Aika ajoi Valtakadun ohi

Paineet vanhanaikaisen läpiajoväylän kehittämiseen kasvavat.

ANNE KOTIHARJU

Varmasti vielä riittää niitäkin, joiden mielestä Valtakatu kuolee

läpiajoliikenteen myötä. Yhä useampi kuitenkin ajattelee nyt, että

Valtakatua pitää kehittää enemmän tai vähemmän kävelypainotteisena.

Kävelykatuideologia saa suopeutta osakseen.

­·Ilmapiiri on entistä myönteisempi kehittämiseen. Eiväthän yrittäjät

tyhmiä ole. On huomattu, että kauppa käy paremmin, kun elvytetään keskustaa

kävelykeskustana, kävelypainotteisena, katettuna, lämmitettynä

kävelyalueena tai muuten. Tottahan siinä asenteet muokkaantuvat, arvelee

Lakes Oy:n (Lappeenrannan Kaupunkikeskusta) hallituksen puheenjohtaja Hannu

Summanen.

­·Ensin pitää kuitenkin varmistaa, että pysäköinti hoituu ja kävelyalueen

tuntumaan pääsee omalla autolla ja yleisillä kulkuvälineillä. Keskusta

tarvitsee suunnitellut pysäköintilaitokset maan alle.Sieltä tullaan

kauppoihin. Ja piste.

Yleensä kaupungin ensimmäiseksi kävelykaduksi valikoituu se kaupallisesti

vilkkain. Lappeenrannassa se on Valtakatu.

Valtakatu on saanut olla omissa oloissaan vuosikymmenet.

­·Keskustassa on tapahduttava paljonkin. Eihän tämä voi tämän näköisenä

enää olla kovin pitkään. Keskusta on jäänyt vähän paitsioon. Rakennuskanta

liiketiloineen alkaa olla sen näköistä, ettei se yrittäjiä innosta.

Kiinteistönomistajien pitäisi heidänkin herätä nyt viimeistään.

Muotitalo Halosen toimitusjohtaja Pekka Halonen patistaa kaupunkia

kehittämään keskustaa ja Valtakatua. Aiemmin kaupunki on evännyt Haloselta

laajennusluvan pihan puolelle.

­·Me olemme omalta osaltamme kehittämiseen valmiita. Asiakkaiden kulun ja

pysäköinnin järjestäminen on olennaista, jos Valtakatua kehitetään

kävelykatuna. Keskusta kuolee, jos keskustaa ei kehitetä. Uudestaan

elvyttäminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Lappeenrannassa häämöttää jo

tämmöinen uhka.

Valtakatu se vasta

kävelykatu olisi

Yhtenä Lappeenrannan keskustan kehittämissuunnitelman laatijana toiminut

arkkitehti Mikko Heikkilä ei ihmettele ilmapiirin muutosta.

­·Valtakatu on se meidän shoppailukatu ja siellä on kaupallinen painopiste.

Siinä mielessä sen kehittäminen on kaikkein tärkeintä. Ja tämä keskeisin

katu on kaikkein huonoimmassa kunnossa etenkin kirkosta liikenneympyrän

suuntaan.

Kehittämisohjelman mukaan kävelykeskusta laajenee seuraavaksi Kauppakadulla.

­·Kauppakatua on helpompi edetä päätöksentekomielessä.

Päätöksentekoprosessi on yksinkertaisempi, kun neuvottelukumppaneita eli

kadunvarren kiinteistöjä on vähemmän.

Heikkilä kiittelee, että keskustassa ranta-aluetta ja Linnoitusta on

kehitetty mallikkaasti.

­·Mutta ihan ydinkeskustassa jalkakäytävät ja kadut ovat edelleen kamalassa

kunnossa, suunnilleen siinä jamassa kuin 50-luvulla.

Heikkilä kiirehtii myös katukuivatuksen eli katulämmityksen aloittamista

Lappeenrannassa.

­·Katukuivatus on toteutettu Joensuussa,Varkaudessa, Raumalla, Jyväskylässä

ja Järvenpäässä. Se on osoittautunut kaupalle erittäin edulliseksi.

Kustannuksista yleensä puolet on sovittu kiinteistölle ja puolet kaupungille.

Kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen on saanut yhteydenottoja

Valtakadun kehittämiseksi.

­·Kauppiaat haluavat nyt, että Valtakadulle tehdään jotain huolimatta

siitä, että se alkuvastustus taannoin oli niin tyrmäävää. Valtakatu ei

missään mielessä täytä tänä päivänä kaupunkikeskustan kadun tunnusmerkkejä.

Cityn alue on yksi keskeneräisistä.

­·Näppejä syyhyttäisi päästä tekemään se kirkon ja cityaukion välinen alue

kuntoon, mutta päätökset puuttuvat.

ARKKITEHTITOIMISTO MIKKO HEIKKILÄ OY

Kuvatekstit

Varsinainen shoppailukatu. Valtakadulle haikaillaan nyt autojen sijaan

asiakkaita. Tässä yksi vaihtoehto Kekäleen ja Halosen tietämillä.

Pyörätiekin mahtuisi. Valtakadulle mahtuisi tulevaisuudenkuvissa myös

pyörätie, joka veisi tässä teatterin ja kirjaston välistä kohti vesitornia.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju