Savitaipale haluaa selvittää alueellista taloushallintoa

Kunnan johto ja luottamusväki tarkastelivat kriittisesti toimintoja työseminaarissa.

HELENA SIPAKKO

­·Ajallisesti savitaipalelaiset ovat hyvin liikkeellä, kiittelee

koulutuspäällikkö Veijo Hurskainen Kuntakoulutuksesta. Hän veti perjantaina

valtuustoseminaaria, jossa linjattiin toimintaa vuoteen 2006 saakka. Hänen

mielestään Savitaipaleella ei vielä olla paniikissa, mutta tekemistä

talouden tasapainottamisessa on eikä työtä voi lykätä.

Yhteistyön tiivistämistä naapurikuntien kanssa on tarkoitus selvittää muun

muassa taloushallinnon puolella. Toisaalta taloustoimisto voisi hoitaa

kunnan palveluja tukevien yhdistysten taloudenpitoa.

Hurskainen sanoi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käsitelleen

tilannetta analyyttisesti.

­·Asioita ei voivoteltu, vaan niitä tutkittiin rehellisesti. Ihan kuin

kyseessä olisi ollut hyvän firman hallintoneuvosto, joka ymmärtää missä

mennään.

Suoralta kädeltä Hurskainen ei kuitenkaan olisi Savitaipaletta esimerkiksi

Nokiaan vertaamassa, mutta sanoo, että siinäkin firmassa on ollut huonompia

aikoja.

Kunnilla on myös ulkopuolelta tulevia paineita. Esimerkiksi

erikoissairaanhoidon menot kasvavat ensi vuonna savitaipalelaisille noin

380 000 euroa. Valtuutettujen yksimielisyyttä vakuutti myös kunnanjohtaja

Veli Nummela. Viidessä ryhmässä oli päädytty miltei samoihin ehdotuksiin

tuleville vuosille.

Tavoitteeksi asetettiin noin miljoonan euron vuosikate, johon ei hetkessä

päästä. Velkaantuminenkin saa olla enintään 400-500 euroa asukasta kohden.

­·Huomattava piirre oli se, että veroprosentin korotus oli vihoviimeinen

vaihtoehto.

Investointeja kunnassa on tehtävä, esimerkiksi lämpölaitoksen kohtalosta on

päätettävä viimeistään vuonna 2005. Oman rakentaminen vaatisi noin 600 000

euroa.

Päätös kyläkoulujen

käytöstä edessä

Ensi keväänä lakkaa Havon, Säänjärven ja Välijoen koulujen toiminta.

Seminaarilaiset olivat aika yksimielisiä siitä, että kunnan on päästävä

eroon niiden käyttökustannuksista.

Kunnanjohtaja Nummela sanoo, että vuoden alussa keskustelua käydään kylä

kylältä. Ensisijaisena vaihtoehtona on se, että kyläläiset ottavat tilat

käyttöön ja vastaavat niiden hoidosta.

Mikäli näin ei käy, tarkoitus on tarjota kouluja myyntiin ja toivoa niihin

elinkeinotoimintaa.

­·Kyselyitä on jo tullut muutama, kertoo Nummela.

Kunnan kiinteistöjen huoltoa aiotaan selvittää ja tutkia mahdollisuuksia

erilliseen kiinteistöyksikköön.

Konkreettisista päätöksistä yksi oli se, että ensi kesänä kunnassa on

tarkoitus selvittää perinpohjin kiinteistöveropohja. Ajan tasalla olevat

tiedot turvaavat myös asukkaiden tasa-arvoisuutta.

Henkilöstön määrä

laskee edelleen

Henkilöstön vähentämisestä ei tullut uutta linjausta. Sopeuttamisohjelman

mukaan määrä vähenee edelleen.

Nyt työntekijöitä on noin 330 ja parin vuoden päästä pitäisi olla 300 pinnassa.

Päättäjät toivovat, että väkeä siirtyisi esimerkiksi projekteihin tai

työllistäisi itseään.

Hurskainen painotti sitä, ettei kyse ole pelkästään henkilömäärän

tarkastelusta, vaan toimintamallien käymisestä lävitse tarkoin.

­ Ei tehostamisen tarvitse tarkoittaa nopeampia askeleita vaan vähemmän

askeleita.

Koulutuspäällikkö puhuikin kohdentamisesta ja työn suunnittelusta.

Työprosessia tullaan käymään lävitse niin kotihoidossa kuin johdon

laskentatoimessa.

Vaikka kuntaa hoidettaisiin kuin parhainta yritystä, luottamushenkilöt

pääsevät edelleen vaikuttamaan. Hurskainen ja Nummela toteavat, että oikea

tie on puuttua asioihin mahdollisimman ajoissa eikä budjetin käsittelyn

yhteydessä valtuustosalissa. Yhteisiä seminaareja tulisi olla parikin vuodessa.

HELENA SIPAKKO

Kuvateksti

Hyvä ilmapiiri. Koulutuspäällikkö Veijo Hurskainen oli tyytyväinen

valtuustoseminaarin jälkeen, jossa käytiin rakentavaa keskustelua.

Kirjoittaja:
Helena Sipakko