LEENA SALLINEN
Etelä-Karjalassa on viime vuosina tehty ahkerasti retkeilyreittejä ja
luontopolkuja. Niitä on raivattu maastoon ja merkitty metsäteille, ja
niiden varrelle on pystytetty opastauluja ja rakennettu nuotiopaikkoja,
laavuja, kotia ja muita palveluita.
Asialla ovat olleet kunnat, järjestöt, kylän miehet ja naiset. Työhönsä he
ovat yleensä saaneet EU-tukea kun reitit ja polut on työstetty ensin
paperilla hankkeiksi.
Laajin hanke on ollut Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojekti, joka alkoi
syksyllä 2001 ja päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa. Sen tehtävänä on
ollut koota ja levittää tietoa reittien rakentajien aikaansaannoksista.
Tutkailimme projektipäällikkö Hanna Ollikaisen kanssa joulun alla, mitä
itse projekti on saanut aikaan.
Tärkeimmät tulokset selviävät nopeasti kun Ollikainen pistää pöydälle nipun
esitteitä ja karttoja. Niissä on projektin kokoama yleisölle suunnattu
tieto on pääosin koossa.
Yleistietoa, karttoja
ja kohde-esitteitä
Yleistietoa antaa Retkeilijän Etelä-Karjala -niminen esite, josta on otettu
jo toinen, tarkistettu painos. Siitä löytyy tieto 26 valmiista ja viidestä
vielä suunnitteilla olevasta retkeilyreitistä, 17 luontopolusta ja
retkikohteesta, 11 lintutornista, neljästä melojan vesistöreitistä,
kahdeksasta Saimaan tai Kuolimon rantautumispaikasta ja Etelä-Karjalan
virkistysaluesäätiön Saimaan kohteista.
Tämän esitteen perusteella voi tehdä retkisuunnitelman, mutta maastossa sen
avulla ei ehkä löydä edes polun päähän.
Tarkempaa tietoa saa kohde-esitteistä, joita on tehty 11 ja neljä on vielä
tehdään.
·Niiden tarkoitus on nostaa kunnittain parhaat kohteet tarkemmin esiin,
Hanna Ollikainen kertoi.
Kohde-esitteessä on reitistä piirroskartta, palvelut ja tärkeimmät
nähtävyydet reitin varrelta sekä yleistietoa ja kuvia kohteesta.
Pyöräilijöille on valmistunut esite Saimaan pyöräilyreitistä, jota pitkin
pääsee eteläisen Suur-Saimaan ympäri Kyläniemen ja Rastiniemen välisen
veneyhteyden kautta.
Nämä esitteet ovat maksuttomia. Lisäksi projekti on tuottanut monisivuisen
vesiretkeilykartaston, jota myydään 30 euron hintaan. Siinä esitellään
melojalle ja soutajalle sopivia rantautumis- ja palvelupaikkoja Saimaalta,
Väliväylältä, Kuolimolta, Ruokolahden reitiltä ja Simpelejärveltä.
Toisen maksullinen karttakirjanen tulee vielä Ruokolahden ja Rautjärven
retkeilyreitistä. Se korvaa entisen, maastotiedoiltaan puutteellisen
reittikartan. Uuteen kartastoon lisätään Imatran osuus, johon reittiä
ollaan merkitsemässä.
Aate-Pekan polulta
mallia rakenteisiin
Muita projektin esitteitä ei enää ole tiedossa, mutta Hanna Ollikaisen
mukaan maastoon reittejä on vielä rakenteilla tai suunnitteilla.
Retkeilyreittiprojekti ei varsinaisesti ole osallistunut reittien tekoon,
mutta on koettanut valvoa sitä ja antaa ohjeita tekijöille. Käytännön
neuvontaa varten projektilla on ollut toinen työntekijä, reittimestari
Kimmo Karjalainen.
Projekti on myös tuottanut Parikkalan Oronmyllylle mallireitin, jonka nimi
on Aate-Pekan polku. Sen rakenteissa on hyväksi koettuja ratkaisuja
sovellettavaksi muille retkeilyreiteille.
