Joutsenossa juhlittiin Pertti Vuorta, uutta kirjaa, rieskaa ja kotiseutuyhdistystä

Vaikka Vuori jättää puheenjohtajuuden, perinteiden tallennus jatkuu.

SARI PULLINEN

Joutsenolaista kotiseutuhistoriaa on merkitty muistiin vuodesta 1979

lähtien, ja uusin teos, Sotien ajan Joutseno, julkistettiin sunnuntaina.

Yhtä vaille jokaisessa on ollut tekijänä yksi ja sama mies, kotiseutuneuvos

Pertti Vuori, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Kun mies on vuosikaudet tehnyt näin mittavaa kotiseututyötä, syntyy

sellaisia juhlapäiviä kuin Pitäjäntupamuseolla sunnuntaina vietettiin: tupa

täynnä, puheet lämpimiä, kahvi kuumaa ja rieska maittavaa.

Juhlaan oli tällä kertaa lukuisia syitä. Sen lisäksi, että Pertti Vuori oli

juuri täyttänyt 75 vuotta ja julkisti uuden kirjansa, täytti Joutsenon

kotiseutuyhdistys 25 vuotta ja rieskanpaistoperinne Pitäjäntuvalla 30

vuotta. Juhlassa muistettiin myös rouva Pirkko-Liisa Vuorta, joka on paitsi

tukenut miehensä työtä myös itse osallistunut vahvasti perinteiden

ylläpitoon ja niiden luomiseen.

Joutsenon kotiseutuyhdistyksen uusi puheenjohtaja Ulla Viskari-Lippojoki

aloittaa tehtävänsä ensi vuoden alusta.

­·Ullalla on toisessa kädessään jo rieskalapio, ja toiseen hän saa nyt

puheenjohtajan nuijan, sanoi yhdistyksen puheenjohtajuuden 25 vuoden

jälkeen jättävä Pertti Vuori.

Johtokunnassa hän vaikuttaa yhä, ja työn alla on Luumäen suojeluskunnan

historia.

Viskari-Lippojoki sanoi, että hän ei aio kirjoja kirjoittaa, vaan toteuttaa

puheenjohtajuutta omalla tavallaan.

­·Työni painottuu varmasti enemmän tapahtumien järjestämiseen, ja yritän

saada koko Joutsenon kotiseututyöhön mukaan, myös nuorisoa.

Joutseno-seura on uudessa nousussa

Joutsenon kotiseutuyhdistyksen perustajajäseniä oli vuonna 1978 neljä:

Pertti Vuoren lisäksi Jorma Räisänen, Sylvi Montonen ja Mailis Vesa. Tänään

joutsenolainen kotiseutuaate elää myös pääkaupunkiseudulla, missä sitä

pitää yllä 28-vuotias Joutseno-seura.

­·Meillä on meneillään juuri nyt jonkinlainen renessanssi, kertoi seuran

puheenjohtaja Paavo Lankinen.

Seuran tarkoitus on koota yhteen Helsingissä ja sen lähiympäristössä asuvia

entisiä joutsenolaisia sekä pitää yhteyttä kotipitäjään. Jäsenyyttä ei

kuitenkaan ole maantieteellisesti rajattu. Pari jäsentä asuu valtameren

takanakin.

Joutsenon kotiseutuyhdistykselle toi onnittelunsa ja terveisensä myös

Suomen kotiseutuliitto valtuuston jäsenen Seppo Nevalaisen mukana.

Vapaussodan perinneliitto myönsi Pertti Vuorelle kultaisen jäsenmerkin.

Kotiseutuyhdistys kannattelee korkealla paitsi tulentallojain perinteitä

myös joutsenolaista rieskaperinnettä, tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän,

kun puheenjohtajana on rieskaemäntä. Niin mielellään kuin joutsenolaiset

ottaisivatkin itselleen kunnian rieska-sanan keksimisestä, se ei

joutsenolaisille kuitenkaan kuulu.

Sana ”rieska” on balttilaina, joka tarkoittaa tuoretta maitoa tai

happamatonta, tuoretta ohraleipää, tai yleisesti jotakin verestä ja

pilaantumatonta. Sana on tuttu kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä.

SARI PULLINEN

Kuvateksti

Perinteiden puolesta. Sekä Pertti että Pirkko-Liisa Vuori ovat tehneet

pitkän päivätyön joutsenolaisperinteiden tallettajina.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen