EEVA SEDERHOLM
Saimaan kanavan tulevaisuus riippuu siitä, saadaanko pian päätös
vuokrasopimuksen jatkamisesta. Merkittävä kehittäminen on jäissä niin kauan
kuin asiasta on epätietoisuutta, kuvaa Järvi-Suomen Merenkulkupiirin
piiripäällikkö Aimo Heiskanen.
·Suurten investointien kohdalla vallitsee tällä hetkellä pysähtyneisyyden
tila, ja siksi varmuus vuokrasopimuksen jatkumisesta tulisi saada
mahdollisimman pian, hän sanoo.
Heiskanen puhui maanantaina Saimaan kanavan tulevaisuutta koskevassa
keskustelutilaisuudessa Lappeerannan kaupungintalolla.
Kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Sopimuksen jatkamisesta
neuvottelee Venäjän kanavaltuutetun kanssa liikenneministeriön
kansliapäällikkö Juhani Korpela. Hän ei päässyt maanantain tilaisuuteen
muiden työtehtävien takia.
Valtuuskunnat tapaavat helmikuussa Viipurissa, ja niiden on määrä kohdata
neljä kertaa vuodessa. Tapaamista valmistelee neljä työryhmää. Heiskasen
mukaan kanavan lähtökohdat tulevaisuudelle ovat hyvät, mutta kaikki riippuu
sopimuksen uusimisesta.
·Vasta se laukaisee muut asiat, kuten tarvittavat investoinnit,
ympärivuotisuuden ja myös sen, missä vaiheessa tulee tilaisuus laajentamiseen.
Talviliikennekokeilut
jatkuvat
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Saimaan kanavan liikenteen saaminen
ympärivuotiseksi. Väylää ei ole rakennettu talviliikenteelle, ja nykyinen
toimintakausi on 9-10 kuukautta olosuhteista riippuen.
Heiskasen mukaan nyt tutkitaan, voiko väylän pitää sulana teollisuuden
hukkalämmöllä. Lämmittämiseen tarvitaan niin suuri lämpömäärä, että varta
vasten sen tuottaminen ei ole kannattavaa. Kaavailujen mukaan Kaukaan
tehdasalueelta rakennettaisiin lauhdevesiputki.
·Tällaisen investoinnin kustannus olisi noin 22 miljoonaa euroa, Heiskanen
kertoo
Lämmityksen toimivuutta kokeiltiin vuonna 2001, mutta leudon talven takia
ei juuri saatu uutta tietoa. Kokeiluja jatketaan vuoden 2004 aikana
mittauslaitteilla varustettujen alusten kera. Mittaukset edellyttävät
kuitenkin kunnollista pakkajaksoa.
Teollisuuden toiveita tilaisuudessa esitti Stora Enson Imatran tehtaiden
logistiikkapäällikkö Jari Lehtinen. Hänen mukaansa lisää tavarakuljetuksia
kanavalle houkuteltaisiin juuri ympärivuotisella liikennöinnillä. Tämä
lisäisi myös Baltiasta vesiteitse tulevaa raakapuutuontia.
Ympärivuotisuuden lisäksi metsäyhtiö haluaisi selvitystä mahdollisuuksista
siirtyä suurempaan laivakokoon. Tärkeimpänä Lehtinen pitää kuitenkin
yhteyden luotettavuutta, missä on hänen mukaansa parannettavaa. ·Viimeksi
jouluaattona kuljetukset seisoivat kanavalla vuorokauden, kun käytössä ei
ollut murtoapua, hän valittaa.
Kanavan talviliikennöinti ei saa saimaannorppaa kuolemaan sukupuuttoon,
mutta kaikille vesireiteille levitessään se aiheuttaa lajille
ongelmia, totesi tilaisuudessa Metsähallituksen suojelubiologi Tero
Sipilä. Lajin nykyinen kanta on noin 250 hyljettä.
Sipilän mukaan väyläalueet eivät tehtyjen tutkimusten valossa näytä sopivan
norpan pesimiseen. Toisaalta liikkenneväylien käytöllä voi olla norpille
myös myönteisiä vaikutuksia, jos se tarkoittaa esimerkiksi meluisan
kelkkaharrastuksen vähenemistä.
Sipilän mielestä Saimaan kanavan talviliikennemuutokset antaisivat
kuitenkin aihetta Natura-selvitykseen, mikä tarkoittaa tutkimusta muutoksen
vaikutuksista. Hänen mukaansa muutossuunnitelmien ja Natura-ohjelman
välillä on ristiriita, joka tulee ratkaista.
ES-ARKISTO / SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Kylmää kyytiä. Ainakin teollisuuden mielestä Saimaan kanavan liikennöinti
pitäisi saada ympärivuotiseksi.