Palveluiden ylläpito
vielä pohdittavana
Reittien perustamisen jälkeen pitäisi huolehtia myös niiden ylläpidosta. Se
tarkoittaa muun muassa reittimerkintöjen ja rakenteiden kunnosta
huolehtimista, tulipaikkojen puuhuoltoa ja jätehuoltoa.
Nykyisin näistä tehtävistä huolehtivat Etelä-Karjalassa lähinnä kunnat,
järjestöt tai maanomistajat. Jotkut reitit ovat jääneet tyystin vaille huoltoa.
Kirjavan ylläpitokäytännön yhtenäistämistä on Ollikaisen mukaan pohdittu
paljon projektin aikana ja pohditaan vielä muun muassa tammikuussa
järjestettävässä seminaarissa. Hanna Ollikaisen mukaan myös
retkeilyreittien ja -kohteiden esittelyt kaipaavat vielä kehittämistä.
Lisääkin niitä voisi tuottaa.
Virkistysaluesäätiö
jatkanee projektia
Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojekti päättyy näihin pohdintoihin helmikuun
lopussa. Se on ollut Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n,
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja Etelä-Karjalan liiton yhteishanke, joka
selvästi kaipaa jatkoa.
Hanna Ollikaisen mukaan jatkohanke onkin suunnitteilla, todennäköisesti
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vetämänä. Sille on toivoa Euroopan
aluekehitysrahaston tuesta, mutta omarahoitus on Ollikaisen mukaan avoinna,
samoin hankkeen tarkempi sisältö.
Hanna Ollikainen on tällä hetkellä myös virkistysaluesäätiön asiamies oman
toimensa ohella. Senkin tehtävän jatko on vielä avoinna.
Ollikaisen mielestä säätiö olisi periaatteessa paras taho huolehtimaan
retkeilyreittiprojektin jatkosta ja myös pysyvästi itse reitistöstä ja sen
palveluista. Säätiöhän toimii jo nyt samalla asialla: hankkii
Etelä-Karjalasta maa-alueita julkisiksi virkistyskohteiksi ja kustantaa
kuntien avustuksilla niiden palveluiden huollon.
·Kaikki maakunnan kunnat eivät kuitenkaan ole vielä virkistysaluesäätiössä
mukana ja säätiön hankkeet on toistaiseksi keskitetty Saimaalle, Ollikainen
huomautti.
Nyt säätiö on tosin tekemässä loikan Rautjärvelle. Se aikoo ostaa
Hiitolanjoelta 30 hehtaarin maa-alueen.
Tietoa matkailijoille
ja maakuntaan
Omaa jatkoa odotellessa retkeilyreittiprojekti koettaa levittää yleisölle
sanaa tähänastisen työnsä tuloksista.
Esitteitä on jaossa matkailutoimistoissa, kunnissa ja matkailuyrityksissä.
Esitteiden tiedot ovat pääosin myös internetissä, mistä ne löytyvät
eKarjala-maakuntaportaalin alta.
Projektin kokoamaa tietoa yhdistetään Ollikaisen mukaan myös isompiin
matkailuhankkeisiin ja -esitteisiin. Tiedolla on ollut kysyntää
kansainvälisiinkin julkaisuihin.
Retkeilyreittiprojekti lähtikin alun perin liikkeelle paljolti matkailun
tarpeista. Etelä-Karjalan luontoa haluttiin tuotteistaa sellaiseen muotoon,
jota matkailuyrittäjät voivat tarjota asiakkailleen ohjelmapalveluna.
·Minä olen kyllä pitänyt etusijalla Etelä-Karjalan ihmisiä, että he
tutustuisivat omaan maakuntaansa retkeillen, Ollikainen paljasti.
HANNA OLLIKAINEN
ES-ARKISTO/LEENA SALLINEN
LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Projekti loppusuoralla. Metsänhoitaja Hanna Ollikainen on toiminut
projektipäällikkönä Etelä-Karjalan retkeilyreittiprojektissa, joka on
täyttänyt monta mappia hänen työhuoneessaan Imatran tietotalossa.
Mallia reittivarustuksista. Projektin aikana on rakennettu malliksi
reittien tekijöille muun muassa laavu, silta, maastoportaat ja pitkospuut.
Laavu ladun varrella. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kohteisiin
kuuluva Lappeenrannan Ruohosaaren laavu on kaupungin latuverkoston suosittu
etappi.