ANNE KOTIHARJU
Ylikuormittunut Lappeenrannan kehitysneuvola ei ehdi aina tutkia lapsia ja nuoria riittävän ripeästi.
·Toimintaterapeutille on 50 lasta jonossa, psykologille on jonoa ja esimerkiksi minulle saa aikoja toukokuulle, kuvailee tilannetta lapsi-ja nuorisovastaanoton sekä kehitysneuvolan ylilääkäri Outi Strid.
Ensi syksyn koulutulokkaiden erityisopetustarpeita ei ole pystytty tutkimaan entisten vuosien tapaan. Kun erityistä tukea tarvitsevaa lasta ei ole ennen koulua tutkittu, joutuu hän aloittamaan koulunkäynnin tavallisella luokalla. Se voi olla lapselle, hänen perheelleen ja miksei luokallekin aikamoinen koettelemus.
·Tilanne voi olla hirveä isku lapselle eikä siitä välttämättä hevillä toivu. Nämä ovat myös koko perheelle tosi kovia asioita, jos ensimmäinen kouluvuosi on liian raskas.
Lapsi leimautuu
hankalaksi
Useimmat tuen tarpeeseen oikeuttavat asiat huomataan ajoissa.
·Näitä ovat vaikea kielen kehityksen häiriö, ne lapset jotka oppivat hyvin myöhään puhumaan tai ymmärtämään puhetta. Samoin selvät kehitysviivästymät ja kehitysvammat tai jos lapsen taidot ovat kovasti jäljessä. Kyllä nämä asiat yleensä todetaan.
Ongelmia tulee vähemmän ilmeisissä ja vähemmän päälle näkyvissä asioissa.
·Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöiselle, ylivilkkaalle lapselle pitäisi ehdottomasti olla ne tukitoimet järjestettynä etukäteen., ettei koulussa tulisi täysi kaaos. Myös AD/HD -lapsien tarpeet saattavat jäädä huomaamatta ja tutkimatta.
·Koulussa heitä sitten pidetään keskittymättömyyden ja levottomuuden takia vaikeina häirikköinä. Todellisuudessa on kuitenkin kyse neurologisen kehityksen ongelmasta.
Myös tulossa olevat hyvin vaikeat lukihäiriöt olisi hyvä tietää etukäteen.
Koulutoimi varautuu
lisäämään tukitoimia
Koulutoimi on varautunut tutkimusten viivästymiseen. Ainakin alustavasti varaudutaan perustamaan keskustan tuntumaan yhdestä kahteen yleisopetuksen pienryhmää, joihin voitaisiin tarvittaessa integroida erityisoppilaita.
Koulutoimenjohtaja Tuija Willberg pahoittelee asetelmaa.
·Lapsi joutuu ehkä kokemaan moneen kertaan epäonnistumisia ja vaihtamaan koulua.
Strid tähdentää, että psykologien arviot lapsista ovat osuneet hyvin kohdalleen.
·Jos he ennustavat selkeitä vaikeuksia, se pääsääntöisesti pitää paikkansa.
Kehitysneuvolan työvoimatarve ei Stridin mukaan ole suuren suuri.
·Sumaa pitäisi saada purettua ja pysyvästikin palveluita lisättävä. Tarvitsisimme lääkärityövoimaa, jononpurkajaa toimintaterapiaan, kehitysvammaterapeuttia. On selvää, ettei tutkimusten tarve tule missään nimessä vähenemään. Tämä on kuitenkin aika halpaa ennakoivaa, lasten hyvinvointiin liittyvää työtä.
·Vaikkei lapsen tilannetta voi välttämättä kauheasti korjata, niin olosuhteita voi muuttaa sillä tavalla, että lapsi ei häiriinny eikä muutu hankalaksi ja että syrjäytymisvaara vähenee. Varmasti kaikki voivat paremmin, kun asiat on selvitetty.
Kehitysneuvolaan tulee lapsia neuvoloiden ja päivähoidon kautta sekä suoraan vanhempien huolen perusteella.
·Aika vaikeita asioita ne ovat. Ei ole ollenkaan semmoinen tunne, että joku tulisi turhaan.
Jonopaineita alkoi kertyä muun muassa sen takia, että psykologitutkimuksissa oli kuukausien tauko puuttuvan psykologin takia.
Erityisopetuksen tarve kasvaa
¤·Kaupunki perusti viime vuonna kolme uutta opetusryhmää erityisopetukseen ja lisäsi erityisopetuksen voimavarojaan erityisesti vaikeasti tunne-elämältään häiriintyneiden lasten opetukseen.
¤·Noin 10 prosentille oppilaista on tehty henkilökohtainen oppimissuunnitelma jonkin oppimiseen liittyvän pulman vuoksi.
¤·Näistä (10 prosentista) oppilaista noin kolmannes käy kouluaan yleisopetuksen ryhmässä lähikoulussaan ja kaksi kolmannesta erityisluokalla.
¤·Erityisoppilaan asemassa olevien oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana.
¤·Vuonna 2003 oppivelvollisuuden aloittaneista noin 6,5 prosenttia määriteltiin erityisoppilaiksi tai koulunkäyntiä lykättiin.
Lähde: Kouluvirasto