TIINA PASANEN
·Kieli on varmasti isoin asia, jonka kanssa maahanmuuttajalapset joutuvat
ponnistelemaan. Muihin kulttuurieroihin he sopeutuvat melko nopeasti, sanoo
opettaja Julia Virolainen.
Virolainen tietää myös omakohtaisesti, että asettuminen uuteen kotimaahan
vie aikaa. Hän muutti venäläisen puolisonsa kanssa Suomeen 90-luvun alussa.
Yhtäkkiä elämä oli hyvin toisenlaista kuin synnyinseudulla Viron Narvassa.
·Ensimmäisenä vuotena itkin paljon. Kaikki tuntui tosi vaikealta, vaikka
osasin kielenkin, sillä olin opiskellut suomea Petroskoin yliopistossa.
Itsetuntoni koheni, ja elämä valkeni vasta sen jälkeen, kun sain
ensimmäisen työpaikan.
Virolainen on työskennellyt opettajana nyt yhdeksän vuotta. ·Lapsemme ovat
syntyneet täällä, joten he puhuvat suomea sujuvasti. Myös mieheni oppi
suomen aika nopeasti työpaikalla. Kotikielemme on venäjä, mutta meillä on
sekä suomalaisia että venäläisiä ystävä- ja tuttavaperheitä.
Virolainen on viimeiset kolme vuotta opettanut imatralaiskouluissa
venäjänkielisille lapsille heidän äidinkieltään. Venäjänkielisiä lapsia on
alaluokilla runsaat neljäkymmentä. Heistä puolet käy Linnalan koulua, joka
on erikoistunut kansainvälisyyteen.
Oppilaiden suomen taito vaihtelee melkoisesti. Nyrkkisääntö on
yksinkertainen: mitä nuorempana lapsi muuttaa Suomeen, sitä nopeammin hän
oppii myös kielen.
·Osa venäjänkielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa, joten he ovat
käytännössä kaksikielisiä. Hankalinta on niillä, jotka muuttavat Suomeen
yli 10-vuotiaina ja joiden kotona puhutaan vain venäjää, sanoo rehtori Harri
Valtasola.
Tulijat käyvät ensimmäisenä vuonna maahanmuuttajaluokan Teppanalan
koulussa. Vuosi on kielen oppimiseen kuitenkin hyvin lyhyt aika.
·Päiväkouluikäisenä muuttaneet oppivat suomen keskimäärin 13 vuodessa.
Sitä vanhemmille kieli avautuu kunnolla vasta 35 vuodessa, joten sitkeyttä
se vaati.
Sitkeyttä tuntuu myös riittävän, sillä lähes kaikki Linnalan
venäjänkieliset oppilaat ovat englanninkielisillä luokilla.
·Heistä on siten kasvamassa kolmen kielen taitajia, Valtasola sanoo.
Ensin äidinkieli
Myös oppilaiden venäjän taito on kirjavaa. Joissakin perheissä kotikielenä
puhutaan suomen ja venäjän sekakieltä, joten lapsen kielentaju ja
sanavarasto voi olla aika heikko.
·Suomen kielen oppiminen on paljon helpompaa, jos lapsi osaa kunnolla oman
äidinkielensä. Kahdessa viikkotunnissa venäjää ei tosin kovin paljoa ehdi
opettaa, Virolainen sanoo.
Tarvittaessa hän antaa lapsille venäjänkielistä tukiopetusta myös muissa
aineissa.
Kolmosluokkalaiset Aleksandr Lipatenko ja Ljuba Kinnunen opiskelevat
venäjää innolla. Tällä kertaa opitaan kuvailemaan eri värisävyjä.
Ohjelmassa on myös ripaus venäläistä kirjallisuutta. Pushkiniakin tunnilla
on jo luettu.
Aleksandr ja Ljuba puhuvat myös suomea varsin hyvin.
·Kun myö muutettiin tänne kolme vuotta sitten, mie menin heti päiväkotiin,
jossa opin suomea, Ljuba kertoo.
Viipurilaisesta päiväkodista hänen mieleensä on jäänyt tiukempi kuri.
·Jos ei käyttäytynyt hyvin, niin hoitajat lähettivät heti lapun
vanhemmille. Äiti sitten torui.
Kotona Ljuba puhuu äidin kanssa venäjää ja isän kanssa suomea.
·Miulla on sekä suomalaisia että venäläisiä kavereita. Täällä Linnalassa
on mukavaa, eikä kukaan koskaan hauku.
Myös harrastuksia on löytynyt jo pitkä liuta: nykytanssi, baletti ja
telinevoimistelu.
Siperiasta
Suomeen
·Parasta Suomessa on koulu, opettajat, leikkipuisto ja kaverit, kaksi
vuotta sitten Siperiasta Imatralle muuttanut Aleksandr luettelee.
·Mut on miulla vielä ikävä sukulaisia ja kavereita, hän myöntää.
Kieliharjoittelua Aleksandr saa koulussa ja kavereiden kanssa. Sen sijaan
kotona puhutaan vain venäjää.
·Äiti osaa vähän suomea, mutta isä ei. Isovelikään ei oikein halua puhua
suomea, se on hänelle vaikeaa. Mut miulla on täällä jo aika paljon
kavereita, joiden kanssa pelaan jalkapalloa, virkeä nuorimies kertoo.
TIINA PASANEN
Kuvatekstit
Opettaja. ”Suomen kielen oppiminen on paljon helpompaa, jos lapsi osaa
kunnolla oman äidinkielensä”, sanoo Julia Virolainen. Hän oppi suomen
kielen aikoinaan Petroskoin yliopistossa.
Kahdella kielellä. Yhdeksänvuotiaat Ljuba Kinnunen (vas.) ja Aleksandr
Lipatenko oppivat Linnalan koulussa sekä suomea että venäjää. Ljuba on
lisäksi englanninkielisellä luokalla.