Lappeenrannan kesäteatteriyhdistyksen torstaisesta ensi-iltayleisöstä olisi
ollut melko helppo erotella reaktioiden perusteella ne, jotka olivat
tulleet katsomaan Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa, ja ne, jotka
olivat tulleet katsomaan Kesyn kesäteatteria.
Edellisiltä Kesy otti luulot pois heti alkuunsa Juho Liiran raskaalla
sähkökitarasoololla. Sitten alkoi Minna Mänttärin ja Tarja Kuorttisen
hulvaton piirileikki·-·sanallinen ja fyysinen·-·ja Vatasen lehmän
poikimisen päivittely.
Sen jälkeen kun näytelmän antisankari Ihalainen (Tommi Taurula) joitakin
minuutteja Liiran soolon jälkeen oli saatu tulitikunlainausreissulleen,
yleisö ja näyttelijät pääsivät hengähtämään vasta väliajalla.
Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa kertoo, kuinka tulitikkujen
lainaaminen naapurista vaihtuu kihlojenhakumatkaksi kaupungista, ja kuinka
pari koko lailla kilttiä jos kohta heikkotahtoista kansanmiestä ajelehtii
reissullaan seikkailusta toiseen.
Kari Jokisaari on häpeilemättä karsinut ja sovittanut
kansankomediaklassikon palvelemaan kesyläisten tarkoitusperiä sen sijaan,
että kesyläiset kumartelisivat klassikolle. Päin vastoin, aika ajoin
lavalla suorastaan pyllistellään ja esitetään muutenkin K-18-tavaraa.
Kesyläisten itsesensuuri kuitenkin toimii niin, että keinot palvelevat
esitystä. Pikkutuhmuuksia heitellään vain harvakseltaan, ja siksi jokainen
niistä yllättää, ja siksi ne naurattavat.
Silmäänpistävintä esityksessä on mahdoton vauhti, joka välillä saa
toivomaan edellistä kohtausta pikauusintana: mitä siinä oikein tapahtui?
Jokisaari lupasi etukäteen, että esityksen tempo on noin kolminkertainen
keskivertokesäteatteriin verrattuna, ja se lupaus suurin piirtein pitää.
Näytelmän pääjehuja Jussi Vatasta ja Antti Ihalaista esittävät vierailijat
Anssi Valtonen ja Tommi Taurula yltävät melkoisiin fyysisiin suorituksiin.
Verbaalitasollakin pääpari on vallan mainio vauhdinpitäjä. Samaa voi sanoa
myös Mänttäristä ja Kuorttisesta, eikä muidenkaan näyttelijöiden
ajoituksista voinut ensi-illassa juuri löytää vikaa.
Jokisaari on ripotellut tulitikkukeitoksensa mausteiksi pari hulvatonta
sivuhenkilöä, Matti Kalevi Pasin esittämän notkeajäsenisen Mummon ja Pertti
Lautamäen Potsin·-·kävelykepillä kopsuttelevan ja kärsäänsä viehkeästi
kurtistelevan sian. Kumpikaan ei puhu paljon, mutta näytelmän komiikan he,
tai ne, nostavat toiseen potenssiin.
Sivuhenkilöistä myös Leila Väisänen Kaisa Karhuttarena tekee mainion työn.
Jotakin esityksen tasosta kertoo kai se, ettei muutaman repliikin
söhrääntyminen kuulumattomiin juuri haittaa, kun näyttelijöiden kehonkieli
kertoo omaa tarinaansa mitä sujuvimmin. Oma lukunsa on Päivi Pöyhölän
laatima skenografia, jossa roolihahmojen värikkäät persoonallisuudet ovat
saaneet melkein yhtä värikkäät ja harmaasta taustasta erottuvat asut.
Kun mukaan lasketaan vielä Juho Liiran sähkökitarasäestys omine elokuva- ja
Black Sabbath -ymmärtäjiä kutittelevine koukkuineen, Kesyn Tulitikkuja
lainaamassa taitaa tarjota suurin piirtein sen, mitä kesäkomedialta
parhaimmillaan voi odottaa.
Paranoidiakin soittivat pyytämättä.
MARI MÄNNISTÖ
Kuvateksti
Iloiset lesket. Muun muassa Jussi Vatanen (Anssi Valtonen) ja Kaisa
Karhutar (Leila Väisänen) onnistuvat tekemään tikusta monenmoista asiaa.
Teatteri
¤ Lappeenrannan kesäteatteriyhdistys: Tulitikkuja lainaamassa.
Ensi-ilta Linnoituksen kesäteatterissa 26.6.
¤·Perustuu Maiju Lassilan romaaniin. Dramatisointi: Olli Tuominen. Sovitus
ja ohjaus: Kari Jokisaari.
¤·Rooleissa Anssi Valtonen, Tommi Taurula, Tarja Kuorttinen, Minna
Mänttäri, Leila Väisänen, Jussi Härkönen, Esa Uski, Jani Sutinen, Matti
Kalevi Pasi, Susanna Kauppi, Kalle Rantala, Laura Laine (vuorottelee Maija
Melasen kanssa), Terho Pietiläinen, Aarre Mahkonen, Pertti Lautamäki.
Kitaristi: Juho Liira.