Maasotakoulun harjoitusalueelta löytyi heptaklooria yli ohjearvojen

Taipalsaaren harjoitusaluetta ei laiteta käyttökieltoon, mutta lisätutkimukset saattavat olla vielä tarpeen.

TENHO TIILIKAINEN

Maasotakoulun Taipalsaarella sijaitsevalla harjoitus- ja ampuma-alueella tehdyt maaperätutkimukset osoittavat, että maaperän heptaklooripitoisuus on monin paikoin kohonnut. Geologinen tutkimuskeskus tutki viime kesänä harjoitusaluetta selvittääkseen, millä tasolla maaperän DDT pitoisuus on.

Harjoitusalueelle on 1950-luvun lopulla levitetty tonnikaupalla ympäristömyrkky DDT:tä mäntymittareiden torjumiseksi. Mäntymittaria vastaan tehtiin lentoruiskutuksia elokuussa 1959 Taipalsaarella noin 5 500 hehtaarin, Ruokolahdella 140 hehtaarin ja Puumalassa vajaan 600 hehtaarin alueella. DDT-pölytettä levitettiin lähes 100 000 kiloa, puhdasta DDT-myrkkyä noin 10 000 kiloa.

DDT ei alueella näyttäisi enää olevan ongelma, mutta heptakloori voi sitä olla.

­·Alueelta otettiin kaikkiaan 20 maaperänäytettä. Näistä näytteistä kolmessa ylittyi DDT-pitoisuuden ohjearvo ja 18 näytteessä heptakloorin ohjearvo. Raja-arvoa ei kuitenkaan ylitetty yhdessäkään näytteessä. raja-arvon ylitys olisi johtanut välittömään käyttökieltoon, sanoo tutkimuksen käynnistänyt, mutta nyt jo eläkkeellä oleva maasotakoulun ylilääkäri Markku Riihimäki.

Heptakloorin olemassaolo oli tutkijoillekin yllätys. Se, mistä aine on maaperään joutunut on arvoitus. Riihimäki sanoo, ettei lentoruiskutuksilla levitetyn hyönteismyrkyn DDT:n tarkkaa koostumusta tiedä.

­·Voi olla, että heptakloori on ollut jauheessa epäpuhtautena tai sitten tarkoituksella.

Sen sijaan alueelta otetuissa marja- ja sieninäytteissä ei ollut kohenneita DDT- tai heptaklooripitoisuuksia. Pohjaveden tilasta Riihimäellä ei ollut tietoa.

Hänen mukaansa saadut tulokset antavat kuitenkin aiheen jatkotutkimuksiin, ainakin pohjaveden osalta.

Tutkimuksia

jatketaan

Maasotakoulun johtaja, eversti Juha-Pekka Liikola sanoo, etteivät nyt saadut tutkimustulokset johda alueen käyttörajoituksiin ampuma- tai harjoitusalueena. Lisätutkimukset ovat Liikolankin mukaan vielä tarpeet.

­·Lisätutkimuksista ei ole vielä tehty päätöstä, mutta niitä tehdään, Liikola lupaa.

Hänen mukaansa Maasotakoulu kiinnostaa ennen kaikkea maaperän mahdolliset jäämät, Liikolan mielestä myös pohjaveden tutkimiseen on perusteet. Tämä tutkimus kuuluu hänen mukaansa ennen kaikkea Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.

Lappeenrannan aluetyöterveyslaitoksen apulaisjohtaja Lasse Lindroos luokittelee heptakloorin hyvin samankaltaiseksi orgaaniseksi klooriyhdisteeksi kuin DDT myös on. Lindroosin mielestä heptaklooripitoisuudet ovat kuitenkin sen verran pienet, etteivät ne todennäköisesti aiheuta vaaraa harjoitusalueella esimerkiksi ampumapoteroita satunnaisesti kaivaville sotilaille.

­·Eri asia olisi, jos kaivamista tehtäisiin jatkuvasti kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, Lindroos sanoo.

POP-yhdisteet

¤·POP-yhdisteet (Persistent Organic Pollutant) ovat erittäin hitaasti hajoavia, kaukokulkeutuvia ja eliöihin kertyviä

¤·POP-yhdisteitä ovat aldriini ja dieldriini, endriini, DDT, heptakloori, klordaani, mirex, toksafeeni, heksaklooribentseeni, PCB, dioksiinit ja furaanit

¤·Ne voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja sekä ihmisen terveydelle että luonnon eliöille.

¤·POP-yhdisteet ovat kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä.

DDT

¤·DDT:ä käytettiin laajalti toisen maailman sodan aikana ja sen jälkeenkin hyönteisten torjunta-aineena.

¤·Suomessa DDT:n käyttö kiellettiin vuonna1976. ¤·DDT on akuutisti myrkyllistä nieltynä. Lisäksi pitkäaikainen altistus DTT:lle voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.

¤·DDT on luokiteltu mahdollisesti syöpävaaralliseksi. DDT ja sen hajoamistuotteet voivat hajottaa sukupuolihormoneita ja vaikuttaa maksan entsyymeihin.

Heptakloori

¤·Heptakloori eristettiin ja tunnistettiin vuonna 1946 USA:ssa ja Saksassa. Vuonna 1952 tuli markkinoille ensimmäinen heptaklooria sisältävä tuote.

¤·Heptaklooria on käytetty ensisijaisesti maaperän tuhohyönteisiä ja termiittejä vastaan mutta myös malarian torjunnassa.

¤·Suomessa heptakloori on kielletty torjunta-aineena vuonna 1996, jo sitä ennen käyttö oli loppunut. Puunsuojakemikaalina käyttö lopetettiin Suomessa vuonna 1994.

¤·Heptakloori on myrkyllistä joutuessaan iholle ja nieltynä.

¤·Heptakloori voi aiheuttaa syöpää. Sillä voi myös olla mahdollisesti hormonintoimintaa häiritseviä vaikutuksia.

¤·Puoliintumisaika maaperässä on kaksi vuotta.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen