TIINA PASANEN
Akateemista opetusta on annettu Itä-Suomessa runsaan kolmen vuosikymmenen
ajan. Alun perin tarkoituksena oli, että Lappeenrannan teknillinen
yliopisto (entinen korkeakoulu) sekä Joensuun ja Kuopion yliopistot
suuntautuisivat kukin tahoilleen, eikä päällekkäisiä opetusohjelmia tai
tutkintoja olisi. Vannottiin yhteistyön nimeen.
Toisin kävi. Tänä päivänä esimerkiksi kauppatieteitä voi opiskella kaikissa
kolmessa yliopistossa. Paraikaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY)
ja Joensuun yliopisto havittelevat molemmat itselleen oikeustieteen
maisterin tutkintoa. Tutkinnonanto-oikeudesta päättää opetusministeriö
parin vuoden kuluttua.
·Emme koe Lappeenrantaa kilpailijaksi, vaikka kieltämättä on hyvin
epätodennäköistä, että Itä-Suomeen heltiää kahta tutkintolupaa, muotoilee
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.
·Voimakasta kilpailuasetelmaa ei ole, sillä kaikilla kolmella yliopistolla
on oma kansallinen ja alueellinen tehtävänsä sekä oma profiilinsa, kuvailee
puolestaan Kuopion ylipiston rehtori Matti Uusitupa nykytilannetta.
Kilpailu naapuriyliopistojen kesken on koventunut sitä mukaan, kun
yliopistojen rahoitus- ja tehokkuusvaatimukset ovat tiukentuneet.
Jokaisesta suoritetusta maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinnosta ja
tehdystä väitöskirjasta kilahtaa euroja yliopiston kassaan.
LTY:n rehtorin Markku Lukan mielestä ”talouden niukkuus on kiristänyt
kilpailua tarpeettomastikin”. ·Yliopistojen opiskelijamäärät ja oppiaineet
ovat kasvaneet voimakkaammin kuin rahoitus. Opetusministeriön
rahoitusmallit ovat myös sellaisia, että järkevääkään yhteistyötä ei aina
tehdä, hän harmittelee.
Yhteistyötä tehdään,
jos se kannattaa
Kilpailuasetelmasta huolimatta Itä-Suomen yliopistot tekevät jatkuvasti
myös yhteistyötä. Lukan mukaan yhteistyö on nykyisin ”realistisella
tasolla”. Poissa on alkuvuosien poliittinen paine”lähes puolipakollisesta
yhteistyöstä”.
·Nyt tunnustetaan, että jokainen meistä on itsenäinen yliopisto.
Yhteistyötä tehdään niillä aloilla, joilla se on järkevää ja hyödyllistä.
Myös Vartiainen pitää hyvänä, että ylhäältä ”käskytyksen” ja jakopolitiikan
aika on ohi. Sen mukana on hautautunut muun muassa ajatus kolmen yliopiston
yhteisestä hallinnosta.
·Onneksi kankeita hallintorakennelmia ei luotu. Joskus tuntuu, että
maantiedon tuntemuksenkin kanssa on ministeriössä vähän niin ja näin.
Siellä kuvitellaan, että opiskelijat sukkuloisivat täällä yliopistosta
toiseen samalla tavoin kuin vaikka Helsingin yliopiston ja Helsingin
kauppakorkeakoulun väliä, hän puuskahtaa.
Silloin kun eduskunta vielä päätti yliopistojen professuureista,
kansanedustajat taistelivat toisinaan tuimastikin saadakseen houkuttelevan
tieteenalan omaan maakuntaansa. Nykyisin yliopistot päättävät itse niin
professoreistaan kuin tiedekunnistaan. Tutkinnoista opetusministeriö sanoo
yhä viimeisen sanan.
Yliopistojen on entistä tärkeämpää menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
·Onneksi maakuntataisto on laantunut. Meidän on tehtävä yhteistyötä, että
menestyisimme kansainvälisessä kilvassa, Vartiainen huomauttaa. Hankausta
on syntynyt, kun yliopistot ovat vaivihkaa tunkeutuneet toistensa
reviireille. Kauppatieteiden opintojen tulo Kuopioon ja Joensuuhun nostatti
kulmakarvoja Lappeenrannassa.
