Kaukaan jätevesipäästö toi kaloja pintaan ja rantaan

Lintuharrastaja näki tuhat lokkia juhla-aterialla, Kaukaan edustaja on kuullut vain yksittäisistä kalakuolemista.

Kaukaan alkuviikon jätevesipäästö on tappanut ja pökerryttänyt kaloja

yhtiön tehtaiden edustalla Saimaassa. Syynä on todennäköisesti hapenpuute.

Jätevedessä oli suopaa tai mäntyöljyä, jotka vähentävät veden happipitoisuutta.

Poikkeuksellinen jätevesipäästö havaittiin tiistaina kun vesi Kaukaan

edustalla muuttui vaalean ruskeanharmaaksi; maitokahvin väriseksi, kuten

veneilijät sitä luonnehtivat.

Jo tiistaina lokit napsivat vedestä kaloja, jotka ilmeisesti nousivat

pintaan haukkaamaan happea.

Torstaina lokeilla oli oikein peijaiset Kaukaan vastarannalla Hyötiönsaaren

tuntumassa. Siellä oli ainakin tuhat lokkia nauttimassa ilmeisen runsasta

kala-ateriaa.

Paikalla käynyt lintuharrastaja Paavo Rantanen pitää lokkimäärää

poikkeuksellisen suurena. Hän arvelee, että linnuille on täytynyt olla

tarjolla poikkeuksellisen paljon kuollutta tai henkitoreissaan pinnalle

noussutta kalaa.

Rantanen löysi torstaina rannalta satakunta kuollutta kalaa, etupäässä

pieniä ahvenia. Perjantaina rannalla ei Rantasen mukaan kalanraatoja enää

näkynyt.

Hyötiönsaaren rannan tuntumassa pyöri kuitenkin vielä eilen tavallista

enemmän lokkeja. Vedessä niillä näytti riittävän napsittavaa. Rantavedessä

lojui ja liikehti laiskasti muutama hauki ja ahven, jotka selvästi olivat

huonokuntoisia.

Kuolleita kaloja

etsittiin joukolla

Kuolleita ja vaivaisia kaloja kävivät jäljittämässä myös

ympäristöviranomaiset ja Kaukaan edustajat.

-·Meidän väki kävi niitä katsomassa ja minäkin kävin illalla. Emme

löytäneet kuolleita kaloja, mutta kyllä niitä siellä on ollut, kertoo

Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

Kaukaan sellutehtaan tuotantopäällikkö Asko Paakki joutui myös tyytymään

kuulopuheisiin. Hän kuitenkin uskoo, että kalakuolemat ovat yksittäisiä

tapauksia.

-·Meidän ympäristöpuolen osastomestarin kanssa käytiin ajelemassa

lähirannoilla. Eräs pariskunta oli ollut maanantaista alkaen aurinkoa

ottamassa ja huomannut veden käyneen sameana, mutta he olivat nähneet vain

yhden kuolleen kalan, Paakki kertoo.

Kaukaan mukaan

vaaraton päästö

Paakin mukaan samentunut jätevesi tuli pääasiassa Kaukaan

jätevedenpuhdistamolta, joka oli vajaakäytössä tehtaiden pariviikkoisen

seisokin takia. Hän arvelee, että sen vaikutukset vesistössä ovat vähäisiä

ja tilapäisiä.

Yhtiön tutkimusten mukaan jätevesi sisälsi suopaa tai mäntyöljyä, joista

myös sameus johtui. Jätevesi on kuitenkin ollut yhtiön ympäristöluvan

ehtojen mukaista eli sallittujen päästörajojen alapuolella.

Yhtiö teki sameasta päästöstä ympäristöviranomaisille tiistaina

poikkeusilmoituksen. Se on Paakin mukaan normaalikäytäntö tällaisissa

tapauksissa, vaikka päästö sinänsä ei hänen mukaansa ole erityisen

epänormaali. Yhtiössä kuitenkin tutkitaan sen koostumusta ja syytä.

Ilkka Räsäsen mukaan Lappeenrannan ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen

ympäristökeskus odottavat UPM-Kymmeneltä vielä perusteellisempaa selvitystä

päästöstä.

-·Heillä on vehkeet selvittää sen komponentit paremmin kuin ulkopuolisilla,

Räsänen sanoo.

Lievää

happivajausta

Lappeenrannan ympäristötoimi otti omat näytteensä sameasta jätevedestä

tiistaina. Niissä ei toistaiseksi ole värin lisäksi havaittu muuta

poikkeavaa kuin lievää hapenvajausta Kaukaan edustalla. Kaikki

tutkimustulokset näytteistä eivät ole vielä tulleet.

Räsänen pitää todennäköisenä, että kalat ovat ovat kuolleet hapen puutteeseen.

-·Toinen mahdollisuus on, että päästössä on ollut toksisuutta eli

myrkyllinen komponentti.

Sameaa jätevettä havaittiin tiistaina Pappilansalmen ja Luukkaansalmen

sillan välisellä alueella. Sittemmin sameutta levisi Lappeenrannan

keskustaan päin Pappilanniemen kärkeen saakka, mutta siitä pitemmälle sitä

ei tullut.

Eilen sameus oli liki haihtunut.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Hauki henkitoreissaan. Hauki lojui ilmeisen vaivaisena perjantaina

Hyötiönsaaren rantavedessä. Samalla rannalla velttoili myös muutama muu

hauki ja ahven.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen