SAILA KARHU
Monet eteläkarjalaiset ihmiset käyvät nykyisin usein rajan takana Venäjän
puolella kuka milläkin asiassa. Mikään uusi tapa se ei ole, sillä
esimerkiksi 1800-luvulla maakunnasta käytiin usein Pietarissa tekemässä
kauppaa. Pietariin lähdettiin myös piikomaan tai muihin töihin, ja
perustipa moni oman liikkeenkin sinne.
Etelä-Karjalan museossa avattiin perjantaina mielenkiintoinen näyttely
Pietarin suomalaisesta historiasta. Näyttelyn ovat koonneet yhteistyössä
Etelä-Karjalan museo, Pohjois-Karjalan museo Joensuusta ja Suomen Pietarin
instituutti.
Suomen Pietarin instituutti on koonnut yli 200 valokuvan, kartan ja
dokumentin näyttelyyn Pietarin vilkkaasta suomalaiselämästä.
Valokuvanäyttelyä täydentävät Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan museoiden
kokoelmista ja yksityisiltä ihmisiltä kootut esineet ja kuvat, jotka
kertovat karjalaisista Pietarissa.
Yksityisten ihmisten esineitä haettiin lehti-ilmoituksilla. Etelä-Karjalan
museon museolehtori-tiedottaja Päivi Partanen kertoo, että näyttelyn aihe
kosketti ja liikutti monia jo kokoomavaiheessa.
·Monet esineitään näyttelyyn lainanneet kertoivat pitkiä tarinoita
esineidensä historiasta ja henkilöistä, joihin ne liittyivät usein
mummoistaan ja vaareistaan, Partanen sanoo.
Pietari on
ajankohtainen
Valokuvanäyttelyn kokoamisesta pääosin vastannut Suomen Pietarin
instituutin johtaja Jarmo Nironen sanoo, että Pietari on nyt hyvin
ajankohtainen.
·Helsingin kirjamessuilla viime viikonloppuna olin esittelemässä
Pietari-teemaa ja huomasin, että Pietarilla on nyt todellinen sosiaalinen
tilaus. Olen jo sen jälkeen saanut ihmisiltä lisää kuvia ja tarinoita
liittyen juuri tässä näyttelyssä esittelemäämme Pietarin suomalaisaikaan,
Nironen toteaa.
Nironen kokosi Pietarin viime kesäisiä 350-vuotisjuhlia varten juhlakirjan.
Pietari-näyttely valmistui tavallaan sen kylkiäisenä samalla työllä. Kirja
on kolmikielinen ja sitä on myynnissä myös Etelä-Karjalan museolla.
Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista ja harvinaista materiaalia. Nironen
sanoo saaneensa vinkkejä näyttelyn aineistosta milloin mistäkin. Nironen
itse on varsinainen Pietari-tiedon sanakirja; nimiä, vuosilukuja ja
tapahtumia tulee häneltä kuin liukuhihnalta.
Suomalainen
yhdyskunta
Jarmo Nironen muistuttaa, että Pietari oli 1880-luvulla Helsingin jälkeen
toiseksi suurin suomalainen kaupunki 24 000 asukkaallaan. Pietarissa oli
suomalaisia taiteilijoita, merikapteeneita, upseereita, aatelisia,
nuohoojia, kultaseppiä, palvelijoita, kirjailijoita, prostituoituja,
maataloustuotteiden myyjiä, rautatieläisiä ja ministereitä.
Itä-Suomen elinkeinoelämälle Pietarin läheisyys oli merkittävä. Talonpojat
veivät Pietariin voita ja toivat kahvia, sokeria ja jauhoja. Pietarin
tarjoamilla tilapäistöillä oli suuri merkitys karjalaisten toimeentulossa.
·Kokoamistamme kertomuksista kävi ilmi, että Pietariin vietiin oikeastaan
mitä vain. Vaikka lastina olisi ollut reellinen kiviä, kaikki meni
kaupaksi, Päivi Partanen sanoo.
Suomalaisten keskuksia Pietarissa olivat valtiosihteerin virasto, Pyhän
Marian kirkko, ruotsalainen Pyhän Katariinan kirkko ja Suomen-rautatien
alue. Vanhat pietarinsuomalaiset näyttelivät merkittävää roolia vielä
vuonna 1944 alkaneissa rauhanneuvotteluissa.
Pietari ei ole
Leningrad
Historiallisen valokuvanäyttelyn lisäksi museossa on esillä muun muassa
Leningradista 1900-luvun lopulla tuotuja matkamuistoja. Jarmo Nironen
sanoo, että Pietari on sen jälkeen muuttunut paljon.
·Joka on käynyt 1980-luvun Leningradissa, ei meinaa uskoa kaupunkia
samaksi nykyisin. Ei hän kyllä usko hintatasoakaan samaksi. Ensi kesä on jo
buukattu Pietarissa täyteen matkailijoita. Voi todella sanoa, että Pietari
on nyt löydetty.
Suomalainen Pietari -näyttely lähtee Lappeenrannan jälkeen Joensuuhun.
Sieltä se etenee muun muassa Viipurin linnaan ja Kuusankoskelle.
III
Suomalainen Pietari -näyttely Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa
1.11.2003-18.1.2004. Avoinna ti-su klo 11-17. Suomen Pietarin instituutin
johtaja Jarmo Nironen kertoo Pietarin suomalaisesta historiasta museolla
lauantaina 1.11. klo 13 yleisötilaisuudessa.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvatekstit
Vankeja ja kauppiaita. Vitriinissä etualalla hovioikeudenneuvos Karl
Alexander Brunoun Krestyn vankilassa vuonna 1913 käyttämät luiset
ruokailuvälineet ja saippua. Taustalla Erik Gustaf von Fieandtin
1800-luvulla Pietarista hankkima sohvakalusto.
Kävelevä tietopankki. Jarmo Nironen on Pietari-tiedon asiantuntija. Tästä
suomalaisia upseereja Pietarissa esittävästä valokuvasta hän on löytänyt
Mannerheimin.