Kaksi vuotta lääkärinä muslimien maassa

Arabian niemimaalla melkein kaikki on toisin kuin Suomessa, huomasi Ken Malanin

ANTTI O. ARPONEN

Lappeenrantalainen iho- ja allergialääkäri Ken Malanin tietää, mitä on asua

ja työskennellä täysin toisenlaisessa kulttuurissa kuin mihin Suomessa on

tottunut. Hän oli kaksi vuotta lääkärinä Tawam Hospitalissa Al Ainin

kaupungissa, keskellä erämaata Arabiemiirikuntien liitossa Arabian niemimaalla.

­·Halusin nähdä millainen on islamilainen maa sisältäpäin katsottuna. Onko

länsimainen tapa kokea elämä ainoa oikea?

Malanin sanoo, että monilla suomalaisilla on yksipuolinen kuva

islamilaisesta kulttuurista. Kuvaa arabeista ja muslimeista ovat luoneet

esimerkiksi viime vuosien tapahtumat Kuwaitissa, Iranissa, Irakissa ja

Afganistanissa.

­·Islamilaisissa maissa elämän perusta on täysin toinen kuin Suomessa.

Uskonto on niin keskeisesti esillä joka päivä. Viidesti päivässä rukoillaan

ja se rytmittää koko päivän.

Suomessa uskonnolla ei ole ollut enää sataan vuoteen ratkaisevaa merkitystä

suurten kansanjoukkojen päivittäiseen elämään. Islamilaisessa maassa

ensimmäinen rukoushetki on auringonnousun aikaan ja siitä kansan päivä

lähtee liikkeelle.

Ken Malanin kirjoitti kokemuksistaan kirjan Taatelipuun tarinoita. Hän piti

päiväkirjaa Arabiemiraateissa ja kirjoitti muistiinpanot julki Suomeen

palattuaan.

Viisi rukoushetkeä

rytmittävät päivän

Kirjasta käy moneen kertaan ilmi esimerkiksi se, että työntekijän,

kauppiaan tai virkamiehen viettäessä rukoushetkeä häntä ei saa eikä voi

häiritä. Maailma pysähtyy siksi ajaksi.

Länsimaissa muslimeita pidetään kovina ja suvaitsemattomina. Ken

Malaninilla on toisenlaisia kokemuksia.

­·Arabiemiirikuntien liitto ja Oman ovat aika vapaamielisiä. Siellä on myös

luterilaisia kirkkoja. Muualla on ehkä tiukempaa ja suljetumpaa.

Malanin korostaa, että muslimit ovat erittäin ystävällisiä ja avomielisiä.

Ihmisten vuorovaikutus ja kommunikointi on hyvin avointa.

­·Siellä kadulla ja työpaikoilla tervehditään tuntemattomiakin. Jos

Suomessa tervehtii tuntematonta, niin heti katsotaan pitkään.

Lappeenrannassa sairaalan käytävillä ei välttämättä tervehditä aamulla edes

työkavereita. Arabimaissa samalla hymyillään, sekin vielä.

Kylmä kangistaa

pohjoisen asukkaita

Malanin hymyilee ja arvelee, että pohjoisessa kylmä kangistaa ihmiset.

Etelämpänä on lämmintä ja aurinko notkistaa myös mielet.

Kulttuurierot Suomeen verrattuina ovat monessa asiassa valtavat. Malanin

työskenteli kansainvälisessä sairaalassa, jossa oli 160 lääkäriä ja 450

vuodepaikkaa. Ensimmäiset kuukaudet hän joutui kuitenkin asumaan

kampuksella, jonka asuntoja hän kuvaa ”hirveiksi hökkeleiksi”. Myöhemmin

toki löytyi parempi asunto.

Ramadan-kuukauden aikana paikallinen väestö ei syönyt päivällä mitään.

Länsimaalaisten ruokahuolto toki toimi.

Viikkorytmi oli erilainen kuin Suomessa. Viikon vapaapäivät olivat torstai

ja perjantai. Lauantai ja sunnuntai ovat työpäiviä. Vuosilomaa oli 50 päivää.

Sairaalassa oli lääkäreitä ympäri maailman Olot olivat osittain

alkeelliset, osittain hyvin nykyaikaiset.

­·Mitään atk-systeemiä ei ollut. Sairauskertomukset oli kirjoitettu käsin.

Aina ei tajunnut onko tämä englantia vai arabiaa. Toisaalta

audiovisuaaliset vehkeet olivat nykyaikaisia ja monilla lääkäreillä oli

kämmenmikroja.

Sairaalaan tuli

usein koko perhe

Muslimien sairaalakulttuuri on erikoinen. Kun perheen äiti tai lapsi

tuotiin sairaalaan, tuli suunnilleen koko suku mukana.

­·He leiriytyivät sairaalan ulkopuolelle tai olivat potilaan kanssa samassa

huoneessa. Se oli suvun yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötäelämistä.

Kellään ei saanut olla yksinäistä. Meillä on vähän samaa

romanikulttuurissa, miettii Malanin.

Toisaalta sairaaloissa oli erilliset VIP-osastot ”paremmalle väelle” ja

maan kuninkaallisille sheikeille vielä ihan omat sairaalansa. Arvojärjestys

oli selkeä.

Tohtori Malanin pääsi hoitamaan myös Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien

liiton presidenttiä, sheikki Zayed bin Sultan Al Nahyania kesällä 2001.

·­Minut komennettiin Abu Dhabiin, eikä komennuksesta voinut kieltäytyä.

Tapasin hallitsijan presidentin palatsissa. Hän on jo melko iäkäs, mutta

edelleen ihan terävä ja hyvin rakastettu maassaan.

Presidentti arvosti Ken Malaninin ammattitaitoa niin paljon, että tämä

pääsi matkustamaan presidentin seurueen mukana jopa Sveitsin Geneveen.

Sheikki on hallinnut maataan sen perustamisesta vuodesta 1971 lähtien.

Jos tulee vaikeuksia,

ne ovat todella suuria

Malanin sanoo, että islamilaisessa maassa on mukava olla silloin kun menee

hyvin, mutta jos tulee vaikeuksia, niin vaikeudet voivat olla todella suuria.

­·Ulkomaisille työntekijöille tuli äkkilähtöjä maasta. Jos teki jotain

virheitä, saattoi joutua uhatuksi vankilatuomiolla ja ne olivat pitkiä

kakkuja. Jos sinulta viedään siellä passi, silloin olet vaikeuksissa.

Ongelmia kertyy esimerkiksi liikenneonnettomuuksista. Vaikka et olisi

kolariin syyllinen, saatat joutua pitkään oikeusprosessiin.

Toisaalta tuomioistuimien toiminta on sekin tyystin erilaista kuin

Suomessa. Tuomiot ovat usein tarkoituksenmukaisia. Lopputulos voi olla outo

kompromissi, jonka tuloksena kukaan ei joudu oikein kovasti kärsimään.

Arabian niemimaan liikenne on Malaninin mukaan hirveää:

­·Autoilukulttuuri on siellä vielä nuorta. He ajavat teillä ja kaupungissa

tautisia ylinopeuksia. Tuloksena on hirveitä kolareita, joissa menehtyy

kokonaisia perheitä.

Iholääkärillä ongelmia

huntukulttuurin vuoksi

Hunnutettuihin naisiin tottuu pian. Iholääkäri joutui tosin vaikeisiin

tilanteisiin, kun naiset eivät hevin suostuneet paljastamaan ihoaan edes

lääkärille.

­·Naiset käyttävät huntuja ihan vapaaehtoisesti ja mielellään. Jotkut

sanoivat, että huntu on siinä mielessä hyvä, että aina ei tarvitse niin

perusteellisesti tälläytyä.

Arabiemiraateissa on paljon suomalaisia, erityisesti lääkäreitä,

sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja. Maa on hyvin kansainvälinen. Kadulla

liikkuu paikallisten lisäksi arabeja, intialaisia, afganistanilaisia,

pakistanilaisia ja sri lankalaisia.

Vapaapäivinään Ken Malanin kävi sukeltamassa merellä. Hän harrastaa

valokuvausta. Tuloksena oli kirja Korallimeren otuksia, jossa kuvin ja

sanoin esitellään meren ihmeitä.

Vieläkö on kiinnostusta lähteä toisen kerran muslimien maahan?

­·Vain Allah tietää, kuittaa Malanin.

MIKA STRANDÈN

KEN MALANIN

Kuvatekstit

Kirjoja kokemuksista. Kaksi vuotta Arabian niemimaalla tuotti

elämänkokemusten lisäksi Ken Malaninille kaksi kirjaa. Toinen kertoo

elämästä arabiemiraateissa, toinen on lapsille suunnattu teos meren eläimistä.

Islamia ja länsimaisuutta. Tawam Hospitalin sairaalassa hoidettiin

paikallisia asukkaita, mutta lääkärikunta oli kansainvälistä.

Kaupungin profiili. Arabiemiraattien pääkaupunki Abu Dhabi on tyypillinen

arabialainen kaupunki.

Kirjoittaja:
Antti O. Arponen