·Olihan siinä tietty uhka, kun toisen erikoisalamme tarjonta laveni niin
monelle paikkakunnalle. Samoihin aikoihin alkoi opetus myös Rovaniemellä,
Raumalla ja Mikkelissä, Lukka kertoo.
Sittemmin huoli on hälventynyt.
·Meitä tietenkin helpotti se, että kauppatieteiden opiskelu Kuopiossa ja
Joensuussa on pienimuotoisempaa ja tukee siellä yliopiston muuta toimintaa.
Jokaisella on omaa osaamista tälläkin alalla.
Toistaiseksi ainoastaan LTY:lla on oikeus antaa kauppatieteiden maisterin
tutkinto. Näin ollen opiskelijat valmistuvat muodollisesti Lappeenrannasta,
vaikka suorittavat opintonsa Joensuussa tai Kuopiossa.
·Ministeriöstä on lupailtu alustavasti, että saisimme oman tutkinnon
vuonna 2005, samoin Kuopio. Sitä toivomme kovasti, Vartiainen sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin Lappeenrannan närkästyksen. Uutta
aluevaltausta Vartiainen perustelee kuitenkin maailman muuttumisella.
·Bisnes kuuluu tähän päivään. Vielä 1970-luvulla yliopistot toimivat
paljolti virkamieskouluina, mutta nykyisin ne palvelevat entistä enemmän
yksityistä sektoria, elinkeinoelämää. Vartiaisen mukaan alueen yrityksiltä
tulee jatkuvasti uusia paineita ja toiveita.
·Meidän pitää vastata niihin. Tekniikan opetukseen me emme ole aikeissa
lähteä, vaikka kysyntää olisi. Sen sijaan liiketoimintaosaamista pitää
minun mielestäni olla jokaisessa yliopistossa.
Joensuussa kauppatieteitä opiskellaan yhteiskuntatieteellisessä
tiedekunnassa. Kuopion yliopistossa opinnot sijoittuvat jokin aika sitten
perustettuun informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekuntaan.
Oikeustieteellisestä
imagon kohennusta
Houkutellakseen uusia opiskelijoita yliopiston pitää kyetä tarjoamaan
mielenkiintoisia oppiaineita. Aina pelkkä vankka sisältö ei riitä. Lukka
myöntää, että oikeustieteen maisterin tutkinnossa kyse on myös yliopiston
imagosta ja arvostuksesta. LTY:ssa kauppatieteen opiskelijat voivat jo tätä
nykyä opiskella yritysjuridiikkaa pääaineenaan. Palkkalistoilla on myös
kolme oikeustieteen professoria. Pulmana on vain se, että tutkinto
joudutaan pukemaan kauppatieteiden maisteri -nimikkeen alle.
·Oikeustietieteiden maisterin tutkinto kiinnostaa monia. Näinkin pienellä
paikkakunnalla toimivalle yliopistolle imago on hyvin tärkeä asia. Jonnekin
Helsinkiin ihmiset hakeutuvat opiskelemaan joka tapauksessa.
Lukan mukaan oikeustieteen tutkinnon saaminen olisi LTY:lle ”hyvin
merkittävä asia, mutta ei kohtalonkysymys”.
·Se vahvistaisi meidän tarjontaamme. Opiskelijoiden kannalta tekniikan,
kauppatieteiden ja oikeustieteen yhdistely on erittäin mielenkiintoinen
mahdollisuus. Joensuussa oikeustiedettä opiskellaan osana hallintotieteitä.
Räätälöityä opetusta
ympäristötekniikassa
Ympäristötekniikkaan räätälöity koulutusohjelma on esimerkki yliopistojen
yhteishankkeista. Siinä opiskelija valmistuu diplomi-insinööriksi LTY:sta,
mutta suorittaa osan kursseista joko virtuaaliopintoina tai paikan päällä
Joensuun ja Kuopion yliopistoissa.
