MARTTI HYTTI
Etelä-Karjalan Pesula Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. Matti Lindberg, 61,
jättää tammikuun lopussa eli tänään toimitusjohtajan tehtävät
diplomi-insinööri Iiro Nylundille, 42.
Lindberg johti yhtiötä 25 vuoden ajan. Nylund työskenteli tätä ennen
lappeenrantalaisessa ohjelmistotalo Bittivisio Oy:ssä.
Lindberg sanoo jättävänsä toimitusjohtajan tehtävät hieman haikein mielin.
·Olisin päässyt eläkkeelle jo kaksi vuotta sitten, mutta en malttanut
vielä lähteä. Tämä on ollut niin hauskaa ja mielenkiintoista työtä, että
olen viihtynyt erinomaisesti työssäni.
Hän lähtee kuitenkin tyytyväisenä ja hyvillä mielin eläkkeelle.
·On mukava luovuttaa toimitusjohtajan tehtävät, kun yhtiön talous on
kunnossa. Myös yhtiön tuotantotilat ja koneet ovat ajanmukaiset, eikä ole
mitään ”pommeja”, jotka aiheuttaisivat vaikeuksia seuraajalle.
Tärkeää tulevaisuuden toiminnan kannalta on hänen mielestään, että yhtiöllä
on hyvä perusasiakaskanta.
·Perusasiakaskannan muodostavat sairaalat, joiden tilaamat pesupalvelut
merkitsevät kolme neljäsosaa työkannasta. Toki sairaalapyykin määrä on
vähentynyt reippaasti, kun maakunnassa on lopetettu kolme suurta sairaalaa.
Hän pitää seuraajan kannalta myönteisenä, että pesulalla on myös
kehitysmahdollisuuksia.
·Olemme pyrkineet pitämään Etelä-Karjalan pesulan nykyaikaisena ja
kilpailukykyisenä. Ala kuitenkin kehittyy koko ajan, eikä seuraajalla ole
varmasti haasteista pulaa.
Esimerkiksi tekniikkaa tulee hänen mukaansa koko ajan lisää.
·Muun muassa työvaatteiden kulkua, kestävyyttä ja kiertonopeutta pystytään
seuraamaan mikrosirun avulla.
Lindberg korostaa, että pesula-alalla kilpailu kiristyy koko ajan samalla,
kun toiminta kansainvälistyy.
·Mikäli pesula aikoo menestyä, pitää pystyä tarjoamaan palveluja
valtakunnallisesti. Keskisuuret pesulat ovat rakentaneet yhteistyörenkaan,
jolloin ne pystyvät tarjoamaan täydellistä palvelua.
Tämä merkitsee hänen mukaansa käytännössä myös sitä, että pesula voi
tarjota asiakkaalle täydellisen työvaatepalvelun.
·Tällöin pesula jopa suunnittelee ja valmistaa alihankkijoiden avulla
yritykselle tai yhteisölle omaleimaiset työvaatteet, hoitaa niiden pesun ja
jakelun.
Yhtiöt ulkoistavat
tekstiilihuoltonsa
Nylund vakuuttaa ottavansa uudet haasteet luottavaisin mielin.
·Olen parin kuukauden ajan perehtynyt yhtiön toimintaan Sen perusteella
voin sanoa, että yhtiö on taloudellisesti hyvässä kunnossa.
·Yhtiöllä ei ole korollista vierasta pääomaa lainkaan. Kiinteistö ja
konekanta ovat hyvässä kunnossa, joten suuria investointeja ei ole
lähiaikoina näköpiirissä.
Hän korostaa, että Etelä-Karjalan Pesulalla on kapasiteettia riittävästi.
·Käyttöaste on vielä sen verran alhainen, että käyttöastetta voidaan
nostaa ilman lisäinvestointeja. Ehkä vuonna 2007 on laajennettava
kiinteistöä, kun toimimme ahtaissa tiloissa.
Nylund aikoo lähivuosina panostaa uusien asiakkaiden hankintaan.
·Alan trendi on se, että pesulat hoitavat yritysten koko tekstiilihuollon.
Meillä on tähän toimintakonsepti. Pystymme hoitamaan sen aina hankinnoista
lähtien.
·Tällöin yrityksen ei tarvitse investoida lainkaan tekstiileihin, vaan se
vuokraavat tarvittavat työvaatteet ja muut tekstiilit meiltä.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Vetäjä vaihtuu. Lakanat ovat taatusti puhtaita, toteavat Iiro Nylund (vas.)
ja Matti Lindberg.
Toimitusjohtaja Iiro Nylund
¤·Syntymäaika ja -paikka: 31.3.1961 Lauritsala.
¤·Koulutus: Diplomi-insinööri.
¤·Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi lasta.
¤·Ura: Etelä-Saimaan Kustannus Oy:n talousjohtajana, Lappeenrannan
teknillisen yliopiston teollisuustalouden lehtorina, Bittivisio Oy:n
seniorpartnerina ja Etelä-Karjalan Pesula Oy:n toimitusjohtajana helmikuun
alusta lukien.
¤·Missä asuu: Omakotitalossa Lappeenrannan Kivisalmessa.
¤·Millä ajaa: Volvo 940 vuosimallia 1991.
¤·Harrastukset: Junioritoiminta SaiPassa, lenkkeily, rullaluistelu ja
lukeminen.
Etelä-Karjalan Pesula Oy
¤.Perustamisvuosi: 1953.
¤.Omistajat: Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan
sairaanhoitopiiri ja Joutsenon kunta.
¤·Työntekijöitä: 28 henkeä.
¤·Liikevaihto vuonna 2003: Noin 1,8 miljoonaa euroa.
¤·Tulos: 230 000 euroa.
¤·Omavaraisuusaste: Yli 70 prosenttia.
¤·Pesutulos: Noin 900 tonnia vuodessa.