Imatralla toimi 1960-luvun alkuun saakka Harakan saha. Laitos oli
tuotannollisesti merkittävä mekaanisen puunjalostuksen yksikkö, joka antoi
leivän sadoille perheille Imatralla ja lähiympäristössä. Harakka oli myös
sosiaalisesti tiivis ja toiminnoissaan aktiivinen teollisuustyöväen
asumisyhteisö.
Lauantaina alueen asukkaat saivat mielenkiintoista luettavaa.
Harakkalaisten kesäkokoontumisen yhteydessä Harakan hovissa julkistettiin
Harakan saha muistoissamme-historiateos.
Kirjan on koonnut imatralainen paikallishistorioija Sakari Tossavainen,
jonka oli helppo lähestyä aihettaan objektiivisesti. Tossavainen totesi,
että hän ei itse suinkaan ole harakkalaisia, eikä junantuomana muutoinkaan
paljasjalkaisia imatralaisia.
Kirjan teko alkoi, kun harakkalaiset kaksi vuotta sitten pyysivät
Tossavaista ryhtymään töihin. Tuloksena on sadan aanelosen vankka tietopaketti.
Tossavainen luonnehti Harakkaa kaikin puolin aktiiviseksi yhteisöksi, joka
osasi antaa arvon myös ympäröivän luonnon monipuolisuudelle. Kalat haettiin
Saimaalta ja Vuoksesta ja marjat ja sienet kerättiin lähimetsistä. Myös
esimerkiksi urheilu innoitti harakkalaisia.
·Vuoden 1938 Tornatorin hiihdoissa Harakan sahalta lähti miesten sarjaan
yli 250 osallistujaa, Tossavainen havainnollisti.
Kulttuurin
kuuluisuuksia
Vuodet 1924-61 toimineen sahan omisti aluksi Tornator ja sittemmin
Enso-Gutzeit. Sahan henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1934. Tuolloin
täissä oli 530 ihmistä. Dramatiikkaa Harakalla koettiin kesällä 1944, kun
suurpalo teki sahalla tuhojaan. Sota ei likeisyydestään huolimatta ollut
palon syynä. Palo syttyi sahalaitteiden ylikuumentumisen takia.
Etenkin taidemesenaattina tunnettu Jalo Sihtola oli myös harakkalaisia.
Muun muassa Tainionkosken tehtaiden paikallisjohtajana toiminut Sihtola oli
pitkäaikainen Harakan hovin isäntä. Harakan kuuluisuuksia oli myös
kirjailija Mika Waltari. Waltari oli Sihtolan ystävän orvoksi jäänyt poika
ja vietti hovissa kesiään. Imatralla Waltari kirjoitti näytelmät Gabriel,
tule takaisin sekä Noita palaa elämään.
Harakka on edelleen Imatralla olemassa pienoismallina teollisuustyöväen
asuntomuseossa. Mallin on tehnyt Lauri Tahvanainen.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Nimikkokappale tutkijalle. Harakkalaisten vaiheisiin laajalti perehtynyt
sukututkija Pentti Niinimäki sai kiitokseksi työstään uuden historiakirjan
nimikkokappaleen.