Retkeilijän pitäisi jo löytää reitille Etelä-Karjalassa

Helmikuussa päättyvä projekti kokosi tiedon maakunnan retkeilypalveluista. Niille pitäisi nyt saada yhteinen ylläpitäjä.

LEENA SALLINEN

Etelä-Karjalassa on viime vuosina tehty ahkerasti retkeilyreittejä ja

luontopolkuja. Niitä on raivattu maastoon ja merkitty metsäteille, ja

niiden varrelle on pystytetty opastauluja ja rakennettu nuotiopaikkoja,

laavuja, kotia ja muita palveluita.

Asialla ovat olleet kunnat, järjestöt, kylän miehet ja naiset. Työhönsä he

ovat yleensä saaneet EU-tukea kun reitit ja polut on työstetty ensin

paperilla hankkeiksi.

Laajin hanke on ollut Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojekti, joka alkoi

syksyllä 2001 ja päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa. Sen tehtävänä on

ollut koota ja levittää tietoa reittien rakentajien aikaansaannoksista.

Tutkailimme projektipäällikkö Hanna Ollikaisen kanssa joulun alla, mitä

itse projekti on saanut aikaan.

Tärkeimmät tulokset selviävät nopeasti kun Ollikainen pistää pöydälle nipun

esitteitä ja karttoja. Niissä on projektin kokoama yleisölle suunnattu

tieto on pääosin koossa.

Yleistietoa, karttoja

ja kohde-esitteitä

Yleistietoa antaa Retkeilijän Etelä-Karjala -niminen esite, josta on otettu

jo toinen, tarkistettu painos. Siitä löytyy tieto 26 valmiista ja viidestä

vielä suunnitteilla olevasta retkeilyreitistä, 17 luontopolusta ja

retkikohteesta, 11 lintutornista, neljästä melojan vesistöreitistä,

kahdeksasta Saimaan tai Kuolimon rantautumispaikasta ja Etelä-Karjalan

virkistysaluesäätiön Saimaan kohteista.

Tämän esitteen perusteella voi tehdä retkisuunnitelman, mutta maastossa sen

avulla ei ehkä löydä edes polun päähän.

Tarkempaa tietoa saa kohde-esitteistä, joita on tehty 11 ja neljä on vielä

tehdään.

­·Niiden tarkoitus on nostaa kunnittain parhaat kohteet tarkemmin esiin,

Hanna Ollikainen kertoi.

Kohde-esitteessä on reitistä piirroskartta, palvelut ja tärkeimmät

nähtävyydet reitin varrelta sekä yleistietoa ja kuvia kohteesta.

Pyöräilijöille on valmistunut esite Saimaan pyöräilyreitistä, jota pitkin

pääsee eteläisen Suur-Saimaan ympäri Kyläniemen ja Rastiniemen välisen

veneyhteyden kautta.

Nämä esitteet ovat maksuttomia. Lisäksi projekti on tuottanut monisivuisen

vesiretkeilykartaston, jota myydään 30 euron hintaan. Siinä esitellään

melojalle ja soutajalle sopivia rantautumis- ja palvelupaikkoja Saimaalta,

Väliväylältä, Kuolimolta, Ruokolahden reitiltä ja Simpelejärveltä.

Toisen maksullinen karttakirjanen tulee vielä Ruokolahden ja Rautjärven

retkeilyreitistä. Se korvaa entisen, maastotiedoiltaan puutteellisen

reittikartan. Uuteen kartastoon lisätään Imatran osuus, johon reittiä

ollaan merkitsemässä.

Aate-Pekan polulta

mallia rakenteisiin

Muita projektin esitteitä ei enää ole tiedossa, mutta Hanna Ollikaisen

mukaan maastoon reittejä on vielä rakenteilla tai suunnitteilla.

Retkeilyreittiprojekti ei varsinaisesti ole osallistunut reittien tekoon,

mutta on koettanut valvoa sitä ja antaa ohjeita tekijöille. Käytännön

neuvontaa varten projektilla on ollut toinen työntekijä, reittimestari

Kimmo Karjalainen.

Projekti on myös tuottanut Parikkalan Oronmyllylle mallireitin, jonka nimi

on Aate-Pekan polku. Sen rakenteissa on hyväksi koettuja ratkaisuja

sovellettavaksi muille retkeilyreiteille.

