Etelä-Karjalassa tarvitaan myös yhteiskuntatieteellistä tutkimusta

Sosiaalityön maistereiden pro gradut eivät ole pieni asia maakunnassa.

URPO LAANINEN

Etelä-Karjala-instituutissa toimiva yhteiskuntatieteiden ja

hyvinvointipalvelujen tutkijayhteisö on lähtenyt tosissaan vahvistamaan

maakunnan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Sitä ei ole tähän mennessä juuri ollut, koska ei ole ollut alan yliopistoakaan.

Tutkijayhteisö järjesti maanantaina ensimmäisen alueellisen seminaarinsa,

jossa käsiteltiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta työelämässä. Paikalla

oli lähinnä sosiaalialan ihmisiä.

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimitusjohtaja,

yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Myllärinen piti seminaaria uudenlaisena

avauksena Etelä-Karjalassa.

­·Tekniikka ja kovat asiat ovat painottuneet maakunnassa.

Yhteiskuntatieteellinen ja myös humanistinen tutkimus ovat jääneet

luvattoman ohuiksi, Myllärinen totesi.

Hänen mielestään myös Etelä-Karjalassa tarvitaan yhteiskuntatieteellistä

tutkimusta. Hän arvioi sen vahvistuvan sosiaalityön maisteriohjelman myötä.

Maisteriohjelmassa on yli 30 opiskelijaa, eivätkä heidän pro gradu-työnsä

ole Myllärisen mielestä vähämerkityksinen asia.

­·Toivottavasti tämä maisteriohjelma ei jää meillä ainoaksi hankkeeksi.

Osaamiskeskus on saanut sosiaalityön maisterikoulutuksen vetäjäksi Kuopion

yliopistosta professori Raija Väisäsen, joka toimii myös Etelä-Karjalan

yhteiskuntatieteellisen tutkijayhteisön puheenjohtajana.

Ammattikorkeakoulun sosiaalialan yliopettaja Tuija Nummela kertoi, että

tutkijayhteisön toiminta lähti liikkeelle liikkeelle noin vuosi sitten.

Siinä on mukana viitisentoista hoitotieteen, kansanterveystieteen ja

sosiaalityön asiantuntijaa.

­·Verkosto on alkanut elää. Toivon, että tämä seminaari on alku jollekin,

Nummela totesi.

Kansanedustaja, sosiaalityöntekijä Anneli Kiljunen totesi seminaarissa,

että sosiaalialan ihmisillä on paljon tietoja ja annettavaa

yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa he voisivat olla paljon enemmän

esillä.

­·Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos haluamme nostaa imagoamme ja tulla esille.

Kiljusen mielestä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa annettava

amk-sosionomi-tutkinto on osoittautunut erittäin houkuttelevaksi, ja

tutkinnosta on hyvät kokemukset. Sosionomit (amk) ovat löytäneet oman

paikkansa. Heillä ja sosiaalityön maistereilla on kummallakin oma roolinsa.

Seminaaripäivän järjestäjiin kuului Etelä-Karjala-instituutin, sosiaalialan

osaamiskeskuksen ja ammattikorkeakoulun lisäksi sosiaalityön tutkimuksen

seura, jonka jyväskyläläinen puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori

Marjo Kuronen esitteli valtaistumisen teoriaa sosiaalityössä.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Uusi avaus. Ensimmäisen seminaarin pääasiaksi nousi sosiaalityö,

keskustelijoina vasemmalta professori Raija Väisänen, kansanedustaja Anneli

Kiljunen ja sosiaalineuvos Jaakko Nikula.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen