HELENA SIPAKKO
Höyrylaivat yhdistäisivät Etelä-Karjalaa ja lähentäisivät maakuntia, jotka
ovat yhteydessä Saimaaseen.
Suomenniemeläinen Kimmo Karjalainen puhuu suuresta vedestä lämpöisesti ja
on pahoillaan, kun sitä ei ole hyödynnetty riittävästi. Etelä-Karjalan
retkeilyreitistön reitti-isäntä ja omaa matkailuyritystä vetävä Karjalainen
on kolunnut Saimaan vesiä erityisesti meloen.
·Vesiretkeilyyn täällä on hyvät mahdollisuudet, mutta kaikki viitatkin on
merkitty lähinnä veneilijät huomioiden, miettii Karjalainen.
Hän maalaa kuvaa höyrylaivoista, joilla olisi kiinteät reitit.
Kunnostetuilta laitureilta ihmisiä poimittaisiin matkan varrelta, ja
kesäisin liikenne toimisi säännöllisesti. Kun isommillekin laivoille
annetaan tukia, miksei pienille.
Karjalainen on laittanut tulet kodan ja laavun yhdistelmälleen, jota jotkut
kutsuvat Kimmon kirkoksi. Nokipannukahvi maittaa komeita maisemia
katsellen. Edessä levittäytyy Suomijärvi, josta vesi virtaa Kuolimoon ja
sitä kautta Saimaaseen.
Töitä on tehtävä
monella saralla
Retkeilyreitistö-projekti päättyy tänä vuonna, mutta Karjalainen toivoo
sille jatkoa. Kehittelyä ja rakentamista on paljon, ja työ on pitkäjänteistä.
·Hyviä juttuja on tulossa, mutta ne tarvii ohjausta.
Projekti poiki vesiretkeilykartaston, jota yritykset voivat käyttää
markkinoinnin pohjana. Muutama kymmenen kanoottia ei suuria
matkanjärjestäjiä kiinnosta, niitä on tarjottava enemmän. Karjalaisella
niitä on juuri sen verran, mutta hän on saamassa toisia yrittäjiä kanssaan
yhteistyöhön.
Lappeenrannan liikuntatoimistoa Karjalainen kiittelee yhteistyöhaluiseksi.
Myös imatralaiset ovat alkaneet mukavasti kuunnella ehdotuksia.
Tyysterniemestä hänen mielestään pitäisi järjestää yhteys
City-linnoitukseen, karttaan merkityt ja opastetut kävelykierrokset
kiinnostavat turisteja. Imatran Ukonniemellä vanhat ranta-aitat ovat
mahdollisuus.
·Yleensä omissa nurkissa olevia asioita ei ymmärretä. Karjalainen on jo
käynyt katsastamassa Suomenniemen kunnalle testamentattua Irja Hannosen
kotitilaa ja sen takana olevan luonnonsuojelualuetta. Siitä tulisi hieno
eräkeskus. Suur-Saimaan keskistä saaristoa Karjalainen kehuu.
Pien-Saimaalla on paljon mökkejä ja vähän yleisiä paikkoja. Veden
puhtaudessakin on ongelmia. Rantautumispaikkoja yli kymmenen vuotta
melontakursseja järjestänyt Karjalainen haluaisi enemmän.
Virkistysaluesäätiön hän toivoo hankkivan lisää alueita.
Lääninmatkailija
maakuntaan
Karjalainen on miettinyt ratkaisuja matkailuyrityksien auttamiseksi. Hän
perustaisi Etelä-Karjalaan lääninmatkailijan toimen.
Onhan läänintaiteilijoitakin.
Tämä työskentelisi ideoiden ja yritysten tukena. Etelä-Karjalaa pitäisi
myydä, mutta tuote on tunnettava.
Esimerkiksi pyöräretken järjestäminen ei onnistu ilman tietoa. Reittejä
kyllä maakunnassa olisi, vaikka Sarviniemestä Kyläniemeen voisi matkata 46
päivää.
·Melonnasta on annettava turvakoulutusta samoin hiihdosta, varusteista on
tiedettävä.
Talvimatkailu on Karjalaisen mielestä lapsenkengissä, jossa
lääninmatkailijalla olisi tekemistä.
Kalastus on yksi mahdollisuus. Yrittäjien verkottumista Karjalainen pitää
myönteisenä. Monissa hankkeissa tehdään hänen mielestään liikaa
pikkupiiperrystä. Ne voisivat palvella isompaa joukkoa. Aina rakentaminen
ei edes vaadi isoja rahoja.
Huonosti eivät matkailuasiat toki Karjalaisen mielestä maakunnassa ole.
Kulttuuri on kuitenkin niin nuorta, että monet asiat ovat vielä hakusessa.
HELENA SIPAKKO
Kuvatekstit
On hyvää. Kimmo Karjalainen kehuu Suomijärven vettä hyväksi samoin
Kuolimon. Saimaallakin hän uskaltaa juoda raakaa vettä, joskaan ei joka
paikasta.
Odottavat käyttöä. Melonnan suosio on kasvanut ja Suomijärveltä pääsee
vettä pitkin pitkälle Saimaalle.
Kuin erämaassa. Kimmo Karjalainen on suunnitellut kodan ja laavun
yhdistelmänsä niin, että tulilla istuessa näkee kauas järvelle.
Kimmo Karjalainen
¤·Syntynyt Helsingissä 11.3.1943.
¤·Siteet Suomenniemelle vanhempien kesäpaikan kautta.
¤·Koulutus ravintola-alalla, jossa työskennellyt nissepojasta johtajaksi.
¤·Rukalla teki oman eräopaskurssin, opiskellut hiihdon- ja
laskettelunopettajaksi.
¤·Vuokrannut avovaimonsa Tarja Jokisen kanssa Suomijärven leirintäalueen.
¤·Järjestää melontakursseja.
¤·Etelä-Karjalan retkeilyreitistö-projektin reittimestari, kesto 2001-2003.