ANTTI MUNNUKKA
Lauritsalassa lähes kolmen vuoden ajan toiminut Kylä pitää huolta
lapsistaan -projektista on valmistunut eräänlainen loppuraportti.
Kolme Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijaa teki projektista
opinnäytetyön, joka pyrki selvittämään sekä projektin toimintatapoja että
vaikuttavuutta. Päällimmäisenä tuloksena oli, että hyvää tarkoittava
projekti pelisääntösuosituksineen oli aivan liian harvojen tiedossa,
huolenpitäjiä oli liian vähän.
·Merkittävä osa Lauritsalan alueen aikuisista ei tiedä pelisäännöistä eikä
siitä, miten sääntörikkomuksiin tulisi puuttua, toteavat Essi Välimaa, Eila
Pohja ja Marttiina Tölli yhteisesti laatimassaan opinnäytetyössä.
Moniammatillista
yhteistyöltä
Itse työn kannalta on merkittävää, että siinä harjoitettiin nykyajan
vaatimaa moniammatillista yhteistyötä. Välimaa opiskeli ammattikorkeakoulun
hoitotyön, Pohja ja Tölli sosiaalialan koulutusohjelmassa.
Kolmikko teki töitä sekä projektille että itselleen; osallistuva
havainnointi ulottui aina pihajuhlien ja Mesta-iltojen järjestelyihin asti.
Kyselyjä tehtiin sekä projektissa mukana olleiden yhteisöjen edustajille
että vanhemmille. Jo kesken opinnäytetyön laadinnan opiskelijat antoivat
keräämiään tietoja projektin käyttöön; muutamat heidän suosituksistaan on
jo toteutettu.
Projektin aktiivi Armas Timonen totesi, että raportti osoittaa hyvin työn
jatkamisen tarpeellisuuden:
·Suurimpana kritiikkinähän heillä siinä oli, että tiedotus ei oikein
pelannut. Meillä on nyt perusteilla projektin pohjalle rekisteröity
yhdistys, jonka avulla tämäkin tärkeä asia toivotaan saatavan kuntoon.
Timosen mukaan yhdistyksen väliaikainen hallitus järjestäytyy tänään.
Perustavassa kokouksessa kolmisen viikkoa sitten oli mukana noin 30 henkeä,
joista puolet oli mukana jo Kylä pitää huolta lapsistaan -projektissa.
Lähtökohtana oli
Laukaan malli
Paljolti vapaaehtoistyölle perustuva Kylä pitää huolta lapsistaan -projekti
lähti liikkeelle Lappeenrannassa vuonna 1998 tehdystä nuorisotutkimuksesta
sekä Lauritsalan koululaisten vanhempien aktiivisuudesta.
Pohjana oli ns. Laukaan Yhdessä elämään -malli, jossa pyritään puuttumaan
lasten ja nuorten ongelmiin yhteisön voimin ja riittävän varhain.
Karsittavien epäkohtien listalla olivat ja ovat esimerkiksi epäasiallinen
kielenkäyttö, kiusaaminen, varastelu, ilkivalta, päihteiden käyttö.
Perheiden toivottiin asettavan lapsilleen selkeät kotiintuloajat.
Tietoa pitäisi
jakaa kaikille
Opinnäytteen tekijät katsovat raportissaan, että yhteinen
keskustelutilaisuus pelisääntöjen päivittämisestä ja sääntörikkomuksiin
puuttumisesta vaikuttaisi olevan tarpeellinen vanhemmille, projektin
yhteistyötahoille ja Lauritsalan alueen asukkaille. Projektin toimintaa
koskevista kokouksista pitäisi tiedottaa järjestelmällisesti kaikille
Lauritsalan asukkaille.
Projektin järjestämiä yhteisiä tapahtumia pidettiin tärkeinä, koska ne
saavat ihmiset kokoontumaan yhteen. Monet vastaajista asettivat tapahtumien
tavoitteeksi sen, että niissä tullaan tutuiksi. Projektin järjestämiä
tapahtumia toivottiin lisää ja projektin toimintaan toivottiin enemmän
aikuisia mukaan. Vanhemmat vastasivat niukasti kyselylomakkeen avoimiin
kysymyksiin, joten haastattelu tiedonkeruumenetelmänä olisi saattanut antaa
enemmän tietoa.
·Valitsimme kyselyn tiedonkeruumenetelmäksi, koska näkökulmamme projektiin
oli lähestyä sitä yhteistyötahojen kautta ja edistää samalla yhteistyötä
projektin ja Lauritsalan alueella toimivien aikuisten välillä. Näin ollen
selvitimme vanhempien näkökulmaa projektiin suppeammin, opinnäytetyössä
todetaan.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Tutkijat. Marttiina Tölli ja Eila Pohja seurasivat pitkään, miten
Lauritsalan kylä piti lapsistaan huolta.