Saimaankaupunki-hanke hallitsi Etelä-Karjalan vuotta 2003

Myös Kaukaan mustalipeäpäästöt ja keskussairaalan käytäväpaikat puhuttivat maakunnan asukkaita.

URPO LAANINEN

Saimaankaupungin kiireinen valmistelutyö ja hankkeen lopullinen hyytyminen

syksyllä olivat Etelä-Karjalan vuoden 2003 merkittävimmät uutiset.

Selvitysmies Juhani Turusen esittämät hyödyt ja pääministeri Paavo Lipposen

(sd.) vetoomukset eivät auttaneet: Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon

asukkaat eivät lämmenneet kuntaliitokselle.

Kun poliitikkojen rohkeus ei riittänyt päätöksentekoon, Saimaankaupunki

hyytyi syksyn aikana tehostetuksi yhteistyöksi, jota tehdään seuraavat

kolme vuotta. Saimaankaupungin perustamisen mahdollisuudet katsotaan sen

jälkeen.

Sen sijaan kärkikunnissa päästiin tositoimiin. Parikkalan, Saaren ja

Uukuniemet päättäjät ovat tosissaan pistämässä kunnat yhteen

suur-Parikkalaksi vuoden 2005 alussa. Vain nimikysymys hiertää vielä,

erityisesti uukuniemeläisiä.

Aika uutisköyhän Etelä-Karjalan vuoden 2003 muita puheenaiheita olivat mm.

Kaukaan mustalipeäpäästöt, keskussairaalan käytäväpaikat ja alkuvuodesta

eduskuntavaalit.

Etelä-Karjalan väki

väheni edelleen

1.1. Etelä-Karjalan vuosi 2003 otettiin vastaan hyytävässä pakkasessa.

Joutsenon Konnunsuolla elohopea laski peräti 38,4 miinusasteeseen.

Maakunnan ensimmäinen vauva syntyi keskussairaalassa uudenvuodenpäivän

aamuna klo 6.29 ruokolahtelaisille Leila Näverille ja Pasi Voutilaiselle.

Etelä-Karjalassa asui vuoden alussa 136 694 ihmistä, mutta väki väheni

sadoilla. Työttömien määrä hieman pieneni vuoden aikana.

Saimaalla oli pisin yhtämittainen kuivuusjakso miesmuistiin. Veden pinta

oli tammikuussa 65 senttiä pitkäaikaista keskiarvoa matalammalla.

4.1. Suomalaiset bussiyhtiöt aloittivat Viipurin-matkojen boikotin

rikollisuuden kytkemiseksi. Viipuri kärsi turistikadosta koko vuoden vuoden.

8.1. Selvitysmies Juhani Turunen julkisti hartaasti odotetun selvityksensä

Saimaankaupungin eduista ja haitoista. Hän piti luottamuspulaa suurimpana

uhkana hankkeelle. Asukkaat eivät lämmenneet sille koko vuoden aikana.

27.1. Kaakkois-Suomen hätäkeskus aloitti toimintansa, ja myös

Etelä-Karjalan hätäpuhelut alkoivat ohjautua Kouvolaan.

4.2. 13 puoluetta jätti ehdokaslistansa Kymen vaalipiirilautakunnalle.

Eduskuntavaaleihin osallistui vaalipiiristä 117 ehdokasta, heistä 45

Etelä-Karjalasta.

18.2. Pitkäaikainen puhemies Riitta Uosukainen johti viimeisen

täysistuntonsa eduskunnassa.

Anneli Kiljusesta

äänikuningatar

16.3. Etelä-Karjala sai kolme uutta kansanedustajaa. Anneli Kiljunen sd.)

oli vaalipiirin äänikuningatar (9 396 ääntä). Uusia kasvoja ovat myös Kimmo

Tiilikainen (kesk, 7 866) ja Reijo Paajanen (kok, 5 108). Sinikka Mönkäre

(sd, 7 555) jatkaa eduskunnassa, ja sinne palasi Sinikka Hurskainen (sd,

5 378).

17.3. Imatran kaupunki teki kaikkien aikojen parhaan tilinpäätöksensä,

jossa vuosikatetta kertyi 27 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kate jäi 15

miljoonaan. Verotilitysten ”rytmihäiriö” kasvatti kuntien vuosikatteita.

Uukuniemen, Ylämaan ja Suomenniemen talous oli kriisissä ja vuosikate

miinuksella.

24.3. Rautjärvi jäi pois Saimaankaupungin jatkoselvittelystä valtuuston

äänin 16-­10. Lappeenranta lähti mukaan äänin 30­21, Imatra 31-­18 ja

Joutseno 25­-10.

Onttojen tukkien

juttu puhutti

27.3. Itäinen tullipiiri paljasti ns. onttojen tukkien salakuljetusjutun.

Venäjältä tuotiin 100 000 kartonkia savukkeita ontoiksi kairatuissa

tukeissa. Lastien kokonaisarvo kipusi yli kolmeen miljoonaan euroon.

3.4. Lappeenrannan yliopiston vaalikollegio valitsi yliopiston rehtoriksi

toiselle viisivuotiskaudelle prof. Markku Lukan (57).

8.4. V & S Finland Oy päätti lopettaa alkoholijuomien valmistuksen

Lappeenrannassa. Tuotanto loppui 10. joulukuuta.

16.4. Etelä-Karjalan maakuntahallitus päätti myöntää EU-rahoituksen

Etelä-Karjalan kaikkien 90 kylän laajakaistayhteyksien rakentamiseen.

Taipalsaaren valtuusto valitsi uudeksi kunnanjohtajaksi yht.maist. Jari

Willmanin Joensuusta. Hän aloitti elokuun alussa.

17.4. Imatralaiskansanedustaja Sinikka Mönkäre (sd.) nimitettiin

pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) punamultahallituksen sosiaali- ja

terveysministeriksi. Hän toimi Lipposen hallitusten ministerinä kahdeksan

vuotta.

16.5. Carelia-laiva lähti ensimmäiselle Viipurin-risteilylleen. Pakollinen

viisumi pudotti matkailijoiden määrän kesän aikana noin 8 000:aan.

Kaukaan päästöt

pilasivat uimavedet

27.5. Etelä-Karjalan punamusta maakuntaviiri nousi ensimmäisen kerran

salkoon Luumäen kunnantalon edessä, maakuntavaltuuston kevätkokouksen

yhteydessä.

21.6. Juhannus oli maakunnassa kylmin 26 vuoteen. Aattona lämpöä oli vain

12-­13 astetta.

24.6. Kaukaan tehtaiden jätevesipäästöt alkoivat. Yhtiö piti niitä aluksi

vaarattomina, ensiksi vuoti soopaa ja sitten mustalipeää muutama päivä

myöhemmin. Poliisi tutki asiaa ja kuulusteli noin 30 henkilöä. Heinäkuun

alussa jätevedet pilasivat uimapaikkoja.

13.8. Lappeenrannassa otettiin käyttöön maakunnan nykyaikaisin Myllymäen

koulu.

18.8. Suomenniemen kunta tiedotti saamastaan ”lottovoitosta”, 1,4 miljoonan

euron testamenttilahjoituksesta. Irja Hannonen testamenttasi kunnalle

rahaa, maatalon ja 280 hehtaaria maata.

20.8. Parikkala, Saari ja Uukuniemi aloittivat neuvottelut

kuntaliitoksesta. Rautjärvi, Kesälahti ja Punkaharju antoivat rukkaset.

12.9. Taipalsaaren Toijansalmella alkoi viime vuosina harvinainen

rakennustyö, sillan rakentaminen. 257 metriä pitkä silta valmistuu vuoden

2004 lopulla ja korvaa nykyisen lossin.

16.9. Valtion budjettikirja lupasi rahat Nuijamaan raja-asemalle ja sen

tieyhteyksille, mutta valtiosopimusta ei saatu aikaan Venäjän kanssa.

