Filosofian maisteri Mikko Europaeus tutki Suur-Parikkalan vanhaa
kansanrunoutta pro gradu·
-tutkielmaansa varten. Paikallinen kulttuuriperintö kiinnostaa häntä varsin
syvältä. Siksi kotiseutujuhlan puhe syntyi vahvoilta ja paljon pohdituilta
pohjilta.
Europaeus sanoi, että Suomessa voidaan edelleen havaita paikallisia
kulttuuri-identiteettejä. Hänen mielestään saman asian voi ilmaista
epämuodikkaasti käyttämällä sanaa kotiseututunne. Nuori kansanrunouden
harrastaja puhui muutenkin selvällä suomenkielellä, karttaen tieteellisiä
ilmaisuja. Hän totesi, että Parikkalasta löytyy paljon perusteita
kotiseutuylpeydelle.
Seudun alkujuuria voidaan osoittaa jo kivikaudesta. Parikkala on yksi
arkeologisen tutkimuksen runsaslöytöisimpiä alueita Etelä-Karjalassa, jos
myös irtolöydöt otetaan huomioon. Erikoisinta vanhan runouden perinnössä on
Europaeuksen mukaan sen voimakas inkeriläisleima. Tämän hän arvelee osin
selittyvän sillä, että parikkalalaiset ovat käyneet kausitöissä Nevan
pohjoispuolella. Monet taiteilijat ovat tehneet Parikkalaa tunnetuksi,
mutta niin ovat tehneet myös usein nimettömiksi jäävät
kansantyypit.Tunnetuimpia näistä lienevät Parikkalan piiat, joille ei
alkusananparren mukaan löytynyt vertaa kuin kesävoista, kansan arvostamasta
harvainherkusta.
Maineikkaan piikomisen taustalla ovat luultavasti olleet karut olot ns.
Vanhassa Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin lahjoitusmaaorjuus,
sodat, taudit ja nälkä saivat aikaan sen, että tyttölapset koetettiin saada
pois ruokavahvuudesta jo ennen aikuisikää, herraskoteihin Pietariin ja
Suomen kaupunkeihin.Piikojen ohella juuri voi kauppatavarana teki
parikkalalaisia tunnetuksi.
Huolta rakennus-
kannasta
Europaeus muistutti, että yksi paikkakunnan historiatietoisuuden ja
sivistyksen mittari on se, miten vanhasta rakennuskannasta ja
kulttuurimaisemasta huolehditaan.
-·Viime aikoina Parikkalasta kantautuneet, rakennussuojelua koskevat
uutiset, ovat olleet järjestään huonoja. Surumäen ja NMKY:n talon
kohtaloita seuratessa ei ole voinut välttyä turhautumasta. Onneksi
sittenkin näyttää löytyvän myönteinen ratkaisu.
Europaeus toivoi myös Särkisalmen meijerimuseon löytävän jostain uuden
kodin. Koitsanlahden hovin ja sen ympäristön tilan kohentamiseen hän toivoo
kunnalta huomiota ja aloitteellisuutta.
Kotiseutujuhlaan kesäteatterin rinteellä osallistui melko tavallista
vähemmän yleisöä kylmän sään ja yhteensattumien takia. Ystävyyskunta
Pedersören seurakunnan mieskuoro vahvisti rivejä ja lauloi. Pedersören
kunnanjohtaja toi terveiset ystävyyskuntalaisilta yhteisesti. Päinvastoin
kuin Parikkalassa, siellä väkiluku kasvaa ollen nyt yli 10·000 asukasta.
Ikäjakauma on myös toinen kuin Parikkalassa. Pedersöressä alle 15-vuotiaita
on 28 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vain 12 prosenttia. Ruotsinkielisiä
heistä on 91 prosenttia.
HELINÄ LEMINEN
Kuvatekstit
Juhlallinen päivän aloitus. Lippulinna on omiaan nostattamaan
kotiseutuhenkeä Pietarin päiväksi.
Pedersörestä. Parikkala ja Pietarsaaren itäpuolella sijaitseva Pedersöre
ystävystyivät kymmenkunta vuotta sitten. Sikäläinen mieskuoro esiintyi
Parikkalan kotiseutujuhlilla.