Humppa-Heikille Lappeenranta ehtymätön kirja-aiheiden sampo

Heikki Hietamiehellä on Lappeenrantaan viha-rakkaus-suhde.

Kaikki yli 40-vuotiaat suomalaiset muistavat Lauantaitanssit. He muistavat

myös Heikki Hietamiehen, koska ohjelmalla oli vuosikausia yli miljoona

katsojaa.

-·Toisella kanavalla meni samaan aikaan jalkapallon Englannin liigaa. Monet

miehet olivat minulle vihaisia, kun vaimo halusi katsoa Lauantaitansseja.

Maalla kuulemma lehmien lypsyä siirrettiin lauantaina puoli tuntia

myöhemmäksi, naureskelee Hietamies.

Hietamies oli letkeä juontaja, kansansuosikki, vaikka alkuaan koulutus

juontajan tehtäviin tapahtui pikakurssilla.

-·Ohjaaja Jarmo Porola opasti kun tein ensimmäistä televisio-ohjelmaani,

että kun kameran valo syttyy, aloitat, ja kun se sammuu, lopetat.

Hietamies teki viihdettä aikana, jolloin se ei ollut hovikelpoista.

Erinomainen esimerkki oli Lappeenrannan Humppafestivaalit, parhaimmillaan

yli 30·000 pääsylipun lunastanutta, mutta päättäjät ajoivat tapahtuman alas.

Humppafestivaaleilta

Tangomarkkinoille

-·Humpille oli silloin markkinarako ja heinäkuun ensimmäinen viikonvaihde

paras mahdollinen ajankohta. Presidentti lähetti tervehdyksensä, maaherra

tuli itse paikalle, mutta Lappeenrannan kaupungin korkeimpia herroja ei

koskaan näkynyt, muistelee Hietamies.

”Humppa-Heikki” ei antanut periksi. Syntyi Seinäjoen Tangomarkkinat, joilla

Heikki oli 15 vuotta juontajana. Nyt Seinäjoella käy Provinssirockissa ja

Tangomarkkinoilla yhteensä 150·000 ihmistä. Lappeenrannassa on 20 vuotta

pohdittu jonkinlaisen kesätapahtuman aikaansaamista, tuloksetta.

-·Tangomarkkinoilla kävijät jättävät kaupunkiin 6-7 miljoonaa euroa. Kyllä

ne voisivat tänä päivänä olla Lappeenrannassa, pohtii Hietamies.

Heikki Hietamies täyttää huomenna 70 vuotta, mutta eläkkeelle hän ei jää

koskaan. Kirjailija ei voi jäädäkään eläkkeelle, jos kerrottavaa riittää.

Viimeiset parikymmentä vuotta Hietamies on ollut kirjailija.

Tarinaniskijästä

vakavaksi kirjailijaksi

”Humppa-Heikki” ei voi olla ihan oikea kirjailija? Näin mietti moni

kirjallisuuskriitikko monta vuotta, mutta Heikki julkaisi kirjan vuodessa

ja lukijat pitivät niistä.

Ensimmäiset Heikin kirjat olivat hauskaa tarinaniskentää, mutta Sotapoika

(1986) muutti suunnan.

-·Aluksi en luottanut itseeni vakavan kirjan tekijänä. Sotapojan jälkeen

pääsin irti arkuudestani, hän sanoo.

Heikki Hietamiehen parhaita teoksia Sotapojan lisäksi ovat Sossu (1987),

Koiran yö (1991) ja Äideistä parhain (1992). Viimeksi mainitusta tehdään

parhaillaan elokuvaa Ruotsissa.

Kirjailija on asunut yli 30 vuotta Helsingissä, mutta hänen melkein

kaikissa teoksissaan taustalla on Lappeenranta.

-·Minulla on sellainen viha-rakkaus-suhde Lappeenrantaan. Olen kokenut

huikean lapsuuden Pallossa ja nyt hyödynnän kokemuksiani kirjoissa. Vaikka

kuulemma pilasinkin kaupungin kulttuurimaineen humpilla niin olen minä

sentään asunut Lappeenrannassa puolet elämästäni ja Lappeenranta on

ehtymätön kirja-aiheiden sampo.

Viime syksynä ilmestyi Naisten talvi. joka kertoi vuodesta 1918 Rutolassa.

Nyt on välivuosi, mutta syksyllä 2004 ilmestyy seuraava kirja, jossa

siinäkin kuulemma on totuudenmukaisia kertomuksia Lappeenrannasta.

LEHTIKUVA/PASI AUTIO

Kuvateksti

Leppoisa tarinankertoja. Heikki Hietamiehen kirjoissa on todellisuuspohja,

jota on käsitelty kirjailijan vapaudella.

Heikki Hietamies 70-vuotias

¤·Syntynyt 1.7.1933 Lappeenrannassa.

¤·Kauppateknikon ja mainoshoitajan tutkinnot.

¤·Tehnyt töitä konepajassa, rautakaupassa, osuuspankissa, A-lehdissä,

Yleisradiossa ja MTV:ssä.

¤·Kirjoittanut 18 kirjaa ja kolme televisionäytelmää.

¤·Valtava määrä juontotehtäviä vuosikymmenien varrella radion

lavalauantaista television lauantaitansseihin ja Seinäjoen

Tangomarkkinoihin. Kiireisimmillään 200 keikkaa vuodessa.

¤·Kirjallisuuden Koskenkorva-palkinto 1991.

¤·Merkkipäivänään karkuteillä.

Kirjoittaja:
Antti O. Arponen