19.9. Presidentti nimitti Etelä-Suomen läänin uudeksi maaherraksi

tamperelaisen Kelan johtajan Anneli Tainan (kok.), entisen kansanedustajan

ja puolustusministerin. Hän on syntynyt Imatralla.

Saimaankaupunki-

hanke hyytyi

23.10. Saimaankaupunki-hanke hyytyi vuoden lopulla, ja ohjausryhmän

esityksestä Lappeenranta, Imatra ja Joutseno ottavat aikalisän ja

toteuttavat vuosina 2004­-2006 tehostetun kuntayhteistyön kokeilujakson.

Kolme valtuustoa hyväksyivät äänestysten jälkeen yhteistyösopimuksen.

Kuntaliitosta selvitellään vuoden 2006 jälkeen.

25.10. Jäämereltä puhaltanut matalapaine toi talven muutamaksi päiväksi

myös Etelä-Karjalaan. Pysyvä lumi saatiin maakuntaan vasta 15. joulukuuta.

27.10. UPM-Kymmene päätti keskittää paperiteollisuuden tutkimus- ja

kehitystoimintansa Lappeenrantaan.

3.11. Venäläinen liikemies Nikolai Lisitsyn oli verotilastojen mukaan

Etelä-Karjalan suurituloisin: hänen ansionsa olivat 2,5 miljoonaa euroa

vuonna 2002. Miljoonatuloihin ylsi neljä eteläkarjalaista.

Kärkikunnat

tositoimiin

4.12. Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntaliitoshanke vahvistui kuntien

seutupäivillä. Kärkikunnat saavat yhteiseksi nimekseen Parikkalan.

Kunnanvaltuustot tekevät lopulliset päätöksen maaliskuun loppuun mennessä.

Kunnat yhtyvät vuoden 2005 alussa. Valtio tukee liitosta 6­7 miljoonan

euron porkkanarahoin.

8.12. Kaukaan tehdas päätti investoida ympäristötekniikkaan lähes 5

miljoonaa euroa, jotta viime kesän mustalipeäpäästö ei enää toistu. Sitä

kuvattiin traumaattiseksi tapahtumaksi.

11.12. Fazerin uusi suurleipomo vihittiin käyttöön Lappeenrannassa. Leipomo

työllistää noin sata henkeä.

15.12. Kuutostien ensimmäinen pätkä Muukon ja Ahvenlammen välillä vihittiin

käyttöön. Nyt Etelä-Karjalassa toivotaan Lappeenrannan­Imatran koko osuuden

rakentamista.

17.12. Viimeisetkin Etelä-Karjalan kunnat hyväksyivät ensi vuoden

budjettinsa, joiden yhteissumma on lähes 660 miljoonaa euroa. Veroja

korottivat Lemi ja Suomenniemi. Vain Luumäki, Lemi ja Ylämaa saivat

tasapainoisen budjetin.

24.10. Saimaankaupungin ohjausryhmän puheenjohtajat Pentti Komi (kesk.),

Tuula Partanen ja Raimo Paalanen joutuivat kertomaan, että hankkeesta ei

tullut mitään.

21.2. Gallupin kertomaa: kansa ei lämmennyt Saimaankaupungille.

28.6. Kaukaan mustalipeäpäästöt tappoivat kaloja ja pilasivat uimavesiä.

27.3. Itäinen tullipiiri paljasti savukkeiden salakuljetuksen ontoissa

tukeissa.

6.8. Ahvenlammen-­Muukon väli valmistui kuutostiellä. Joutsenon päähän

tehtiin hirvien esteeksi riukuaitaa.

16.3. Anneli Kiljunen oli eduskuntavaalien äänikuningatar.

17.4. Sinikka Mönkäreestä tuli kolmannen kerran peräkkäin ministeri.

4.12. Kärkikunnat sopivat kuntaliitoksesta.

27.5. Ilkka Massala (vas.) ja Tuure Westinen vetivät punamustan viirin

salkoon ensi kertaa.

12.9. Taipalsaarella alkoivat Toijan sillan rakennustyöt.

27.10. Lappeenrannan Huhmarniemen talot olivat hupussa ja asukkaat evakossa

koko syksyn.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen