Categories
Artikkelit

Niina Koponen on uusi lenkki nuorten mielenterveystyössä

Joutsenon yläasteikäisille nuorille rakennettiin Mielensilta.

SARI PULLINEN

Peräti 7-12 prosentilla suomalaisista kouluikäisistä lapsista on Suomen

lääkärilehden katsauksen mukaan merkittävä, keskivaikea tai vaikea

mielenterveysongelma. 385 oppilaan Joutsenon yläasteella tuo luku merkitsee

sitä, että 28-48 nuoren mieli on järkkynyt.

­·Se on jo niin suuri luku, ettei kyseessä ole enää vain yksilön ongelma,

vaan koko koulun, vertaa koulun sosiaalityöntekijä Veikko Heikkinen.

Nuorten mielenterveysongelmiin on Joutsenossa tartuttu

Mielensilta-hankkeella, joka toimii linkkinä koulun ja psykiatrisen hoidon

välillä. Työntekijäksi palkattiin Niina Koponen, joka aloitti viime

maanantaina.

­·Työni tavoitteena on, että koulunkäynti onnistuisi mahdollisimman hyvin

myös niiltä, joilla on mielenterveysongelmia. Pyrimme myös miettimään, mitä

koulu voisi tehdä tukeakseen nuorta, Koponen kuvailee.

Työhuonetta etsitään

koulukeskuksesta

­·Käytännössä työni on nuorten kuuntelemista ja heidän ongelmiensa

diagnostista tarkennusta. Voin konsultoida myös psykiatria siitä,

tarvitaanko kenties erikoissairaanhoitoa vai riittääkö koulutöiden

järjestely, Koponen kertoo.

Koulutyön järjestelyt tarkoittavat lähinnä HOJKSin eli henkilökohtaisen

opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä. Mielensillan myötä

suunnitelma tehdään yhä useammalle oppilaalle. Niina Koponen on valmiina

auttamaan opettajia sekä niiden laatimisessa että käytännön toteuttamisessa

ja myös yhteydenpidossa vanhempiin, jotka ovat tuiki tärkeä lenkki tässä

työssä.

­·Koulukeskuksen opettajainhuoneessa tuntuu olevan sellainen näppituntuma,

että nuorten mielenterveyteen liittyvät pulmat ovat lisääntyneet, Niina

Koponen miettii.

­·Koulu on hirveän tärkeä osa nuoren elämää. Siksi koulua ei voi tässä

ohittaa, Heikkinen huomauttaa.

Niina Koposelle etsitään työtilaa koulukeskuksesta. Hän palaa nyt työhön

samaan kouluun, josta itse valmistui kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen

hän on opiskellut lähi- sekä sairaanhoitajaksi sekä työskennellyt

lastensuojelutyössä.

Hoitoon pääsy

on kiven takana

Veikko Heikkinen näkee ammatissaan, että mielenterveysongelmia on jo

ala-asteikäisillä. Pahaksi tilanteen tekee se, että hoitoon pääsy on kiven

takana.

­·Lasten ja nuorten hoitoon pääsy on viivästynyt jatkuvasti. Etelä-Karjalan

keskussairaalassa ei lasten- eikä nuortenpsykiatriassa pystytä nopeisiin

ratkaisuihin, vaan sinne joutuu jonottamaan kuukausia. Resurssit eivät

selvästikään vastaa tarvetta, Heikkinen harmittelee.

Vielä huonompi on Etelä-Karjalan kasvatusneuvoloiden tilanne. Ne ovat

tukkeutuneet täysin.

­·Kasvatusneuvolat eivät vedä ollenkaan. Keväällä ja kesällä kunta osti

psykologin tutkimuksia yksityissektorilta, koska kasvatusneuvoloihin ei

päässyt. Voi olla, että osa joutsenolaisvanhemmista on myös hankkinut

omilla rahoillaan palveluja yksityiseltä sektorilta, Heikkinen kertoo.

Joutsenossa on ongelmana sekin, että koulupsykologin virka on jälleen auki.

Psykologi tekisi osan siitä työstä, joka nyt haetaan kasvatus- ja

perheneuvoloilta.

Mielensilta-hankkeesta toivotaan aikanaan kunnan pysyvää toimintaa. Hanke

rahoitetaan nyt osin valtionavustuksella, jota Joutsenon kunta on saanut

lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

SARI PULLINEN

Kuvateksti

Nuoria varten. Niina Koponen aloitti maanantaina työnsä nuorten

mielenterveystyöntekijänä. Hänelle etsitään työhuonetta koulukeskuksesta,

missä hän voisi olla helposti nuorten käytettävissä.

Nuorten mielenterveysongelmat

Mielenterveysongelmista voi olla kyse, jos

¤·nuoren käyttäytyminen muuttuu voimakkaasti, esimerkiksi entinen rasavilli

muuttuu hiljaiseksi tai päinvastoin;

¤·koulussa on sopeutumisongelmia;

¤·nuorella on paljon poissaoloja koulusta;

¤·nuori jättäytyy muista sivuun;

¤·nuori on ylivilkas.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen