URPO LAANINEN
Suomessa vuoden 1970 jälkeen tehdyt kuntaliitokset eivät ole pienentäneet
kuntien kokonaiskäyttömenoja eikä toivottuja taloudellisia säästöjä ole
syntynyt. Menot ovat jopa kasvaneet nopeammin liitoskunnissa kuin
vastaavissa vertailukunnissa, jotka torjuivat yhdistymiset.
Vain kuntien yleishallinnon menot ovat pienentyneet, mutta samalla rahaa
pistettiin enemmän palveluihin.
Kuntaliitoksilla ei ollut vaikutuksia myöskään verokertymään,
veroprosenttiin eikä pitkäaikaisiin lainoihin. Tämä selviää sisäministeriön
teettämästä tutkimuksesta.
Saimaankaupunki-hankkeen puuhamiehet, ohjausryhmän puheenjohtaja Pentti
Komi Imatralta ja sihteeri Markku Heinonen Lappeenrannasta eivät hätkähdä
tuoreita tutkimustuloksia. Ne eivät tulleet heille yllätyksenä.
Yhdistymisen vaikutuksia kuntien menoihin selvittäneet tutkijat Antti
Moisio ja Roope Uusitalo pitivät kuitenkin kuntaliitoksia edelleen
varteenotettavana vaihtoehtona, koska kuntien tulevaisuuden haasteet ovat
suuret väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa.
Toisaalta monissa kuntaliitoksissa ei haettukaan niin paljon menosäästöjä
kuin paremman imagon luomista sekä elinkeino- ja maapolitiikan tehostamista.
Moision ja Uusitalon mielestä yhdistymiselle tulisi asettaa entistä
selkeämmät tavoitteet ja siinä pitäisi painottaa rakenteellisia
uudistuksia, jotta yhdistyneiden kuntien kustannustehokkuus olisi parempi.
Pentti Komi ja Markku Heinonen totesivat, että Saimaankaupunki-hankkeella
on pyritty nimenomaan palvelurakenteiden muuttamiseen ja tuottavuuden
parantamiseen.
·Tutkimus tukee tavoitettamme. Olemme lähteneet siitä alusta alkaen,
Markku Heinonen sanoi.
Tulevan Saimaankaupungin budjetille ja henkilöstömenoille on asetettu
kolmen prosentin säästötavoite, joka on työryhmätulosten perusteella
mahdollista toteuttaa. Pentti Komi arvioi, että säästötavoite on asetettu
jopa alakanttiin, ja enempäänkin on mahdollisuuksia.
Suomessa on tehty vuoden 1970 jälkeen 57 kuntaliitosta. Sisäministeriön
tilaamassa tutkimuksessa olivat mukana vuoteen 1997 mennessä tehdyt
yhdistämiset. 1990-luvulla kuntaliitoksia oli vähän eivätkä tutkijat
saaneet niistä tilastollisesti merkitseviä tuloksia.
Tutkimukseen sisältyi myös vuonna 1989 tehty Lappeenrannan ja Nuijamaan
kuntaliitos. Niiden parina vertailtiin Pyhtäätä ja Ruotsinpyhtäätä, jotka
eivät keskustelleet yhdistymisestä.
KOTIMAA sivu 13