MINNA MÄKINEN
Torstai-iltana kokoontui Lappeen seurakuntakotiin Lappeenrannan
rovastikunta viimeiseen rovastikuntakokoukseen. Hiippakuntahallinnon
uudistuksen myötä rovastikuntakokous nykymuodossaan lakkautetaan .
·Tämä on historiallinen kokous. Aika pitkä lakisääteinen perinne päättyy.
Rovastikunnallinen toiminta ei kuitenkaan lopu. Kaikki yhteistyö on
tarpeen. Nyt on mahdollisuudet luovaan yhteistyöhön räätälöityjen tarpeiden
mukaan, muotoili lääninrovasti Jorma Taipale.
Taipaleen mukaan nykymuotoinen rovastikuntakokous on jo pitkään kaivannut
uudistusta.
·Tämä vuosi on ylimenokausi, jonka aikana tulevaa toimintaa suunnitellaan
rauhassa. Hallinnon on oltava kevyt ja tarkoituksenmukainen, Taipale sanoi.
Lappeenrannan rovastikuntaan kuuluvat Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja
Lemin, Luumäen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Ylämaan
seurakunnat.
Toimikunnat jatkavat
vuoden loppuun
Hallinnon uudistuksessa lakkautetaan myös rovastikunnalliset toimikunnat.
Lappeenrannan rovastikunnan toimikunnat jatkavat kuitenkin vielä tämän
vuoden loppuun.
Lääninrovasti kutsuu vuoden aikana kirkkoherrat ja taloushallinnon
johtohenkilöt neuvottelemaan seurakuntien taloudellisesta ja
hallinnollisesta yhteistyöstä. Vuoden aikana pyydetään myös rovastikunnan
toimikuntia ja työryhmiä esittämään näkemyksensä toiminnan jatkamisesta.
·Toiminnan on oltava lähellä ihmistä, mutta hallinto ja tukitoimet voidaan
yhdistää yhä suurempiin yksiköihin, Taipale totesi.
Lääninrovasti perustaa tarvittavan yhteistyöryhmän, esimerkiksi
rovastikuntaneuvoston, rovastikunnan kehittämiseksi. Seurakuntien
yhteistyötä on jo pohdittu Saimaankaupunkihankkeen selvitysten yhteydessä.
·Kirkkohallituksen tavoite on nyt , että seurakuntien yhteistyö hoidetaan
nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
Yhteistyön porkkana:
kehittämisavustus
Mikkelin seurakuntayhtymän entinen hallintojohtaja Leena Vallenius esitteli
tilaisuudessa Lahden seudun 20 seurakunnan kehitysprojektia ja Mikkelin
hiippakunnan asettaman pienten seurakuntien kehittämisyhteistyöryhmän
toimintaa.
·Nyt tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Uusia muotoja etsitään,
Vallenius totesi.
Vallenius esitteli seurakuntien yhteistyön porkkanan: kehittämisavustuksen.
Kehittämisavustuksella tuetaan sellaisia seurakuntien yhteistyötä lisääviä
uudistuksia ja projekteja, joilla tähdätään pysyviin säästöihin. Avustusta
saa viiden vuoden ajan alenevasti, pienet seurakunnat jopa 50 euroa per
jäsen per vuosi.
·Esimerkkejä yhteistoiminnasta ovat talous- ja kiinteistöhallinto,
kirkonkirjojen ylläpito, yhteiset virat, kurssi- ja leirikeskusten käyttö,
luetteli Vallenius.
Mikkelin hiippakunnassa tehdyssä seurakuntakyselyssä yhteistyön
mahdollisiksi muodoiksi listattiin yhteiset virat ja rippikoulut, koulutus,
maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyö, tyhjien tilojen vuokraus ja
yhteisesiintymiset.
·Hakekaa kehittämisavustusta ja selvittäkää yhteistyön mahdollisuudet,
Vallenius kannusti.
MINNA MÄKINEN
Kuvatekstit
Jorma Taipale
Leena Vallenius
Hiippakuntahallinnon uudistus
¤·Nykymuotoiset rovastikunta- ja hiippakuntakokoukset lakkautetaan 1.
toukokuuta.
¤·9. helmikuuta valitaan kirkolliskokouksen ja uuden hiippakuntavaltuuston
jäsenet seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.
¤·Kirkolliskokoukseen Mikkelin
hiippakunnasta 7 maallikkoedustajaa ja 3 pappisedustajaa.
¤·Hiippakuntavaltuustoon 7 pappia ja 14 maallikkojäsentä.