ILKKA POHJALAINEN
Ylikomisario Leo Peuha Lappeenrannan poliisista arvioi, ettei uusi
järjestyslaki aiheuta suuria muutoksia verrattuna järjestyssäännön
käytäntöihin. Poliisi tuskin suuntaa voimavarojaan koiranomistajien tai
puistokemistien kyttäämiseen. Sen sijaan yhteydenottoja saattaa tulla
kansalaisilta, jotka kertovat kanssaihmistensä käytöksestä.
Poliisilaitos jatkaa väkensä koulutusta uuden lain sisällöstä
työpaikkakoulutuksena vielä tiistaina. Laki antaa Peuhan arvion mukaan
poliisille lisää työkaluja. Siinä on selkeästi määritelty moitittava
toiminta, se nimetään ja sanktioidaan. Oletetaan myös, että ihmiset
tietävät lain sisällön ja sen rikkomisesta voidaan suoraan rapsauttaa sakko
tai rikesakko.
Poliisilla pitäisi silti olla ainakin aluksi ohjaava ja neuvova ote, ettei
ihan ensimmäiseksi sakoteta.
Peuhan mielestä on myös jännä piirre, että moitittavuus edellyttää
tahallista tekoa, kuten ”tahallista juomista” tai ”tahallista virtsaamista”
häiriötä aiheuttaen, joka edellyttää tietoisuutta siitä, että se on kiellettyä.
Riippuu
tilanteesta
Lain henki on se, että teon moitittavuus riippuu tilanteesta ja siitä,
miltä se näyttää valvojan silmissä. Valvojalla puolestaan pitäisi olla sama
käsitys asiasta kuin keskivertokansalaisella.
Uudessa laissa puhutaan esimerkiksi uhkaavasta käytöksestä. Tulkinta on
paljon sen varassa, kuinka uhkaavat eleet tai puheet tai käytös kulloinkin
koetaan. Valvonnassa painotetaan häiriön suhteen sitä, mikä on aika ja paikka.
Kun lakia valmisteltiin, eri poliisilaitoksilta kyseltiin, mitkä olivat
järjestyssääntöjen käytetyimmät pykälät. Ne olivat ryypiskely, virtsaaminen
ja koirien aiheuttama häiriö. Lappeenrannassa erityistapauksena on ollut
yöpyminen sataman pysäköintialueella matkailuajoneuvoissa. Siihen ei
järjestyslaki puutu, mutta siihen voidaan puuttua muun muassa
tieliikennelain kautta esimerkiksi liikennemerkkien lisäkilvillä rajoittaen.
·Järjestyslaki säätää.järjestyksestä yleisillä paikoilla. Koirien äänekäs
ulvonta esimerkiksi kerrostaloissa taas näyttäisi menevän kotirauhan
rikkomisen kautta. Ennen se oli mainittu järjestyssäännöissä. Alkoholista
puhutaan, että sitä voisi nauttia esimerkiksi puistossa, ellei se vaikeuta
puiston muuta käyttöä. Kyse on jälleen siitä, kuinka kanssaihmiset käytöstä
sietävät. Mutta esimerkiksi lasten leikkipaikoille ei Peuhan mielestä ole
kaljoittelijoilla mitään asiaa, vaikka se muualla jossain määrin
sallittaisiinkin.
·Järjestyslaki on rakennettu eri lainsäädäntöjen väliin silppusäkiksi.
Pitää aina miettiä, onko jossakin muussa laissa käsitelty asiaa, koska
järjestyslaki yleislakina syrjäytyy erityislainsäädännön tieltä.
Lainlaatijoiden olisi pitänyt tehdä tämä jo 30-40 vuotta sitten, Peuha sanoo.