Kasvaneet tavaravirrat toivat Mustolan satamaan vipinää

Juna- ja laivatonnit nousivat lähelle ennätystä, konttejakin kulki tahmeasta alusta huolimatta.

ANNE KOTIHARJU

Kanavan ja Trans-Siperian radan tavaravirtaennätykset heijastelevat myös

Lappeenrannan Mustolan satama- ja varastoalueelle. Laivarahdissa ja

junaliikenteessä saavutettiin likipitäen ennätysvuoden 2001 luvut.

Vaimeasti viime vuonna alkanut konttiliikennekin vilkastui loppuvuotta

kohti niin, että konttitonneja kulki nelisen prosenttia edellisvuotta enemmän.

Muutenkin toissavuosi hävisi viime vuodelle. Laivarahtiliikennettä kertyi

401 647 tonnia eli 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.

­·Luvut ovat erittäin hyvät, kun ottaa huomioon lyhyeksi jääneen kauden.

Kanava saatiin auki normaalia myöhemmin, selvittää satamajohtaja Juha Willberg.

Aluksia viivähti Mustolassa kaikkiaan 217, edellisenä vuonna 172.

Junaliikenteen tonneja kertyi 434 000 eli viisi prosenttia edellisvuotta

enemmän.

Kontit eivät enää

seiso viikkoja

Konttitonnimäärän kasvusta huolimatta satamalaitoksen niistä saamat tulot

pienenivät. Satamalaitos perii konttikentiltä viivähtävistä konteista

vuokraa. Vuokratulot puolittuivat viime vuonna.

­·Konttiliikenteen luonne muuttui. Kun ennen kontit saattoivat maata

kentällä kolmekin viikkoa, liikkuvat ne nyt aika lailla livakkaan tahtiin.

Vaihtuvuus on suuri. Lisäksi tyhjien konttien määrä on vähentynyt

huomattavasti.

Kouvolaan tehdyt uudet terminaalit veivät konttiliikennettä ja asiakkaita

Mustolasta.

­·Kouvolan etuna on rautatierahdin halpuus. Trans-Siperian rataa pitkin

tulevat kontit kiertävät meillekin Kouvolan kautta. Mustolan etuna taas on

rajan läheisyys. Junalla Mustolaan tulevat kontit jatkavat rekalla

Venäjälle, jonka rajalle on 25 kilometriä. Kouvolasta rajalle on sata

kilometriä. Jos 10 000 konttia kulkee vuosittain Kouvolasta, siitä

kehkeytyy valtava edestakainen rekkaliikenne. Ei se ole logistisesti järkevää.

Kentät pursuavat

puutavaraa

Willbergin mielestä ei ole syytä epäillä, ettei tavaravirtojen runsaus

jatkuisi tänä vuonna.

­·Esimerkiksi kanavaliikenteessä on viime vuodet tehty jatkuvasti

ennätyksiä. Puun tuonti Venäjältä lisääntyy, ja odotettavissa oleva

volyymin lisäys hoituu pitkälti kanavan kautta.

Puun tuonti näkyy jo röykkiöinä Mustolassa.

­·Puutavarakentillä on käytännössä jokainen nurkka täynnä. Puutavaraa olisi

tarjolla enemmän, mitä Mustolaan mahtuu.

Uudet varastot

vastaavat kasvuun

Mustolaan valmistui viime vuonna runsaasti uutta varastotilaa.

Eurohuolinnalle loppuvuodesta valmistunut 10 000 neliön halli oli suurin.

Saimaa Linesin halli oli 4 000 neliötä ja Saimaa Terminalsin 2 000.

Kaupungin omistaman Lappeenrannan Vapaa-alue Oy:nkin varastotilat

lisääntyivät. 1 700 neliön halli valmistui viime vuoden ja 2 400 neliön

hallilaajennus tämän vuoden puolella.

Vapaa-alue Oy:n toimitusjohtajan, Tea Laitimon odotukset tälle vuodelle

ovat korkealla.

­·Ei ehkä tule varsinaista kasvuryntäystä, mutta kaikki ennusmerkit

näyttävät, että tasaista positiivista kehitystä on jatkossakin. Tällä

hetkellä tilanne on se, että tavaraa menisi enemmän, jos olisi vain tiloja.

Laitimo muistuttaa, että tavaravirrat saattavat yllättäen myös kääntyä

laskuun. Ala on herkkä.

Katettu laivapaikka

seuraava suurhanke

Lappeenrannan satamalaitos valmistelee suurhanketta yhdessä Saimaa

Terminals Oy:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa noin kolmen miljoonan euron

katettu laivapaikka.

­·Selvitykset ovat vielä kesken. Tarkoitus on, että hankkeeseen

osallistuisivat maakuntaliitto, työvoimapiiri, kaupunki sekä Saimaa

Terminals, sanoo Willberg.

Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatko vaikuttaa osaltaan hankkeeseen.

­·Nykyinen vuokrasopimus loppuu vuonna 2013. Hankkeen rahoituksesta olisi

saatava semmoinen paketti, että sen takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin

olemassa oleva vuokrasopimus. Toki jos vuokrasopimus jatkuu nykyisin

ehdoin, ei riskiä ole.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Ylös. Konttiliikenne takkusi alkuvuodesta. Konttien tonnimäärä kasvoi

kuitenkin edellisvuodesta, kuten kasvoivat laiva- ja junaliikenteenkin

tonnimäärät.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju