ANNI KAKKOLA
Leila Olkkonen ja Markku Ikonen eivät työaikanaan kelloa vilkuile. Molemmat
katselevat työkseen päivät pitkät maisemia, juttelevat ihmisille ja ovat
tekemisissä kirjojen kanssa. Linja-autossa on tunnelmaa.
Lappeenrannan kirjastoauto on nimeltään Norppa, Saimaa-hengen mukaisesti.
Se on yksi Etelä-Karjalan kolmesta kirjastoautosta, myös Rautjärveltä ja
Ruokolahdelta löytyy kirjastoauto. Auton hankkimisaikoihin saatu
norppa-maskotti tönöttää tuulilasin edessä, päässä ja räpylöissä
kirjastoavustaja Leila Olkkosen neulomat myssy ja lapaset. Norppa on
valmiina päivän kierrokseen.
Perjantaisin kirjastoauto starttaa Tyysterniemen koululta. Aamupäivällä
ajetaan myös Myllymäen, Kanavansuun ja Partalan koululle. Tänään päivä on
ollut tavallista hiljaisempi.
·Yleensä auto on aivan täynnä, kun pysähdymme kouluille. Koululaiset ovat
aktiivisia lainaajia, kertoo Olkkonen.
Helppolukuiset nuortenkirjat, Hevoshullu-lehdet ja vitsikirjat ovat
suosittuja nuorten lukijoiden keskuudessa.
Matka jatkuu kohti Kansolaa. Iso auto huojuu pitkin kapeita, mutkikkaita
teitä. Yllättävää kyllä, kirjat eivät ole koskaan tippuneet hyllyiltään.
Hyllyt ovat hieman vinoja ja kirjat on puristettu tiukkiin riveihin.
Aivan ensimmäistä kertaa ei kuski Markku Ikonen näitä maisemia katsele.
Taloon hän tuli 1988 ja teki ensin pieniä sijaisuuksia. Sittemmin Ikonen on
ajanut vakituisesti.
·Tämä on vapaata työtä. Asiakkaat ovat mukavia ja päivä menee nopeasti,
Ikonen kehuu.
Leila Olkkonenkin pitää kirjastoauton tunnelmasta.
·Heti, kun tulin tänne ensimmäistä kertaa, ajattelin, että täällä
haluaisin työskennellä. Muistan lapsena jo leikkineeni kirjastoa.
Vakituisesti Olkkonen on työskennellyt autossa kolme ja puoli vuotta.
Kirjastovirkailija Raisa Mäkelän kanssa he vuorottelevat sisä- ja
ajopäiviä. Toinen on kuskin mukana autossa, toinen pakkaa ja järjestelee
auton kirjoja pääkirjastossa. Kerralla autoon mahtuu noin 5 000 nidettä,
joten kirjoja vaihdellaan päivittäin. Asiakkaat voivat myös esittää
kirjatoiveita pääkirjaston valikoimista.
Kirjastoauto on aktiivilukijan henkireikä
Kansolan pysäkillä sisään astuu perheenäidin ja lapsen lisäksi Seija T.
Kansonen. Mukaan lähtee Agatha Christieta ja muuta jännitystä.
·Murhakirjoja, niistä minä pidän, nauraa Kansonen.
Kotiin hän vie talon miesväelle eräkirjoja ja runoutta.
·Nämä tuovat automaattisesti minulle näitä runokirjoja, kiittelee Kansonen
hyvää palvelua.
Eläkeikäistä Kansosta kirjastoauto helpottaa. Kova lukija pääsisi kyllä
autolla keskustaan, mutta Kansosen mielestä kirjat löytyvät pienestä
autosta paremmin, ja auto tulee lähelle kotia. Valikoimakin riittää oikein
mainiosti.
·On tämä sellainen piristys viikkoon. Ja täällä tapaa tuttuja, sanoo Seija
Kansonen.
Markku Ikonen on Kansosen kanssa samaa mieltä. Kuskille ovat tulleet
tutuiksi varsinkin monet maaseudun asukkaat.
·Täällä kuulee huolet ja murheet ja vaihdellaan kuulumisia. Kirjastoauto
on monelle henkireikä ja kohtaamispaikka, sanoo Ikonen.
Juuri sopivasti kaartaa koulukuljetus tien laitaan ja 11-vuotias Suvi
Lipsanen ehtii lainaamaan kirjoja.
·Aina se koulukyyti ei taida ehtiä ajoissa, kyselee Leila Olkkonen ja saa
vastaukseksi nyökkäyksen. Nuori neiti nappaa tottuneesti hyllystä Neiti
Etsiviä.
Kirjastoautolla on valoisa tulevaisuus
Matka jatkuu kohti Myllymäen VPK:ta. Tietöiden takia Ikosella on ongelmia
kääntää auto.
·Aika velho sinä tuon auton kanssa olet ollut, kehaisee Olkkonen, kun
kirjastoauto on nätisti tien laidassa. 11 vuotta vanha auto tottelee vielä
kuskiaan.
Nykyisiä hienouksia ei kirjastoautossa ole aina ollut. Ennen käytiin hädän
yllättäessä ulkona puskan juuressa, nyt autosta löytyy vessa. Olkkonen
ottaa kirjojen palautukset vastaan, Ikonen lainaa. Molemmilla on edessään
tietokone. Vielä 1980-luvulla käytössä oli kameralainaus.
Kirjastoautot ovat vuosien saatossa vähentyneet.
·Viime kesänä kirjastoautopäivillä kerrottiin, että autot ovat vähentyneet
230 autosta 190:een, kertoo Ikonen.
Katoamassa kirjastoautot eivät kuitenkaan ole.
·Kirjastoautolla on hyvä tulevaisuus. Lappeenrannassa toimintaa ei ole
tarkoitus vähentää, päinvastoin. Jos olisi resursseja, auto voisi ajaa
kahdessa vuorossa. Kirjastoauto on esimerkiksi lainauspistettä halvempi
vaihtoehto, kertoo osastonjohtaja Taru Palmu kirjastoauto-osastolta.
Tällä kertaa Myllymäellä ei ole asiakkaita.
·Joskus käy näinkin, sanoo Ikonen ja kääntää auton kohti seuraavia
pysäkkejä, Mattilaa ja Mäntylää.
¤·Kirjoittaja on Etelä-Saimaan toimitusharjoittelija.
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Kirjastoavustaja. Leila Olkkonen on vuoroin auton mukana kierroksella,
vuoroin sisähommissa kirjoja pakkaamassa. Työ kirjojen parissa on hänelle
unelma-ammatti.
Vinoja hyllyjä. Hyllyt ja kirjat on laitettu niin, etteivät kirjat lentele
jyrkissä mutkissa. Taustalla auton kuski Markku Ikonen, joka huolehtii myös
lainauksista.
Norppa. Lappeenrannan kirjastoauto kiertää lähikyliä arkipäivisin.
Aktiivisimmat lainaajat löytyvät kouluista.
Kirjastoautotoiminta
¤·Ensimmäinen kirjastoauto hankittiin Lappeenrantaan 1967, toinen 1979 ja
nykyinen Norppa 1993.
¤·Kirjastoauton reitin pituus on noin 360 kilometriä. Pysähdyspaikkoja on 52.
¤·Lainauksia kirjastoautossa tehtiin vuonna 2002 noin 44 000 ja vuonna 2003
lähes 55 000.
¤·Kirjastoautolla oli vuonna 2002 kävijöitä noin 16 000, vuonna 2003 noin
22 400.