LEENA SALLINEN
Lahjakkaat nuoret laulajat ryhtyvät perjantaina 2. tammikuuta kilvoittelemaan
Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa. Alkueristä edetään
välierien kautta finaaliin, joka pidetään 6. tammikuuta.
Tuomariston parhaimmiksi arvioimat laulajat saavat rahapalkintoja, kansallista
tunnustusta ja myös ponnahdusalustaa kansainväliseen menestykseen. Siinä
sivussa Lappeenranta saa tunnustusta tämän kilpailun kannustavasta tunnelmasta
sekä hyvistä puitteista ja järjestelyistä.
Näin käy, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.
Vanhoja merkkejä laulukilpailun historiasta on luettavissa vuodesta 1969, tai
tarkemmalla syynillä vuodesta 1960 saakka.
Silloin Klemetti-opiston talvipäivien yhteydessä järjestettiin ensi kerran
yksinlaulukilpailu. Se oli Vaasassa ja sai jatkoa kahden vuoden välein
Lappeenrannassa, Turussa ja Kouvolassa.
Vuonna 1969 yksinlaulukilpailu kotiutui pysyvästi Lappeenrantaan, jossa sitä
ryhdyttiin järjestämään kolmen vuoden välein.
Jossain vaiheessa sana yksin putosi pois kilpailun nimestä, mutta klassisen
yksinlaulun taidoista siinä edelleen mitellään.
Jorma Hynninen
voitti suklaata
Vuosina 1969 ja 1972 kilpailu oli vielä Klemetti-opiston talvipäivien
yhteydessä. Sen jälkeen laulukilpailusta kasvoi Lappeenrannan kaupungin tukema
itsenäinen tapahtuma. Se oli paljolti jo edesmenneen musiikkineuvos Pauli
Helkiön ansiota.
Jo Lappeenrannan ensimmäinen kilpailu toi yleisön tietoisuuteen huippulaulajan.
Vuonna 1969 miesten sarjan voittaja oli Jorma Hynninen. Hän pokkasi
palkinnokseen Chymoksen suklaata.
Vuosina 1972 ja 1975 kilpailun sääntöjä, rakennetta ja ohjelmistoa uusittiin,
ja orkesteri tuli mukaan finaaliin.
Palkinnotkin muuttuivat rahaksi. Vuoden 1975 voittajat Margareta Haverinen ja
Tero Hannula saivat kumpikin jo 4 000 markan palkinnon.
Samana vuonna Walton Grönroos pokkasi 12 000 markkaa Timo Mustakallio –
kilpailusta. Se oli uusi yksinlaulukilpailu, jota ryhdyttiin kesästä1974
järjestämään vuosittain Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä.
VPK:n talon vilusta
konserttisaliin
Lappeenrannassa vaatimattomiksi osoittautuivat myös yksinlaulukilpailujen
ulkoiset puitteet. Vuoden 1978 tammikuun paukkupakkasissa kilpailtiin ja
paleltiin Lappeenrannan vanhassa VPK:n talossa.
Uutta kaupungintaloa konserttisaleineen odoteltiin jo, mutta vielä vuoden 1981
kilpailu jouduttiin järjestämään Lappeenrannan ammattikoululla. Siellä syttyi
uusi tähti maailman laulutaivaalle: kilpailun naisten sarjan voitti Karita
Mattila.
Sen vuoden laulukilpailu-uutinen oli myös professori Mirjam Helinin lahjoitus,
jolla Suomen kulttuurirahaston yhteyteen perustettiin Mirjam ja Hans Helinin
rahasto. Sen varoilla on vuodesta 1984 järjestetty viiden vuoden välein
kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu.
Siihen kilpistyi ajatus Lappeenrannan kilpailun laajentamisesta
kansainväliseksi. Lappeenranta sai kuitenkin uuden uljaan kaupungintalon
konserttisaleineen, jossa yksinlaulukilpailu on järjestetty vuodesta 1984.
Kilpailu laajeni
ennakkokarsintaan
Kilpailu laajentui ja komistui puitteiden myötä aikalaisarvioiden mukaan
vertailukelpoiseksi suurten kansainvälisten laulukilpailujen kanssa, jos kohta
Mirjam Helin -kilpailu on noteerattu alan ykköseksi Suomessa.
Vuonna 1987 kilpailun rakennetta taas uusittiin niin, että se piteni päivällä.
Naisten sarjan voittajana nousi julkisuuteen uusi huippulaulaja Soile Isokoski.
Vuonna 1992 Lappeenrannan kilpailuun ilmoittautuneet kutsuttiin ensi kerran
elävään ennakkokarsintaan Helsinkiin, ja samaa käytäntöä on sittemmin jatkettu.
Vuoden 1996 kilpailussa ei jaettu ensinkään miesten sarjan ensipalkintoa. Sen
sijaan korkeatasoisessa naisten sarjassa ensipalkintoja jaettiin kaksi. Voiton
jakoivat Camilla Nylund ja Johanna Rusanen.
Vuoden 1999 kilpailussa loistivat suomenruotsalaiset laulajat etunenässä
sarjavoittajat Tove Åman ja Herman Wallén.
