URPO LAANINEN
Runon ja Rajan tiestä on tullut kansainvälisellä kielellä Via Karelia,
jolla nimellä kohta 40 vuoden ajan esillä pidetty matkailutie merkitään
loppusyksyn aikana myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maanteillä.
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ruskeapohjaiset Via Karelia-merkit ovat jo
paikoillaan. Maanteiden varsille tulee kaikkiaan 159 kylttiä.
Lähes 1 100 kilometriä pitkä Via Karelia alkaa Suomenlahden rannikolta
Virolahdelta sekä jatkuu Lappeenrannan, Parikkalan, Ilomantsin ja Kuhmon
kautta Kuusamon ja Sallan rajanylityspaikoille.
Myöhemmin Via Karelian toivotaan kulkevan myös Venäjän puolella Karjalan
tasavallassa, Suomen rajalta Petroskoihin ja Kizhin saarelle. Se olisi osa
Runon ja Rajan tien poikittaisreittiä Valamon luostarista Venäjän rajalle.
Runon ja Rajan tie ry:n hallituksen puheenjohtaja, Lappeenrannan seudun
elinkeino- ja matkailuyhtiön markkinointipäällikkö Matti Lohko kertoi, että
matkailutien tunnetuksi tekeminen lähti vuonna 1966 liikkeelle Ilomantsista
ja laajeni sitten koko Itä-Suomeen.
·Kun kuntatalous joutui kriisiin 1990-luvun alussa, yhdistys ajettiin
alas, ja toiminta oli lähellä kaatua, Lohko kertoi.
Uutta potkua matkailutie sai EU:n tavoite 1 ja Interreg-ohjelmista, joiden
turvin myös Via Karelia-viitoitus on tehty. Tiehallintokin on muuttanut
asenteitaan ja lähtenyt kehittämään matkailureittejä.
Viitoituksen jälkeen seuraava hanke on Via Karelian omat verkkosivut.
Toiminnanjohtaja Juha Rantalan mukaan ne ovat työn alla ja tulevat nettiin
matkailukauden alussa maalis-huhtikuussa.
Tällä hetkellä Runon ja Rajan tiestä ei ole paperilla minkäänlaista
ajankohtaista karttaa tai esittelyä, ja sitä on tietoisesti vältetty, koska
tiedot vanhenisivat nopeasti. Jatkossa päämedia on internet.
Verkkosivuilla esitellään karttatietojen lisäksi Runon ja Rajan tien
karjalaista kulttuuria, ortodoksisuutta, itäsuomalaista luontoa,
perinneruokia ja alueen sotilashistoriaa. Matkailureitin yrityspalvelut
ovat myös näkyvästi verkkosivuilla.
Etelä-Karjalassa Via Karelia kulkee Vaalimaantietä ja Lappeenrannan jälkeen
kuutostietä pitkin. Juha Rantala kertoi, että tiehallinto edellyttää
retkeilyreitiltä asvaltoituja teitä, ja myös bussien ja perävaunujen on
pystyttävä liikkumaan niillä.
Hankkeessa on tarkoitus rakentaa jatkossa myös vaihtoehtoisia reittejä,
jotka kulkevat kapeampia ja huonompia teitä pitkin.