HANNU OJALA
Imatran kaupungin taloudelle yhteisöveroilla on suuri merkitys. Ne eivät
voi silti ratkaista talouden todellista ongelmaa. Kaupungin veropohjan
kasvu rapautui 90-luvun lamavuosiin, ja Imatralla rämmitään edelleen
samassa kuopassa. Valtakunnallista kehitystä ei ole pystytty kirimään kiinni.
Etelä-Karjalaan verrattaessa Imatra putosi vauhdista 90-luvun alussa, mutta
koko maakunta jäi muun maan kehityksestä vuosikymmenen lopussa.
Inflaatiokorjattuna verotettava tulo ei Etelä-Karjalassa ole kasvanut juuri
ollenkaan vuoden 1998 jälkeen. Käänne selittyy Lappeenrannan kehityksellä.
Tuolloin Lappeenranta notkahti pahasti valtakunnan tasosta. Sen jälkeen
Etelä-Karjala on seurannut muuta maata kolme vuoden viiveellä.
Etelä-Karjalan kunnissa viimeisen 15 vuoden jakso on suosinut kehyskuntia.
Suhteellisessa vertailussa veropohja on vahvistunut eniten Lemillä,
Taipalsaarella ja Ruokolahdella. Niissä verotettavan tulon kasvu on
suhteellisesti ollut koko maata ja Etelä-Karjalaa suurempaa.
Saimaankaupunki-kunnista maakunnan keskiarvon yläpuolelle nousee vain
Lappeenranta.
Kunnanjohtaja Simo Luukkanen on erittäin hämmästynyt Lemin menestymisestä.
Selityksenä voi kunnanjohtajan mielestä olla vain muuttoliike ja
elinkeinorakenteen muuttuminen.
Muuttoliikkeen vaikutus on alkanut ehkä purra pikkuhiljaa. Muuttajat
eivät ensimmäisinä vuosina yleensä maksa kovin paljon veroja, koska heillä
on suuret rakentamisen takia suuret vähennykset, Luukkanen sanoo.
Näin jälkikäteen Luukkanen arvioi, että tulijoiden joukossa on varmasti
ollut myös hyvätuloisia.
MAAKUNTA sivu 4