Hamletissa otettiin käyttöön kaikki nukketeatterin keinot

Kamran Shahmardan on dramatisoinut uudella tavalla William Shakespearen tekstiä.

MATTI SAARELA

Teatteri Imatran seuraava ensi-ilta Hamlet on näytelmä, jossa ihmiset ovat

kuin nukkeja ja nuket kuin ihmisiä.

­·Yhteiskunta kiskoo meitä monelle taholle kuin siimat marionetteja,

ohjaaja Kamran Shahmardan sanoo.

Teatteri Imatran Hamlet on varmasti myös suuri seikkailu, matka teatterin

maailmaan ja sen mahdollisuuksiin.

­·Käytössä ovat kaikki nukketeatterin keinot ja tyylilajit, esityksen nuket

ja puvut suunnitellut Olga Gontsharova jatkaa.

Teatteri Imatran Hamletin kaikissa rooleissa on kaksoismiehitys, näyttelijä

ja nukke. Shahmardanin mukaan tällä ratkaisulla on saatu myös kaksi hyvin

erilaista näkökulmaa William Shakespearen klassikkonäytelmään.

­·Näytelmää on tehnyt hyvin monikansallinen joukko. Minä olen

azerbaidzhanilainen, Gontsharova venäläinen, näytelmän musiikin säveltänyt

ystäväni Herman Rechtberger on itävaltalainen ja näyttelijät suomalaisia,

hän kuvailee.

Hamlet on Shakespearen näytelmistä jos ei nyt se kaikkein rakastetuin niin

ainakin eniten esitetty.

­·Me olemme halunneet avata uudenlaisen näkökulman Shakespearen näytelmän

dramaturgiaan. Esiin on nousut näkökohtia, joita perinteinen tulkita ei

tunne, Shahmardan sanoo.

­·Hamletia on esittely kaikkialla maailmassa. Me uskomme, että meidän

ideamme on aivan uusi ja se antaa aihetta juhlaan teatterin maailmassa, hän

jatkaa. Shahmardanin mukaan Shakespearen näytelmien henkilöt ovat hyvin

moderneja. Kaikki tulkinnat käyvät, koska Shakespearen henkilöt ovat niin

aitoja.

­·Itse rohkenen sanoa, että meidän tulkintamme tuo jotakin uutta

Shakespearen näytelmän dramaturgiaan ja se uudistaa perinnettä myös

visuaalisessa mielessä, Shahmardan sanoo.

Shahmardan aloitti Hamletin dramatisoinnin puoli toista vuotta sitten.

Yhteistyö Gontsharovan kanssa alkoi kahdeksan kuukautta sitten. ­·Klassinen

tulkinta on esityksen perusta. Sen päälle rakennetaan oma esitys rohkeiden

kokeilujen kautta. Ne alkavat dramaturgiasta ja päättyvät

näyttelijäntyöhön, hän kuvaa kuvaa produktion harjoitusprosessia.

Ollako taiteilija,

vai eikö olla?

Mutta miksi sitten Hamlet?

­·Hamlet tekee näytelmässä kysymyksen, johon jokaisen taiteilijan on aina

välillä pakko löytää itseään tyydyttävä vastaus. Minulle tämä kysymys on

juuri nyt ajankohtainen ja pääroolia esittää ystäväni, jolle sama kysymys

on yhtä ajankohtainen. Hamletin keskeinen teema on rohkeus. Elämälle ei

myönnetä takuuaikaa. Mene ja tee! Se on vastus, Shahmardan sanoo.

Uutta eivät ole vain omintakeinen dramatisointi, puvut, maskeeraukset ja

nuket. Rechtberger on säveltänyt esitystä varten uutta musiikkia.

Näytelmän puvut ovat todella näyttäviä. Ne on jouduttu suunnitelmaan myös

nopeita vaihtoja varten. Harjoituksissa näyttelijä on nopeimmillaan

kuoriutunut vahvasti topatusta puvustaan ulos 15 sekunnissa.

­·Yhden puvun tekemiseen kului kahdesta kolmeen viikkoon. Pelkästään asuun

kuuluvan myllynkivikauluksen tekeminen saattoi viedä kolme päivää, pukujen

toteutuksesta vastannut Marja Luukkonen kertoo.

Hamletin roolin tai oikeastaan roolit näyttelee Aapo Repo. Revon mukaan

Hamletin kuuluisa kysymys viittaa elämän perimmäisiin asioihin, pitääkö

jatkaa elämää, vai kuolla pois, kun elämä ei tunnu enää mielekkäältä.

­·Se liittyy myös arjen pieniin ja yksinkertaisiin asioihin. Onko meillä

rohkeutta kokeilla jotain uutta. Uskooko siihen, että se mitä tekee, on

tärkeää. Elämä on aikamoinen arvoitus, Repo sanoo roolistaan.

Hamlet on suuri produktio. Näyttelijöitä on mukana yhdeksän ja rooleja on

16 ja jokainen niistä on tavallaan vähintään kaksoisrooli. Lisäksi

esityksessä on mukana tanssia ja pantomiimia. Koreografian esitykseen on

tehnyt Laura Huhtamaa.

III

Hamlet, ensi-ilta la 31.1. klo 16 Teatteri Imatra.

MATTI SAARELA

Kuvateksti

Ollako, vai eikö olla. Hamletin roolissa näyttelee Aapo Repo. Mukana on

myös toinen Hamlet, jota tulkitsee Olga Gontsharovan suunnittelema ja

valmistama nukke.

Kirjoittaja:
Matti Saarela