SARI PULLINEN
Joutsenolaista kotiseutuhistoriaa on merkitty muistiin vuodesta 1979
lähtien, ja uusin teos, Sotien ajan Joutseno, julkistettiin sunnuntaina.
Yhtä vaille jokaisessa on ollut tekijänä yksi ja sama mies, kotiseutuneuvos
Pertti Vuori, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Kun mies on vuosikaudet tehnyt näin mittavaa kotiseututyötä, syntyy
sellaisia juhlapäiviä kuin Pitäjäntupamuseolla sunnuntaina vietettiin: tupa
täynnä, puheet lämpimiä, kahvi kuumaa ja rieska maittavaa.
Juhlaan oli tällä kertaa lukuisia syitä. Sen lisäksi, että Pertti Vuori oli
juuri täyttänyt 75 vuotta ja julkisti uuden kirjansa, täytti Joutsenon
kotiseutuyhdistys 25 vuotta ja rieskanpaistoperinne Pitäjäntuvalla 30
vuotta. Juhlassa muistettiin myös rouva Pirkko-Liisa Vuorta, joka on paitsi
tukenut miehensä työtä myös itse osallistunut vahvasti perinteiden
ylläpitoon ja niiden luomiseen.
Joutsenon kotiseutuyhdistyksen uusi puheenjohtaja Ulla Viskari-Lippojoki
aloittaa tehtävänsä ensi vuoden alusta.
·Ullalla on toisessa kädessään jo rieskalapio, ja toiseen hän saa nyt
puheenjohtajan nuijan, sanoi yhdistyksen puheenjohtajuuden 25 vuoden
jälkeen jättävä Pertti Vuori.
Johtokunnassa hän vaikuttaa yhä, ja työn alla on Luumäen suojeluskunnan
historia.
Viskari-Lippojoki sanoi, että hän ei aio kirjoja kirjoittaa, vaan toteuttaa
puheenjohtajuutta omalla tavallaan.
·Työni painottuu varmasti enemmän tapahtumien järjestämiseen, ja yritän
saada koko Joutsenon kotiseututyöhön mukaan, myös nuorisoa.
Joutseno-seura on uudessa nousussa
Joutsenon kotiseutuyhdistyksen perustajajäseniä oli vuonna 1978 neljä:
Pertti Vuoren lisäksi Jorma Räisänen, Sylvi Montonen ja Mailis Vesa. Tänään
joutsenolainen kotiseutuaate elää myös pääkaupunkiseudulla, missä sitä
pitää yllä 28-vuotias Joutseno-seura.
·Meillä on meneillään juuri nyt jonkinlainen renessanssi, kertoi seuran
puheenjohtaja Paavo Lankinen.
Seuran tarkoitus on koota yhteen Helsingissä ja sen lähiympäristössä asuvia
entisiä joutsenolaisia sekä pitää yhteyttä kotipitäjään. Jäsenyyttä ei
kuitenkaan ole maantieteellisesti rajattu. Pari jäsentä asuu valtameren
takanakin.
Joutsenon kotiseutuyhdistykselle toi onnittelunsa ja terveisensä myös
Suomen kotiseutuliitto valtuuston jäsenen Seppo Nevalaisen mukana.
Vapaussodan perinneliitto myönsi Pertti Vuorelle kultaisen jäsenmerkin.
Kotiseutuyhdistys kannattelee korkealla paitsi tulentallojain perinteitä
myös joutsenolaista rieskaperinnettä, tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän,
kun puheenjohtajana on rieskaemäntä. Niin mielellään kuin joutsenolaiset
ottaisivatkin itselleen kunnian rieska-sanan keksimisestä, se ei
joutsenolaisille kuitenkaan kuulu.
Sana ”rieska” on balttilaina, joka tarkoittaa tuoretta maitoa tai
happamatonta, tuoretta ohraleipää, tai yleisesti jotakin verestä ja
pilaantumatonta. Sana on tuttu kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä.
SARI PULLINEN
Kuvateksti
Perinteiden puolesta. Sekä Pertti että Pirkko-Liisa Vuori ovat tehneet
pitkän päivätyön joutsenolaisperinteiden tallettajina.