ETTI KANTOLA
Lappeenrannan tiedot siirtyvät kaupungin hallinnossa kartalle. Sisäisessä
käytössä on tietokonejärjestelmä Xcity. Se yhdistää ennen listoilla,
luetteloissa ja rekistereissä olleet asiat kuviin ja sijaintiin karttaan
perustuvan paikkatietojärjestelmän avulla.
Karttaan liitetään tarpeen mukaan tietoa esimerkiksi osoitteista,
kiinteistöistä ja niissä asuvista ihmisistä. Väestötietoista selviävät
esimerkiksi kaupunkilaisten osoitteet ja perheet. Asuinpaikasta tiedetään
tontin koko, omistus, rakennushistoria sekä jäljellä oleva ja käytetty
rakennusoikeus. Myös yrityksistä on omat tietonsa.
Järjestelmän ahkerimpiin käyttäjiin kuuluu kiinteistö- ja kaavoituspalvelun
väki. Xcityn kehittäjäyrityksen Teklan johtaja Kai Lehtinen kertoo, että
alkuperäinen kohderyhmä on tekninen puoli, mutta uusien sovellusten jälkeen
käyttäjäryhmää on helppo kasvattaa.
Lappeenrannan apulaisgeodeetti Kari Hartikainen odottaa käytön laajenevan
esimerkiksi koulu-, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimeen.
Koulutoimi voisi vaikkapa tarkastella lasten asuinpaikkoja, suunnitella
kulkureittejä ja kartoittaa tulevien ekaluokkalaisten sijainnin.
Sosiaalitointa auttaisivat kootut osoitetiedot.
·Tavoite on, että koko hallinto käyttäisi tätä.
Kartta-ajatteluun
ei ole totuttu
Järjestelmä perustietoineen on olemassa ja teknisen palvelun käytössä.
Sijoitetut rahat palautuvat sitä paremmin, mitä useampi järjestelmää käyttää.
Kartalle sijoitetulla tiedolla on monia käyttömahdollisuuksia, mutta se
vaatii muutosta ajattelussa. Työntekijöiltä uudistukset vaativat aikaa ja
kärsivällisyyttä.
·Palveluita on aika sortimentti. Vaatii työtä, että ne viilataan käyttöön,
Hartikainen kuvaa tilannetta.
Osalle työntekijöistä kartta-ajattelu on vierasta, ja muutosvastarintaakin on.
·Pitää markkinoida ja herätellä ihmisiä asioiden uudenlaiseen
tarkasteluun, Lehtinen sanoo.
Esimerkkinä karttaan sidotun tiedon hyödyistä hän väläyttää terveyspuolen
mahdollisuuden seurata hoitojen onnistumista alueellisesti.
·Kartta on alusta, jolla käsitellään asioita. Se ei ole vielä kovin hyvin
juurtunut tietoisuuteen, Hartikainen miettii.
Yleisö näkee
vain pienen osan
Suuri osa Xcityn aineistosta pysyy hallinnon sisäisenä jo tietosuojan
vuoksi. Ulospäin näkyvin palvelu on Lappeenrannan kotisivujen kautta
löytyvä kaupungin kartta ilmakuvineen ja bussireitteineen sekä koko
maakunnan kartta korkeuseroineen ja retkeilyreitteineen. Julkaistavaa on
silti enemmän.
·Kaavoitus kiinnostaa kaupunkilaisia. Kaavat voisi laittaa internetiin.
Asukas saisi kotonaan merkitä karttaan kohdan, joka on hänen mielestään
väärin ja lähettää palautetta, Hartikainen suunnittelee.
Hän esittää, että rakennuslupa-asiointia siirrettäisiin osin verkkoon, jos
kaupunkilaiset sitä toivovat. Rakentajan mieli kevenisi, jos viranomainen
kirjaisi taskutietokoneellaan katselmustiedot rekisteriin jo tontilla ja
asiointi vähenisi.
Työntekijöille
enemmän tietoa
Tietojärjestelmä ei anna uutta tietoa, mutta tuo sen saataville.
Mittausteknikko Janne Villanen antaa esimerkin kartoista. Ennen vanhat
arkit etsittiin arkistosta tarvittaessa. Seuraava vaihe oli tietojen
päivittäminen tietokoneella ja lehden tulostaminen. Nykyään työntekijä
selaa värikarttaa näytöllään ja tietää, että se on ajantasainen.
Samalla yksittäisen työntekijän saama tieto lisääntyy.
·Jos ajatellaan, että ennen järjestelmää kartta-aineistoa pääsi
tarkastelemaan pieni joukko teknisen puolen työntekijöitä, nyt määrä on
moninkertaistunut, Lehtinen muistuttaa.
Pieniä virheitä järjestelmästä on alkuun ollut, mutta Villasen mukaan
työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä ja pitävät käytäntöä aiempaa parempana.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Asiantuntija-apua. Teklan ohjelmistoasiantuntija Eijamari Pietikäinen
esitteli liikennesuunnittelun avuksi tehtyä tietokoneohjelmaa Teklan
käyttäjäpäivillä Lappeenrannassa.