Yhteistä koulutusohjelmaa on kokeiltu muutaman vuoden ajan, mutta kovin
suurta suosiota se ei ole vielä saanut. Lukan mielestä kokeilua kannattaa
silti jatkaa.
·Minusta siinä hyödynnetään taitavasti kunkin erityisaloja, kuten
Kuopiossa biotieteiden ja Joensuussa ympäristöjuridiikan osaamista.
Vaikeutena on tehdä koulutus opiskelijalle mielekkäällä tavalla, sillä
välimatkat ovat melkoiset. Virtuaaliopetusta kehitämme koko ajan.
Luontevinta yliopistojen yhteistyö on tietotekniikassa. Se on myös ainoa
aine, jota on alusta alkaen opetettu kaikissa kolmessa yliopistossa
perusopintojen pääaineena.
·Siinä meillä on opettajavaihtoa ja yhteinen tutkijakoulu.
LTY tekee perusopetuksessa yhteistyötä vain Joensuun ja Kuopion kanssa.
Tutkimusyhteistyö on laajaa myös muiden yliopistojen kanssa.
Kuopion yliopistolla on yhteisiä opintoja Jyväskylän yliopiston kanssa
lääkeainekemiassa. Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Kuopio tuottaa myös
tekniikan ammattilaisia.
·Lääketieteellisen- ja ympäristötekniikan alalla olemme tehneet yli 10
vuotta yhteistyötä Oulun suuntaan. Tänä aikana meiltä on valmistunut noin
40 diplomi-insinööriä, Uusitupa kertoo.
Yliopistot hakevat jalansijaan myös perustamalla etäpisteitä muihin
kaupunkeihin. LTY on laajentunut seitsemälle paikkakunnalle: Lahteen,
Kotkaan, Kouvolaan, Mikkeliin, Savonlinnaan, Varkauteen ja Joensuuhun.
Ulkomaalaiset opiskelijat
tulevaisuuden tukipilareina
Rehtorien tulevaisuuden suunnitelmissa siintää itä. Joensuun yliopistolle
Karjalan-tutkimus on jopa yksi leipälajeista. ·Venäjään liittyvät asiat
yhdistävät meitä varmasti jatkossa. Me voimme tuoda siihen terveys- ja
lääketieteen osaamista, uskoo Uusitalo.
Kansainvälistyminen lisääntyy myös muutoin. ·Koulutamme väkeä yhä
enenevässä määrin kansainvälisille työmarkkinoille. Tavoitteenamme on myös
kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää LTY:ssa, Lukka sanoo.
Ulkomaalaisista opiskelijoista voi tulla yliopistoille tuiki tärkeä
tukipilari tulevaisuudessa. Ikäluokkien pieneneminen Suomessa aiheuttaa
yliopistoille monenlaista pohdittavaa.
·Se merkitsee vääjäämättä sitä, ettei jokaiseen yliopistoon riittää
nykyisten aloituspaikkojen verran opiskelijoita. Sen vuoksi katseet
kääntyvät ymmärrettävästi ulkomaille, meillä erityisesti lähialueille,
Uusitalo myöntää.
Lukan mukaan kovin suuria muutoksia ei ole odotettavissa vielä viiden
kuuden vuoden aikana. ·Tosi paikka tulee eteen joskus kymmenen vuoden
kuluttua. Haluamme pitää yliopiston nykyisen kokoisena, siksi olemme
varautuneet kasvattamaan ulkomaalaisten sisäänottoa. Se on ainoa tie.
PÄIVI VIRTA-SALO
Kuvateksti
Akateeminen kiertokulku. Houkutellakseen uusia opiskelijoita yliopistojen
on tarjottava riittävästi kiinnostavia tieteenaloja. Lappeenrannan
teknillinen yliopisto ja Joensuun yliopisto havittelevat molemmat
oikeustieteen opintoja. Yliopistojen rahoitus on pitkälti sidottu
suoritettujen perus- ja jatkotutkintojen määrään, siksi lahjakkaista
opiskelijoista käydään kovaa kisaa. Tohtorinhattu on yksi akateemisen
elämän huippukohtia. LTY:n kolmas tohtoripromootio pidetään ensi toukokuussa.