Palveluiden ylläpito

vielä pohdittavana

Reittien perustamisen jälkeen pitäisi huolehtia myös niiden ylläpidosta. Se

tarkoittaa muun muassa reittimerkintöjen ja rakenteiden kunnosta

huolehtimista, tulipaikkojen puuhuoltoa ja jätehuoltoa.

Nykyisin näistä tehtävistä huolehtivat Etelä-Karjalassa lähinnä kunnat,

järjestöt tai maanomistajat. Jotkut reitit ovat jääneet tyystin vaille huoltoa.

Kirjavan ylläpitokäytännön yhtenäistämistä on Ollikaisen mukaan pohdittu

paljon projektin aikana ja pohditaan vielä muun muassa tammikuussa

järjestettävässä seminaarissa. Hanna Ollikaisen mukaan myös

retkeilyreittien ja -kohteiden esittelyt kaipaavat vielä kehittämistä.

Lisääkin niitä voisi tuottaa.

Virkistysaluesäätiö

jatkanee projektia

Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojekti päättyy näihin pohdintoihin helmikuun

lopussa. Se on ollut Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n,

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja Etelä-Karjalan liiton yhteishanke, joka

selvästi kaipaa jatkoa.

Hanna Ollikaisen mukaan jatkohanke onkin suunnitteilla, todennäköisesti

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vetämänä. Sille on toivoa Euroopan

aluekehitysrahaston tuesta, mutta omarahoitus on Ollikaisen mukaan avoinna,

samoin hankkeen tarkempi sisältö.

Hanna Ollikainen on tällä hetkellä myös virkistysaluesäätiön asiamies oman

toimensa ohella. Senkin tehtävän jatko on vielä avoinna.

Ollikaisen mielestä säätiö olisi periaatteessa paras taho huolehtimaan

retkeilyreittiprojektin jatkosta ja myös pysyvästi itse reitistöstä ja sen

palveluista. Säätiöhän toimii jo nyt samalla asialla: hankkii

Etelä-Karjalasta maa-alueita julkisiksi virkistyskohteiksi ja kustantaa

kuntien avustuksilla niiden palveluiden huollon.

­·Kaikki maakunnan kunnat eivät kuitenkaan ole vielä virkistysaluesäätiössä

mukana ja säätiön hankkeet on toistaiseksi keskitetty Saimaalle, Ollikainen

huomautti.

Nyt säätiö on tosin tekemässä loikan Rautjärvelle. Se aikoo ostaa

Hiitolanjoelta 30 hehtaarin maa-alueen.

Tietoa matkailijoille

ja maakuntaan

Omaa jatkoa odotellessa retkeilyreittiprojekti koettaa levittää yleisölle

sanaa tähänastisen työnsä tuloksista.

Esitteitä on jaossa matkailutoimistoissa, kunnissa ja matkailuyrityksissä.

Esitteiden tiedot ovat pääosin myös internetissä, mistä ne löytyvät

eKarjala-maakuntaportaalin alta.

Projektin kokoamaa tietoa yhdistetään Ollikaisen mukaan myös isompiin

matkailuhankkeisiin ja -esitteisiin. Tiedolla on ollut kysyntää

kansainvälisiinkin julkaisuihin.

Retkeilyreittiprojekti lähtikin alun perin liikkeelle paljolti matkailun

tarpeista. Etelä-Karjalan luontoa haluttiin tuotteistaa sellaiseen muotoon,

jota matkailuyrittäjät voivat tarjota asiakkailleen ohjelmapalveluna.

­·Minä olen kyllä pitänyt etusijalla Etelä-Karjalan ihmisiä, että he

tutustuisivat omaan maakuntaansa retkeillen, Ollikainen paljasti.

HANNA OLLIKAINEN

ES-ARKISTO/LEENA SALLINEN

LEENA SALLINEN

Kuvatekstit

Projekti loppusuoralla. Metsänhoitaja Hanna Ollikainen on toiminut

projektipäällikkönä Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojektissa, joka on

täyttänyt monta mappia hänen työhuoneessaan Imatran tietotalossa.

Mallia reittivarustuksista. Projektin aikana on rakennettu malliksi

reittien tekijöille muun muassa laavu, silta, maastoportaat ja pitkospuut.

Laavu ladun varrella. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kohteisiin

kuuluva Lappeenrannan Ruohosaaren laavu on kaupungin latuverkoston suosittu

etappi.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen