ANTTI O. ARPONEN
Voimanoston nelinkertainen maailmanmestari ja yli 50 kertaa
maailmanennätyksiä parantanut Raija Koskinen ei ylläty, kun haastattelija
kysyy häneltä dopingin käytöstä. Kiellettyjen lääkeaineiden käyttö tulosten
parantamiseen on yleistä nykyajan urheilussa, ja nimenomaan voimanostossa
”käryjä” tulee julkisuuteen.
·Surullista, että jotkut näyttävät jatkuvasti käyttävän dopingia. Yritän
itse olla esimerkkinä puhtaasta urheilusta, sanoo lappeenrantalaissyntyinen
huippu-urheilija.
Raija Koskisen tilanteen maailman vahvimpana naisena tekee ristiriitaiseksi
se, että hän on koulutukseltaan lääkäri. Hän varmaan tietää kaiken dopingista?
·Tiukassa on luulo siitä, että kaikki urheilijat käyttävät dopingia.
Uskotaan, että lääkkeillä voi parantaa tuloksia. Itse en ole edes varma,
olisiko lääkkeistä voimanostossa lisähyötyä.
Lääketieteen lisensiaatti Koskinen muistuttaa, että urheilusuorituksessa
tärkeää on oikea tekniikka. Lihasvoimaa ei voi määrättömästi kehittää.
·Minun parhaassa lajissani jalkakyykyssä doping todennäköisesti ei edes
auttaisi. Penkkipunnerruksessa hormoneista voisi ehkä olla apua. Sen sijaan
esimerkiksi kestävyysurheilussa epo-hormonista varmaan on hyötyä.
Anaboleista voi olla apua myös painonnostossa, missä tarvitaan nopeusvoimaa.
Lähes sata kertaa
doping-testissä
Raija Koskinen on kilpaillut kansainvälisellä huipulla vuodesta 1992
lähtien. Joinakin vuosina hänet on testattu yli kymmenen kertaa.
Haastattelua tehtäessä hän oli menossa seuraavana päivänä doping-testiin.
On helppo uskoa, että hän ei käytä dopingia. Lääkärille kiinni jääminen
kielletyistä lääkeaineista voisi johtaa ammatin ja työpaikan menetykseen.
Voimanosto ei ole olympialaji. Siksi se ei ole Suomessa niin tunnettu kuin
esimerkiksi samantyyppinen painonnosto.
Voimanostokilpailussa on kolme voimaa vaativaa lajia: jalkakyykky,
penkkipunnerrus ja maastaveto. Jalkakyykyssä nostaja paino harteillaan
laskeutuu kyykkyyn ja nousee ylös, jos pystyy. Maastavedossa paino
nostetaan lattialta niin ylös, että nostajan selkä on suorana.
Penkkipunnerrus on tuttu laji kaikille kuntosaleilla käyville. Kilpailuissa
jokaisessa nostomuodossa on kolme yritystä ja parhaat kilomäärät lasketaan
yhteen.
Maailmanennätys
170 kiloa jalkakyykyssä
Raija Koskisen paras laji on jalkakyykky. Alle 44-kiloisten maailmanennätys
170,5 kiloa on tällä hetkellä hänen nimissään.
Koskinen on pieni nainen. Pituutta on 150 cm, painoa 47 kg.
·Koulutyttönä Lappeenrannassa pelasin koripalloa, mutta pian huomasin
olevani hieman liian pieni. Pelasin myös pesäpalloa. Tulin sitten
Helsinkiin opiskelemaan ja aloin harrastaa karatea, muistelee Raija.
Kilpailuvietti oli kova, mutta 47-kiloinen Raija totesi, että
kilpakaratessa alin sarja oli 53-kiloiset.
·Olen sellainen tyyppi, että haluan kaikki tai ei mitään. Lopetin karaten
ja ryhdyin harjoittelemaan voimanostoa. Siinä alimmat sarjat ovat alle 44-
ja alle 48-kiloisille.
Voimanosto ei ole naisten tavallisimpia harrastuksia. Raija Koskinen ei
kuitenkaan eroa ulkonäöltään tavallisista naisista. Kun hän tulee Helsingin
kadulla vastaan, ei varmasti kukaan ensimmäiseksi tajua, että hän on
maailman vahvin nainen.
Voimanostaja
hankkii maksimivoimaa
Voimanostossa nostetaan mahdollisimman suuria painoja. Siinä hankitaan ja
kehitetään maksimivoimaa.
Voimanostaja ei tarvitse suuria lihaksia. Niistä voi jopa olla haittaa.
Yksi kummastuksen aihe on Raija Koskisen ikä. Hän on täyttänyt 40.
·Uskon, että tässä lajissa voi kehittyä vielä yli 40-vuotiaana. Aloitin
vasta 27-vuotiaana. Maksimivoima voi vielä lisääntyä, nopeusvoimaa olisi
hankala kehittää.
Toukokuussa Raija Koskinen osallistui Chicagossa MM-kilpailuihin. Hän
voitti 44-kiloisten MM-kullan sarjalla jalkakyykky 170, penkkipunnerrus 75
ja maastaveto 165 kiloa.
·Kyykystä 170 nousi niin helposti, että lisäsin tankoon painoksi 175,
vaikka maailmanennätykseni on 170,5. Nostin sen 175, mutta tuomarit
hylkäsivät noston niukasti. Pahin kilpailijani Venäjän Svetlana Tesleva
nosti 152,5.
Penkkipunnerrus on Raija Koskisen heikoin laji. Siinä hän ei ole saanut
tekniikkaansa kuntoon. MM-kilpailussa hän epäonnistui alkupainossaan.
Lopulta nousi välttävä tulos 75, mutta Tesleva nosti peräti 95 ja meni
yhteistuloksessa 2,5 kiloa edelle.
Maailmanmestaruus
ratkesi maastavedossa
·Tesleva on maastavedon ME-nainen ja minun oli voitettava hänet siinä
viidellä kilolla. Aloitin rohkeasti kovista painoista ja sain ylös 165.
Tesleva jäi alkupainoonsa 152,5 ja hävisi yhteistuloksessa 10 kiloa.
Raija Koskinen pitää jalkakyykystä. Se sopii hänen temperamentilleen.
·Chicagossa venäläiset kyselivät minulta jalkakyykyn harjoitusohjelmia. Se
tuntui suurelta kunnialta. Venäläiset ovat viime vuosina voittaneet
voimanostossa melkein kaikki mestaruudet, eivätkä he paljon kysele muilta.
Koskisella on neljä maailmanmestaruutta, viisi hopeaa ja yksi pronssi.
Vuodesta 1994 hän on saanut mitalin kaikissa MM-kilpailuissa.
Euroopan mestaruuskilpailuista hänellä on neljä kultaa ja neljä hopeaa.
Seuraava kilpailu on EM-kisoissa Slovakiassa marraskuun lopussa.
·Venäläinen ei suosiolla häviä kahta suurkilpailua peräkkäin, joten
Tesleva on varmasti vaikea vastustaja. On nostettava enemmän kuin keväällä.
Uskon, että olen nyt parhaassa kunnossani, harjoitustulokset kertovat siitä.
Tavoitteena edelleen
uudet maailmanennätykset
Raija Koskinen tavoittelee jalkakyykyssä 44-kiloisten uutta ME:tä, joka
voisi olla 175-177 kiloa. Penkiltä hän on pettynyt, jos ei nouse 80 kiloa.
Maastavedossa hän sanoo nostavansa sen, mikä on pakko yhteistuloksen
voittamista varten, ehkä 170.
Niillä lajituloksilla syntyisi myös yhteistuloksen maailmanennätys.
Jalkakyykyssä 176 kiloa tarkoittaisi 44-kiloiselle nostajalle hämmentävää
neljä kertaa oman painon nostamista.
Maailmanmestari tekee itse harjoitusohjelmansa. Hän on säästynyt pahoilta
loukkaantumisilta.
·Olen harrastanut fysiatriaa, siitä on hyötyä. Kun vaivoja tulee, osaan
ajatella mikä on vikana. Osaan myös muuttaa harjoitusta, ei tule pitkiä
harjoitustaukoja.
Pisin harjoitustauko on ollut vähän yli viikon. Olkapääleikkaus pari vuotta
sitten haittasi harjoittelua, mutta siitä kuntoutuessaan hän teki muita
kuin käteen kohdistuvia harjoituksia. Jossain välissä selkä vihoitteli
puoli vuotta, mutta sinäkin aikana voi harjoitella treenejä, jotka eivät
rasita selkää.
