PERTTI VAHERKYLÄ
·Lappeenrannan kylpylaitos muuttuu ajanmukaiseksi ja oikeaksi
hoitopaikaksi erona nykyajan viihdekylpylöille, kuvaili johtajaylilääkäri
Heikki Roilas kylpylaitoksessa tapahtuvaa harppausta nykyaikaan kun sen
vanhan vuonna 1912 valmistuneen osan peruskorjaus- ja muutostyöt valmistuvat.
Uudistuvan kylpylaitoksen suurin erikoisuus on Pohjoismaiden ensimmäinen
suolakamari, jossa hoidetaan astmaa ja allergioita. Toinen uutuus on
kylpylaitoksen kylpykäyttöön tuleva vanha lähde, josta ennen ostettiin
vettä kylpylään.
Kokonaiskustannuksiltaan yli 1,2 miljoonaa euroa maksava uudistunut vanha
osa otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Kokonaissummasta Lappeenrannan
kaupunki maksaa 860 000 euroa ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
EU-rahoituksena 400 000 euroa.
Kylpylaitoksen uudistustöiden harjannostajaisia vietettiin perjantaina
·Rakennustyöt ovat edenneet aikataulussaan ja rakennuttaja Lappeenrannan
teknisen keskuksen talon-osasto katsoo, että urakoitsijat pääurakoitsijan
Lujatalo Oy:n johdolla ovat suoriutuneet vaativasta työstä hyvin, totesi
rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen. Vanhan kylpylaitoksen uudistustyöt
valmistuvat vuoden lopussa ja tammikuussa ensi vuonna se avautuu
läpikotaisin uudistettuna.
Laitoksen vesihieronta- ja hoitoaltaat ovat toiminnoiltaan hyvin
monipuolisia ja ohjelmoitavia laitteita.
Rakennuksen kolmas kerros on hallinnollisten ja ryhmä sekä kokoustilojen
täyttämä, toisessa kerroksessa on
työterveyshuolto ja laboratorio.
Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy aloittaa toimintansa ensi vuonna näissä
tiloissa. Tällä hetkellä sen työterveyshuollon piirissä on 2000 henkilöä ja
vuoden alusta tulee 1000 lisää kaupungin työntekijöiden siirtyessä sen piiriin.
Ensimmäisesi kerroksessa on sisääntuloaulan jälkeen varsinaiset
kylpylätilat altaat ja hoitohuoneet.
Suolakamari on rakennettu hieman erilleen vanhasta rakennuksesta toiseen
päätyyn. Tämä suolahuonehoito on Baltiassa ja keski-Euroopassa laajemmin
tunnettu hoitomuoto. Se perustuu paksulla suolakerroksella vuoratun huoneen
pintojen ionisoivaan vaikutukseen ja huoneeseen erityisellä myllyllä
puhallettavan hyvin hienojakoisen mutta terävärakeisen suolapölyn
vaikutukseen auttaen hengityselin- ja ihosairauksiin.
Kuukauden päästä aloitetaan tätä hoitoa tutkiva projekti kylpylaitoksen ja
Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin kanssa.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Suolaa, suolaa.Vastaava sairaanhoitaja Riitta Sepponen (vas.),
tutkimushoitaja Katri Mynttinen, johtajaylilääkäri Heikki Roilas ja
rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen suolahuoneessa.