Lappeenrannan Ruoholammen kaava-alue otetaan naftaliinista

Lähes 15 vuotta sitten Uus-Lavolan takaiseen metsään piirrettiin 10 000 asukkaan superlähiö. Nyt tarjolle tulee alkuun pientalotontteja.

ANNE KOTIHARJU

Ruoholammesta ei tullut 1990-luvun alussa kaavailtua Lappeenrannan 10 000

asukkaan satelliittilähiötä. Nyt kaupunki otti vuonna 1992 valmistuneen

alueen osayleiskaavan naftaliinista. Ensimmäiselle Ruoholammen

”pienkaupungin” aluepalaselle piirretään asemakaavaa.

Merenlahdentien ja Tilsalantien väliin, alueen aloituskortteleihin, tulee

30-40 omakotitaloa. Asemakaavaluonnos valmistuu tammi-helmikuussa.

Noin 12 hehtaarin kaava-alue on rakentamatonta pelto- ja metsämaata. Suuren

maakaupat taannoin tehnyt kaupunki omistaa suunnittelualueen pääosin.

Vanhassa osayleiskaavassa suunnittelualue on varattu pääsääntöisesti

erillispientalojen alueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Alueen eteläosassa on

julkisten lähipalvelurakennusten aluevaraus. Koko Ruoholammen alue on

varattu pien- ja kerrostaloasumiseen.

Matalampaa ja

tiiviimpää ilmettä

Kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki arvelee, että koko Ruoholammen

rakennustehokkuutta pudotetaan hieman alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

­·Mutta ei radikaalisti. Lähinnä mietitään kerrostalorakentamisen

talotyyppejä. Ehkä haetaan matalampaa ja tiiviimpää ilmettä.

Alue piti ottaa nyt käyttöön kaupungin häämöttävän pientalotonttipulan

takia. Ruukinmäki ja Kinnarinmäki täyttyvät. Kaupunki tähyilee tonttimaita

myös Karhuvuoren ja Hakalin suunnasta. Ruoholammella maata on valmiina

odottamassa.

­·Ruoholampi on lähivuosien päälaajenemissuunta. Alue toteutetaan

vaiheittain ja työtä riittää vuosiksi.

Nyt kaavoitettavaksi tulevan alueen tuntumassa on yksityisten omistamia

maita. Olemassa olevat asuinrakennukset saavat jäädä semmoisenaan kaavaan,

elleivät omistajat halua muutoksia.

Kaupungin historian

suurimmat maakaupat

Tekninen johtaja Ensio Koikkalainen muistelee yli kymmenen vuoden takaisia

huimia, mutta sitten pölyttymään jääneitä, suunnitelmia.

­·Kaupungin kasvu ei sitten olutkaan niin voimakasta. Lisäksi kaupunki

keskittyi paljon Hiessillan ja Karhuvuoren suuntaan. Yksi tekijä oli myös

keskustan täydennysrakentaminen.

Kaupunki teki aikoinaan Ruoholammella historiansa suurimmat 150 hehtaarin

maakaupat Enso-Gutzeitin kanssa. Myös yksityisten kanssa hierottiin pitkään

kauppoja. Kauppoja syntyikin. Pakkolunastuksetkin olivat Lappeenrannassa

ensimmäistä kertaa esillä.

­·Kaupungin maanomistus Ruoholammen ympärillä on varsin hyvä. Pitkään

jouduttiin maiden käyttöönottoa odottamaan, mutta tuottavathan nuo maat

maa- ja metsätalousmaanakin. Ei mitään ole mennyt hukkaan.

Koikkalainen uskoo, että kynnys kerrostaloalueiden avaamiseen on aika korkea.

­·Varmasti sitä hyvin tarkkaan harkitaan.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju