ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan linja-autoaseman montun rakennustyömaan käynnistymien ei ehkä
etene virtaviivaisesti, vaikka tehty kaavavalitus jätettiinkin tutkimatta.
Rakentamisen piti alkaa hetimmiten Lappeenrannan palvelukeskussäätiön
palvelutalolla, siihen liittyvällä toisella ikäihmisille tarkoitetulla
talolla ja kolmannella vapaarahoitteisella tavallisella asuinkerrostalolla.
Nyt palvelukeskussäätiö ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimi katsovat,
että palvelutalon rakentaminen tulisikin liian kalliiksi. Lisäksi useampaan
kerrokseen jaettava ratkaisu olisi epätarkoituksenmukainen.
Kaupunginhallitus päätti maanantaina jättää asian pöydälle ja järjestää
asiasta iltakoulutyyppisen keskustelun seuraavassa kokouksessaan.
Hallitus päätti nimetä myös toimikunnan selvittämään yleisemminkin
palveluasuntojen määrän lisäämistä Lappeenrannassa. Samalla toimikunta
ilmeisesti selvittäisi myös linja-autoaseman montun hankkeen edellytykset.
Toimikunta saisi työnsä valmiiksi huhtikuussa.
Palvelukeskussäätiön toiminnanjohtaja Aino-Maija Viro-Lehto kertoo, ettei
säätiön hallitus ole tehnyt vielä päätöstä rakentamisen aloittamisesta.
Palvelutalo tulisi Helsingintien ja kauppakeskuksen väliin.
·Kyllä se aika kallis talo tulisi olemaan. Tutkimme vielä ensi vuoden
puolella erilaisia rahoitusmuotoja. Ei ehkä pidä ajatella, että hanke olisi
peruuntunut, mutta kyllä se lykkääntyy.
Kaupunki ei halua
jarrumieheksi
Kaupunginjohtaja Markku Andersson tähdentää, ettei kaupunki halua
hankaloittaa linja-autoaseman montun rakentamista.
·Tietenkin toivomme, että linja-autoaseman kortteli kaupallisine
osioineen, maakuntataloineen ja muine rakentamisineen saadaan toteutumaan
mahdollisimman nopeasti, että löydetään oikeat mukaantulijat,
kustannustasot ja muodot siellä toimia.
Kaupunginhallitus pyysi sosiaali- ja terveystoimelta säätiön hankkeesta
lausunnon. Siinä todetaan, että hanke vaatii tässä vaiheessa vielä
lisäharkintaa. Toimialan mukaan kaupungin ei pitäisi sitoutua ennen nyt
nimetyn palveluasuntotoimikunnan selvityksen valmistumista
Palvelukeskussäätiön uusien kiinteistöjen kustannusten maksuun.
Vanhusten palvelujen johtaja Matti Kaskinen toteaa, ettei toimitiloista
saada ideaalia kokonaisuutta. Kahteen kerrokseen tulevat tilat vievät
kustannustehokkuutta, kun henkilöstöä pitää palkata enemmän. ·Kaupunki ei
voi sitoutua kalliisiin kustannuksiin viideksi vuodeksi. Se ei ole
veronmaksajan kannalta paras vaihtoehto. Rakennus ei ole paras mahdollinen
suunniteltuun tarkoitukseen. Asukkaat joutuvat maksamaan niin sanottua
ylikorkeata vuokraa ja meille vuotuiset käyttökustannukset tulevat korkeiksi.
Andersson uskoo, että linja-autoaseman montun eri kohteisiin liittyvät
neuvottelut etenevät.
·Ei tässä ole tarkoitus junaa pysäyttää. Palvelukeskuksen
rakentamisessakin neuvottelut jatkuvat ja asetettu toimikunta asettaa
siihen askelmerkkejä.
Palveluasumista
ja dementiapaikkoja
Kaupunginhallitus on aiemmilla päätöksillään kovasti kannustanut
Palvelukeskussäätiötä tulemaan mukaan Iinja-autoaseman montun
asuinkortteliin. Säätiö on ilmoittanut haluavansa ensi sijassa rakentaa
Vapaudenaukiolle, mutta on tietyin ehdoin valmis siirtämän hankkeen näihin
niin sanottuihin Galleria-kiinteistöihin.
Säätiö vaatii kaupungilta käytännössä 20 prosentin tukea
rakennuskustannuksiin. Lisäksi kaupungin pitää sitoutua ostamaan talosta
palveluja vähintään viideksi vuodeksi. Säätiö toivoo kaupungin antavan
tontin myös Vapaudenaukiolta.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunkiin saadaan lisää
palveluasuntoja ja toisaalta linja-autoaseman montun rakentamisen
käynnistymistä olisi syytä edistää.
Säätiö on neuvotellut linja-autoaseman monttua rakentavien Okan ja NCC:n
kanssa yhdestä viisikerroksisesta talosta. Ensimmäiseen kerrokseen tulisi
viisi tehostetun palveluasumisen paikkaa ja toiseen 12-16 dementiayksikön
hoitopaikkaa. Kolmessa ylimmässä kerroksessa olisi tavallisia
vapaarahoitteisia asuntoja. Ensimmäiseen kerrokseen tulisi palvelutiloja
myös viereiselle senioritalolle.
Alustava vuokra on 12 euroa neliöltä, mikä ylittää asumistuen tason
kahdella eurolla. Hankkeen rahoitus koostuisi kaupungilta anottavasta 10
prosentin avustuksesta, kaupungilta anottavasta 15 prosentin
korkotukilainasta ja normaalista pankkilainasta. Kaupunki olisi ainut
ulkopuolinen rahoittaja, mikäli hanke toteutetaan nopealla aikataululla.