Lappeenrannan rovastikuntakokous jäi historiaan

Rovastikunnallista yhteistyötä käydään nyt suunnittelemaan uudelta pohjalta.

MINNA MÄKINEN

Torstai-iltana kokoontui Lappeen seurakuntakotiin Lappeenrannan

rovastikunta viimeiseen rovastikuntakokoukseen. Hiippakuntahallinnon

uudistuksen myötä rovastikuntakokous nykymuodossaan lakkautetaan .

­·Tämä on historiallinen kokous. Aika pitkä lakisääteinen perinne päättyy.

Rovastikunnallinen toiminta ei kuitenkaan lopu. Kaikki yhteistyö on

tarpeen. Nyt on mahdollisuudet luovaan yhteistyöhön räätälöityjen tarpeiden

mukaan, muotoili lääninrovasti Jorma Taipale.

Taipaleen mukaan nykymuotoinen rovastikuntakokous on jo pitkään kaivannut

uudistusta.

­·Tämä vuosi on ylimenokausi, jonka aikana tulevaa toimintaa suunnitellaan

rauhassa. Hallinnon on oltava kevyt ja tarkoituksenmukainen, Taipale sanoi.

Lappeenrannan rovastikuntaan kuuluvat Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja

Lemin, Luumäen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Ylämaan

seurakunnat.

Toimikunnat jatkavat

vuoden loppuun

Hallinnon uudistuksessa lakkautetaan myös rovastikunnalliset toimikunnat.

Lappeenrannan rovastikunnan toimikunnat jatkavat kuitenkin vielä tämän

vuoden loppuun.

Lääninrovasti kutsuu vuoden aikana kirkkoherrat ja taloushallinnon

johtohenkilöt neuvottelemaan seurakuntien taloudellisesta ja

hallinnollisesta yhteistyöstä. Vuoden aikana pyydetään myös rovastikunnan

toimikuntia ja työryhmiä esittämään näkemyksensä toiminnan jatkamisesta.

­·Toiminnan on oltava lähellä ihmistä, mutta hallinto ja tukitoimet voidaan

yhdistää yhä suurempiin yksiköihin, Taipale totesi.

Lääninrovasti perustaa tarvittavan yhteistyöryhmän, esimerkiksi

rovastikuntaneuvoston, rovastikunnan kehittämiseksi. Seurakuntien

yhteistyötä on jo pohdittu Saimaankaupunkihankkeen selvitysten yhteydessä.

­·Kirkkohallituksen tavoite on nyt , että seurakuntien yhteistyö hoidetaan

nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

Yhteistyön porkkana:

kehittämisavustus

Mikkelin seurakuntayhtymän entinen hallintojohtaja Leena Vallenius esitteli

tilaisuudessa Lahden seudun 20 seurakunnan kehitysprojektia ja Mikkelin

hiippakunnan asettaman pienten seurakuntien kehittämisyhteistyöryhmän

toimintaa.

­·Nyt tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Uusia muotoja etsitään,

Vallenius totesi.

Vallenius esitteli seurakuntien yhteistyön porkkanan: kehittämisavustuksen.

Kehittämisavustuksella tuetaan sellaisia seurakuntien yhteistyötä lisääviä

uudistuksia ja projekteja, joilla tähdätään pysyviin säästöihin. Avustusta

saa viiden vuoden ajan alenevasti, pienet seurakunnat jopa 50 euroa per

jäsen per vuosi.

­·Esimerkkejä yhteistoiminnasta ovat talous- ja kiinteistöhallinto,

kirkonkirjojen ylläpito, yhteiset virat, kurssi- ja leirikeskusten käyttö,

luetteli Vallenius.

Mikkelin hiippakunnassa tehdyssä seurakuntakyselyssä yhteistyön

mahdollisiksi muodoiksi listattiin yhteiset virat ja rippikoulut, koulutus,

maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyö, tyhjien tilojen vuokraus ja

yhteisesiintymiset.

­·Hakekaa kehittämisavustusta ja selvittäkää yhteistyön mahdollisuudet,

Vallenius kannusti.

MINNA MÄKINEN

Kuvatekstit

Jorma Taipale

Leena Vallenius

Hiippakuntahallinnon uudistus

¤·Nykymuotoiset rovastikunta- ja hiippakuntakokoukset lakkautetaan 1.

toukokuuta.

¤·9. helmikuuta valitaan kirkolliskokouksen ja uuden hiippakuntavaltuuston

jäsenet seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

¤·Kirkolliskokoukseen Mikkelin

hiippakunnasta 7 maallikkoedustajaa ja 3 pappisedustajaa.

¤·Hiippakuntavaltuustoon 7 pappia ja 14 maallikkojäsentä.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen