LEENA SALLINEN
·Narniaa enää muisteta ei…, lauloi Hector 1970-luvulla, jolloin lapset
saivat väritelkkarin. Hector murehti fantasian väistyvän historiaan
teknolelujen myötä.
Toisin on käynyt. Fantasiakirjat ja niistä tehdyt elokuvat ovat tavattoman
suosittuja. Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja monet muut modernit
klassikot ovat upottaneet lapset ja lapsenmieliset mielikuvitusmaailmaan,
jossa Narnia edustaa klassikkosaareketta.
·Nyt on hyvä Narnian aika, sanoo ohjaaja Kaija Viinikainen.
Hänen johdollaan Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä
avautuu vanha vaatekaappi, josta sisarukset Peter, Susan, Edmund ja Lucy
astuvat toiseen todellisuuteen. Se on Narnia.
Siellä jylläävät oudot voimat. Pahaa edustaa Valkea Velho, joka on
alistanut Narnian ikuiseen talveen. Hyvää edustaa ihmeleijona Aslan.
Ihmislapset Peter, Susan, Edmund ja Lucy joutuvat ihmeellisiin
seikkailuihin ennen kuin hyvän ja pahan välinen taistelu ratkeaa.
Perustarinan
ikuiset elementit
Tarina on tuttu niille, jotka ovat ahmineet lapsena C.S. Lewisin seitsemän
kirjan pituista Narnia-sarjaa. Kari Rentola sovitti sarjan toisesta osasta
näytelmän Velho ja leijona. Kaija Viinikainen on vierailijana ohjannut
siitä Lappeenrannan kaupunginteatteriin uuden lastennäytelmän.
·Antti (teatterinjohtaja Antti Majanlahti) soitti tästä näytelmästä ja
innostuin. Velho ja leijona on lastennäytelmä, josta pidän. Siinä on
seikkailua ja fantasiaa, mutta se aukenee myös syvyyssuuntaan, Kaija
Viinikainen sanoo.
Syvyyssuunnasta löytyvät hänen mukaansa hyvän sadun elementit, joita
aikuistenkin perustarinat ovat kerranneet kautta aikain.
·Niitä ovat hyvän ja pahan taistelu, oikeudenmukaisuus, rohkeus kohdata
vaara. Velhossa ja leijonassa on paljon totisia paikkoja, joita katsoessaan
lapset joutuvat kohtaamaan omia pelkojaan. Silti näytelmä edustaa
fantasiamaailmaa, jota on turvallista kokea.
Neljä lapsen
näkökulmaa
Näytelmän neljä lasta edustavat Viinikaisen mukaan neljää erilaista tapaa
katsoa maailmaa.
·Oikeastaan he edustavat yhtä lasta eri puolilta.
Viinikainen muistuttaa, että näytelmässä on myös koko joukko persoonallisia
olentoja ja eläimiä, joita lapset matkallaan Narniassa kohtaavat.
·Aikuisenkin on kiva käydä majavien kotona. Rouva majavalla on ompelukone,
josta hän on kovin ylpeä, Viinikainen kannustaa.
Aikuisten on syytä jättää alle 6-vuotiaat kotiin. Velho ja leijona
-näytelmä on Viinikaisen mukaan tarkoitettu kouluikäisille.
III
Velho ja Leijona -näytelmän ensi-ilta on Lappeenrannan kaupunginteatterin
Jukola-salissa torstaina 2. lokakuuta kello 19.
ARI NAKARI
Kuvateksti
Hyistä menoa. Narniassa kohtaavat kääpiö (Aino Kerola), Edmund (Ville
Nikku) ja Valkea Velho (Marja-Liisa Ketola).
Velho ja leijona
¤·Englantilaisen kirjallisuuden professorin C.S. Lewisin (1898-1963)
satumaahan sijoittuvan Narnia-sarjan toinen osa.
¤·Sovitus Kari Rentola.
¤·Ohjaus Kaija Viinikainen.
¤·Skenografia Päivi Pöyhölä.
¤·Rooleissa mm. Seppo Kaisanlahti, Mari Pöytälaakso, Ville Nikku, Janna
Engström, Jussi Turunen, Jarmo Vesterinen, Marja-Liisa Ketola, Aino Kerola,
Reijo Kanerva, Marjatta Linna ja Juha Pirhonen.