Lemillä käynnistyy vuosien mittainen pitäjähistoria-projekti

Viitisensataa sivua esihistoriasta tähän päivään.

MATTI RIIHELÄ

Ensimmäiset paperityöt Lemin pitäjähistoriaa varten on tehty. Viitisen

vuotta kestävästä urakasta allekirjoittivat torstaina sopimuksen

kotiseutuyhdistys, kunta ja Postuumi Ky.

Postuumin Anu Talka ja Pia Puntanen vastaavat käytännön töistä ja siitä,

että teos on valmis ehkä joskus vuoden 2008 lopulla. Kotiseutuyhdistyksen

ja kunnan kontolle jää rahoituksen kokoon haaliminen.

­·Vielä ei ole ihan sataprosenttisen varmaa, että historia valmistuu juuri

2008 lopulla. Meillä on muutamia muitakin isoja töitä tekeillä, ja sinne on

vielä niin pitkä aika. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka jalkansa taittaisi,

Anu Talka mietti pilke silmässä sopimuksen allekirjoituspäivänä.

Anu Talka on syntyjään Lemin tyttöjä, vaikka Lappeenrannan kotipaikakseen

nykyisin ilmoittaakin. Kovin kaukaa ei ole Postuumin toinenkaan osakas, Pia

Puntanen. Hän on Mikkelistä. Heidän lisäkseen kirjoittajina tulee olemaan

muutamia muitakin tutkijoita, jotka aloittavat työnsä jo tänä vuonna.

Mukaan kuvia

ja karttoja

Anu Talka arvelee pääsevänsä Lemin pitäjänhistorian kimppuun toden teolla

vasta parin vuoden kuluttua.

­·Tällä hetkellä kokoan Lappeenrannan 1812-1917 historiaa sekä

Etelä-Karjalan Osuuspankin 100-vuotishistoriaa. Vuoden 2006 alusta pääsen

keskittymään täysipainoisesti Lemin pitäjänhistoriaan.

Teos kattaa ajan esihistoriasta tähän päivään, ja siitä on kaavailtu

yhteensä noin 500-sivuista.

­·Käsikirjoituksessa puhutaan noin 400 sivusta. Kuvituksineen,

lähdeviitteineen ja hakemistoineen sivuja kertynee viitisensataa.

Kuvia kirjaan tullee noin 200, joista osa on karttoja.

­·Meillä on kohtuullisen hyvät kuva-arkistot käytettävissä. Museovirastossa

kuvia on aika paljon, samoin Etelä-Karjalan museossa. Tarvitsemme kuitenkin

aika paljon myös pitäjän asukkaiden kuvia, niitä kerätään ”matkan varrella”.

­·Karttoja käytämme aina silloin, kun se on perusteltua ja järkevää. Kartat

selventävät varsinkin vieraspaikkakuntalaisille, mutta joskus omankin

paikkakunnan ihmisille, missä joku tietty paikka sijaitsee.

Kustannusarvio

noin 180 000 euroa

Anu Talka korostaa, että kyseessä on historiantutkimus, jossa päälähteinä

ovat historialliset lähteet eli asiakirjat. Haastattelujakin tehdään.

Hyväksi käytetään myös vanhaa haastatteluaineistoa.

­·Veikko Ruoppila teki 1930-luvulla murrehaastatteluja. Näiden avulla

pääsemme sellaisten ihmisten muistojen lähteille, jotka ovat syntyneet

selkeästi 1800-luvun puolella, Anu Talka kertoo suunnitelmista.

Pitäjähistorian kustannusarvio on noin 180 000 euroa. Summassa ovat mukana

kuvitus, ulkoasusuunnittelu, painatus ja muutkin kulut.

Lemin Kotiseutuyhdistys maksaa kuluista 51 prosenttia ja kunta 49

prosenttia. Kotiseutuyhdistyksen puolesta sopimuksen torstaina

allekirjoittivat Pertti Haiko ja Matti Maunu. Kunnan puolesta nimet

papereihin pyyhkäisivät kunnanjohtaja Simo Luukkanen ja kunnansihteeri

Markku Peutere.

Kirjoittaja:
Matti Riihelä