SARI PULLINEN
Peräti 7-12 prosentilla suomalaisista kouluikäisistä lapsista on Suomen
lääkärilehden katsauksen mukaan merkittävä, keskivaikea tai vaikea
mielenterveysongelma. 385 oppilaan Joutsenon yläasteella tuo luku merkitsee
sitä, että 28-48 nuoren mieli on järkkynyt.
·Se on jo niin suuri luku, ettei kyseessä ole enää vain yksilön ongelma,
vaan koko koulun, vertaa koulun sosiaalityöntekijä Veikko Heikkinen.
Nuorten mielenterveysongelmiin on Joutsenossa tartuttu
Mielensilta-hankkeella, joka toimii linkkinä koulun ja psykiatrisen hoidon
välillä. Työntekijäksi palkattiin Niina Koponen, joka aloitti viime
maanantaina.
·Työni tavoitteena on, että koulunkäynti onnistuisi mahdollisimman hyvin
myös niiltä, joilla on mielenterveysongelmia. Pyrimme myös miettimään, mitä
koulu voisi tehdä tukeakseen nuorta, Koponen kuvailee.
Työhuonetta etsitään
koulukeskuksesta
·Käytännössä työni on nuorten kuuntelemista ja heidän ongelmiensa
diagnostista tarkennusta. Voin konsultoida myös psykiatria siitä,
tarvitaanko kenties erikoissairaanhoitoa vai riittääkö koulutöiden
järjestely, Koponen kertoo.
Koulutyön järjestelyt tarkoittavat lähinnä HOJKSin eli henkilökohtaisen
opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä. Mielensillan myötä
suunnitelma tehdään yhä useammalle oppilaalle. Niina Koponen on valmiina
auttamaan opettajia sekä niiden laatimisessa että käytännön toteuttamisessa
ja myös yhteydenpidossa vanhempiin, jotka ovat tuiki tärkeä lenkki tässä
työssä.
·Koulukeskuksen opettajainhuoneessa tuntuu olevan sellainen näppituntuma,
että nuorten mielenterveyteen liittyvät pulmat ovat lisääntyneet, Niina
Koponen miettii.
·Koulu on hirveän tärkeä osa nuoren elämää. Siksi koulua ei voi tässä
ohittaa, Heikkinen huomauttaa.
Niina Koposelle etsitään työtilaa koulukeskuksesta. Hän palaa nyt työhön
samaan kouluun, josta itse valmistui kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen
hän on opiskellut lähi- sekä sairaanhoitajaksi sekä työskennellyt
lastensuojelutyössä.
Hoitoon pääsy
on kiven takana
Veikko Heikkinen näkee ammatissaan, että mielenterveysongelmia on jo
ala-asteikäisillä. Pahaksi tilanteen tekee se, että hoitoon pääsy on kiven
takana.
·Lasten ja nuorten hoitoon pääsy on viivästynyt jatkuvasti. Etelä-Karjalan
keskussairaalassa ei lasten- eikä nuortenpsykiatriassa pystytä nopeisiin
ratkaisuihin, vaan sinne joutuu jonottamaan kuukausia. Resurssit eivät
selvästikään vastaa tarvetta, Heikkinen harmittelee.
Vielä huonompi on Etelä-Karjalan kasvatusneuvoloiden tilanne. Ne ovat
tukkeutuneet täysin.
·Kasvatusneuvolat eivät vedä ollenkaan. Keväällä ja kesällä kunta osti
psykologin tutkimuksia yksityissektorilta, koska kasvatusneuvoloihin ei
päässyt. Voi olla, että osa joutsenolaisvanhemmista on myös hankkinut
omilla rahoillaan palveluja yksityiseltä sektorilta, Heikkinen kertoo.
Joutsenossa on ongelmana sekin, että koulupsykologin virka on jälleen auki.
Psykologi tekisi osan siitä työstä, joka nyt haetaan kasvatus- ja
perheneuvoloilta.
Mielensilta-hankkeesta toivotaan aikanaan kunnan pysyvää toimintaa. Hanke
rahoitetaan nyt osin valtionavustuksella, jota Joutsenon kunta on saanut
lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.
SARI PULLINEN
Kuvateksti
Nuoria varten. Niina Koponen aloitti maanantaina työnsä nuorten
mielenterveystyöntekijänä. Hänelle etsitään työhuonetta koulukeskuksesta,
missä hän voisi olla helposti nuorten käytettävissä.
Nuorten mielenterveysongelmat
Mielenterveysongelmista voi olla kyse, jos
¤·nuoren käyttäytyminen muuttuu voimakkaasti, esimerkiksi entinen rasavilli
muuttuu hiljaiseksi tai päinvastoin;
¤·koulussa on sopeutumisongelmia;
¤·nuorella on paljon poissaoloja koulusta;
¤·nuori jättäytyy muista sivuun;
¤·nuori on ylivilkas.