Viikossa oltava
aina yksi lepopäivä
Lääkäri osaa määrätä itselleen sopivan harjoitusmäärän. Hän pitää joka
viikko yhden lepopäivän. Viitenä tai kuutena päivänä viikossa kuitenkin
treenataan kovaa, usein kaksi kertaa päivässä. Yksi harjoitus kestää
puolestatoista kolmeen tuntiin tehokasta treeniä.
Urheilussa ei voita se, joka harjoittelee eniten. Se voittaa, joka osaa
harjoitella parhaiten.
Raija Koskisen harjoittelu tapahtuu sekä salilla että omassa kodissa, missä
tankoon riittää rautaa 180 kiloa. Parhaina viikkoina rautaa nousee 60 000
kiloa.
Raija Koskinen ei ole päätoiminen urheilija, ei ole ollut koskaan. Hän on
opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi, ollut töissä sairaaloissa ja
terveyskeskuksissa ja tehnyt alansa tutkimuksia. Parhaillaan hän tekee
väitöskirjaa. Hän erikoistunut kardiologiaan eli sydänsairauksiin.
·Väitöskirja käsittelee sydämen rytmihäiriöitä, eteisvärinää. Se voisi
olla valmis vuonna 2005.
Väitöskirjaa tekevän tutkijan ja maailmanennätysten rikkomiseen tähtäävän
urheilijan yhdistelmä on harvinainen. Se merkitsee kahta työpäivää joka
päivä. Jos maailmanmestari Koskinen harjoittelee aamupäivän, niin sitten
lisensiaatti Koskinen tekee tutkimusta illalla vaikkapa klo 22 asti.
·Tykkään hoitaa potilaita, mutta juuri nyt olen innostunut tutkimustyöstä.
Harrastus rahoitetaan
lääkärin päivystyksillä
·Sponsoreita urheilemiselleni en ole jaksanut hankkia. Olen todennut, että
se olisi rasittavampaa minulle kuin lääkärin työ. Päivystämällä lääkärinä
tienaan rahaa tarvittaessa.
Raija Koskinen asuu Vantaan Rajakylässä. Osoite on urheilullisesti
Maratontiellä. Helsingin vuoden 1952 olympiakisojen maratonjuoksun
kääntöpaikka oli niillä tienoilla.
Lappeenrantaan maailman vahvimmalla naisella on edelleen
sukulaisuussiteitä. Isä ja äiti asuvat Lappeenrannassa.
·Enköhän minä syksyn aikana jonakin viikonloppuna tule Lappeenrannassa
käymään.
KARI KOSKINEN
Kuvatekstit
Kyllä nousee. Raija Koskinen pystyy nostamaan jalkakyykystä yli 170 kiloa,
vaikka hänen oma painonsa on reilusti alle 50 kiloa.
Lääkäri ja tutkija. Sisätautien erikoislääkäri Raija Koskinen on tällä
hetkellä päätoiminen tutkija, mutta aikaa riittää myös voimanoston
arvokilpailujen mitalintavoitteluun.
Raija Koskinen
¤·Syntynyt 28.5.1963 Lappeenrannassa.
¤·Ylioppilas 1982 Kesämäen lukiosta, lääketieteen lisensiaatti 1994
Helsingin yliopistosta, sisätautien erikoislääkäri.
¤·Seura Puotinkylän Valtti. Pituus 150 cm, paino 47 kg.
¤·Tekee itse harjoitusohjelmansa, valmentaa kahta maajoukkuetason
voimanostajaa.
¤·Voimanostossa 44-kiloisissa MM-kulta 1995 ja 2001-2003, MM-hopea 1998 ja
MM-pronssi 1994, EM-kulta 1994, 2000 ja 2002 ja EM-hopea 1992.
¤·48-kiloisissa MM-hopea 1996-1997, 1999-2000, EM-kulta 1997 ja EM-hopea
1995-1996 ja 1999.
¤·Suomen mestaruus 44-kiloisissa 1998 ja 48-kiloisissa 1995-1997, 1999-2000
ja 2002-2003.
¤·Vuosien varrella yli 50 maailmanennätystä. Nostanut parhaimmillaan
jalkakyykyssä 182,5 kg, penkkipunnerruksessa 85 kg ja maastavedossa 170 kg.
¤·Valittiin vuonna 1997 vuoden naisurheilijaksi Suomessa ja TUL:n parhaaksi
urheilijaksi.