Vuonna 2002 kilpailun rakennetta taas uusittiin niin, että pianosäestyksinen
finaali jäi pois ja välierä piteni puoleen tuntiin.
Myös kilpailuväliä päätettiin lyhentää. Nyt alkamassa olevat laulukilpailut
järjestetään jo kahden vuoden kuluttua edellisistä.
Laulun asiantuntijoiden
joukkotapaaminen
Välivuotena järjestetään Laulava Lappeenranta -tapahtuma. Tavoitteena on saada
kaupunkiin korkeatasoinen tammikuinen laulutapahtuma joka vuosi.
Yksinlaulukilpailu on koonnut Lappeenrantaan kilpailijoiden lisäksi paljon
muita huippulaulajia ja laulun asiantuntijoita. Heitä on tuomaristossa,
kilpailijoiden tukijoukoissa ja myös yleisössä, jonka uskollisimmat edustajat
ovat olleet mukana kaikissa kilpailuissa.
Laulukilpailun tuomaristoa ovat johtaneet muun muassa Seppo Nummi, Ulf
Söderblom, Taneli Kuusisto, Jorma Hynninen ja Walton Grönroos. Tämänkertaisten
kilpailujen tuomariston puheenjohtajana on oopperanjohtaja Erkki Korhonen.
Kilpailun toiminnanjohtaja on Tuulikki Närhinsalo, joka seurasi tehtävässä
Pauli Helkiötä vuonna 1984.
ES-ARKISTO
Kuvatekstit
Nimikirjoituksia. Vuoden 1987 voittajat Raimo Laukka ja Soile Isokoski jakavat
nimikirjoituksia.
Suoritus. Jyrki Niskanen laulaa Ilkka Paanasen säestyksellä vuoden 1989
kilpailussa.
Harjoitus. Heikki Kilpeläinen harjoittelee ja Eri Klas johtaa orkesteria vuoden
1992 kilpailussa.
Halauksia. Vuoden 2002 naisten sarjan voittaja Helena Juntunen halaajien
piirittämänä. Ensiksi ehti Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastonjohtaja
Anssi Hirvonen.
Laulukilpailujen sääntöjä vuonna 2004
¤ Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneet naiset ja
vuonna 1971 tai sen jälkeen syntyneet miehet.
¤ Mukana voi olla enintään kolme kertaa. Voittaja ei voi osallistua uudelleen
kilpailuun.
¤ Kilpailuun valitaan ilmoittautuneiden joukosta enintään 30 laulajaa
ennakkokarsinnassa. Tänä vuonna se pidettiin lokakuussa Helsingissä ja
Lappeenrannan alkueriin valittiin 28 kilpailijaa.
¤ Alkuerässä esitetään J.S. Bachin tai G.F. Händelin passio-, oratorio- tai
kantaattiaaria, yksi vapaavalintainen ooppera-aaria, yksi laulu ja yksi
suomalainen suomenkielinen laulu.
¤ Välierässä esitetään erityylisten laulujen kokonaisuus, jossa on mukana
vähintään yksi 1800-luvun saksalainen lied, vähintään yksi Wolfin lied ja yksi
suomalainen vuoden 1960 jälkeen sävelletty laulu.
¤ Loppukilpailussa esitetään kaksi ooppera-aariaa, jotka on valittu 70 aarian
listasta.
Laulukilpailujen palkinnot vuonna 2004
Lappeenrannan kaupunki:
¤ Palkinnot kolmelle parhaalle miesten ja naisten sarjassa, 7 000, 4 300 ja 2
600 euroa
Yritysten ja yhteisöjen lahjoittamat erikoispalkinnot:
¤ Etelä-Karjalan Osuuspankki 2000 euroa
¤ Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy 2000 euroa
¤ Lappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiö 1000 euroa
¤ Terästorni Oy 1000 euroa
¤ Lappeenrannan rotaryklubit: Pauli Helkiö -palkinto 900 euroa
¤ Suomen kansallisooppera: osallistuminen Renata Scottin mestarikurssille
helmikuussa 2004
Suomen kulttuurirahasto ja opetusministeriö:
¤ Tukea kilpailun järjestämiselle
Laulukilpailujen voittajat
¤ 1969 Virpi Augustin ja Jorma Hynninen
¤ 1972 Stina Zilliacus ja Tapani Valtasaari
¤ 1975 Margareta Haverinen ja Tero Hannula
¤ 1978 Merja Wirkkala ja Kalevi Olli
¤ 1981 Karita Mattila ja Petteri Salomaa
¤ 1984 Satu Sippola-Nurminen ja Hannu Ilmolahti
¤ 1987 Soile Isokoski ja Raimo Laukka
¤ 1989 Kirsi Tiihonen ja Jaakko Kortekangas
¤ 1992 Pia Freund ja Hannu Forsberg
¤ 1996 Camilla Nylund ja Johanna Rusanen
(jaettu voitto, miesten sarjassa ei jaettu 1. palkintoa)
¤ 1999 Tove Åman ja Herman Wallén
¤ 2002 Helena Juntunen ja Arttu Kataja