappeen tuottajine puheenjohtaja Erkki Meuronen tilannetta. Hän arvelee

investointisuunnitelmien pysähtyvän tässä vaiheessa, ennenkuin selviää mitä

ja miten kansallisia tukia maksetaan. On paljon epävarmoja asioita miten

edetään ja vähenevätkö karjat millaisella vauhdilla.

Meurosella tehtiin navettaremontti parisen vuotta sitten ja lehmiä

lisättiin 24:stä 40:een. Sen jälkeen on koitettu nostaa maidontuotantoa ja

lisätty kannattavuutta näin.

Meuronen arvioi, että se tie on kuljettu jo loppuun eikä osaa sanoa millä

lailla tulevaisuuden tiukkenemiseen vastattaisiin.

-Tilatasolla ei tässä ole vielä päässyt tilannetta hahmottamaan, mutta

tappioitahan sieltä on tulossa, toteaa Etelä-Karjalan MTK:n puheenjohtaja

Juha Saikko. Hänellä on lihakarjatila, joita menetykset eivät kuitenkaan

koske niin paljon kuin maitotiloja. Kansalliset vaihtoehdothan tulevat

ratkaisemaan kehityksen suunnan. Saikko korostaa myös, että näissä

ratkaisuissa politiikkojen lisäksi kuluttajan osuus maatalouden

tulevaisuuden turvaajana senkun kasvaa. -Minusta tässä korostuu vielä

arvostuskysymys, tahdotaanko kotimaista ruokaa, tuumii Saikko.

MARI MÄNNISTÖ

ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI

Kuvatekstit

Epävarmuutta. Epävarmuus maatiloilla jatkuu vaikka EU:n

maatalousuudistuksesta on sovittu. Lappeenrannan Hanhijärvellä Erkki

Meurosen tilallakin odotetaan lypsykarjan kanssa mitä kansallisen tuen

ratkaisut ja Brysselin 141-neuvottelut vielä tuovat tullessaan.

Tuotantoa nostettu. Meurosen tilalla Hanhijärvellä on tehty kaikki

mahdollinen tuotannon eteen. 40-päisen karjamäärän lisääminen ei enää

houkuttele. Pirjo Meuronen aloittaa lypsytyöt epävarmoissa tulevaisuuden

tunnelmissa.

Kirjoittaja:
Pertti Vaherkylä